Pakolaisleirien hypoteettiset uusnatsit

Kansallissosialismi on hirviömäinen aate. Kyseessä on patologisen rasistinen, kiihkonationalistinen ja demokratian ja oikeusvaltion vastainen aate, jolle poliittisen väkivallan käyttö on luonteva toimintatapa.

Ajatellaanpa hypoteettista tilannetta, että pakolaisleireillä olisi runsain mitoin asukkaina uusnatseja. Tulisiko meidän ottaa oma osamme näistä ihmisistä ja suoda heille turvapaikka Suomesta?

Suvaitsevaiset ihmiset tietenkin sanoisivat, että tavalliset uusnatsit ovat ihmisiä ihan kuin mekin ja äärinatsismia kannattaa uusnatseista vain hyvin pieni osa. Tätä näkemystä voisi tietenkin perustella sillä, että toisen maailmansodan aikana, kun Adolf Hitler puolueineen ja kumppaneineen harrasti juutalaisten joukkotuhoamista eli holokaustia, niin he pitivät Saksan kansalta tämän asian mahdollisimman hyvin salassa. Tämä ei johtunut pelkästään siitä, että kansallissosialistien johto pelkäsi tiedon leviävän ulkomaille, vaan myös siitä, että vaikka moni saksalainen oli ainakin jossain määrin, osittain valtion propagandan tuloksena, viehtynyt inhoamaan juutalaista etnisyyttä, niin laajat joukot kansalaisten piirissä tai edes puolueen jäsenissä tuskin olisivat kauheasti pitäneet siitä, että kokonainen etninen ryhmä nimeltä juutalaiset tuhottaisiin fyysisesti. Moni saksalainen piti kansallissosialismia pohjaltaan terveenä aatteena, jota värittivät välillä ylilyönnit. Monet saksalaisista olivat liittyneet puolueen jäseniksi siksi, että jäsenyys toi etuja ja auttoi etenemään uralla. Toisen diktatuurin Neuvostoliiton hallitseva kommunistinen puoluekin tunsi karriäärikommunistit. Mutta laajoissa saksalaisissa kansalaispiireissä oltaisiin varmasti vihastuttu maan johtoon, jos holokausti, kansanmurha, olisi tullut julki. Siksi asia piti pitää salassa! Natsit teloittivat mielisairaitakin ja kehitysvammaisia salassa. Miksi eivät sitten juutalaisia.

Ernst Jünger oli ensimmäisen maailmansodan veteraani ja kirjailija, jonka aatemaailma liippasi jossain määrin läheltä kansallissosialistisen Saksan diktaattorin ideologiaa. Siitä huolimatta hänellä oli juutalaisia ystäviä ja hän ryhtyi myöhemmin jopa hallitsevan puolueen aktiiviseksi vastustajaksi. Voit lukea hänestä täältä. Monilla tavallisilla saksalaisilla oli siihen aikaan varmaankin melko samantapainen mielenmaisema kuin Jüngerillä. Jünger erosi useimmista heistä vain siinä, että hän oli urhea ja selkärankainen, jollainen ei hirveästi ollut edes "katuva natsi" Albert Speer, natsi-Saksan virallinen arkkitehti, josta myöhemmin tuli joksikin aikaa maan varusteluministeri ja joka on muistelmissaan sanonut: "Jos Hitlerillä olisi ollut ystäviä, minä olisin ollut hänen ystävänsä."

Palaan takaisin uusnatsien turvapaikkakysymykseen. Uusnatsiryhmittymissä lienee nykyään jonkin verran enemmän vakaumuksellisia natseja kuin puolueessa oli ollut Hitlerin vallassaolon aikaan, koska maailmansodan jälkeen natsiksi on ryhdytty yleensä vakaumuksesta. Uusnatseilla ei myöskään tietääkseni ole samanlaista käytäntöä kuin uskonnon ja vihaideologian islamin kannattajilla muslimeilla, että uskosta luopuja tapetaan, tai jos on lempeämpi tulkinta islamista, niin heitetään vankilaan, mikä kaikki lisää islamin piirissä nimellisten uskon tunnustajien määrää. Islamin piirissä elää paljon uskonnottomia, kristittyjä, bahaiuskoisia ja zarathustralaisia, jotka pitävät matalaa profiilia omasta vakaumuksestaan, jotteivät joutuisi vaikeuksiin. Näin vahvaa uskosta luopumisen estojärjestelmää ei uusnatseilla ole.

En siltikään luottaisi siihen, että uusnatsit varsinkaan jos heitä otettaisiin vastaan enemmän, eivät aiheuttaisi ongelmia. Todennäköisesti monet heistä Suomessa ajaisivat oppiaan julkaisutoiminnan ja poliittisen väkivallan avulla. Ja ne jotka eivät olisi näissä asioissa aktiivisia, tukisivat uskossa vankempia tovereitaan hengessä ja monet jopa taloudellisesti.

Minusta pakolaisleireille tulisi luoda järjestelmä, joka jakaisi uusnatsismin piirissä viihtyneistä todellisiksi pakolaisiksi todetut kahteen erilliseen joukkoon. Toiseen kuuluisivat ne, jotka eivät vaikuta kauhean vakaumuksellisilta natseilta. Toiseen taas vakaumuksellisemmat natsit. Pakolaisleireissä pidettäisiin yllä lujaa kuria ja järjestystä ja pyrittäisiin siihen, että ennen pitkää mahdollisimman moni uusnatseista luopuisi uskostaan. Jos vähemmän vakaumuksellisten natsien joukosta ennen pitkää löytyisi niitä, jotka ovat luopuneet kansallissosialismista, näille voitaisiin suoda turvapaikka Suomessa. Mutta heille tehtäisiin alusta alkaen selväksi, että minkäänlaista väkivaltaa, perseilyä tai hulinointia ei hyväksytä ja että sellainen johtaa turvapaikka-aseman menettämiseen ja siirtoon Naurulle tai vaihtoehtoisesti pysyväluonteisesti vankilaan, jossa olisi työpakko. Suomen kansalaisuuden he voisivat saada aikanaan, mutta se vaatisi usean vuoden nuhteetonta elämää Suomessa ja halua kotoutua, mihin tulisi liittyä suomen kielen opettelemisen, työhalun ja tarvittaessa opiskelemisen ja Suomen, suomalaisten ja suomalaisen kulttuurin kunnioittamisen. Kansalaisuuden voisi myös menettää.

PS Voit halutessasi käydä lukemassa liberaalin blogimerkintäni Mitä mieltä olen kansallissosialismista. Voit myöskin niin halutessasi käydä lukemassa liberaalin Tuukka Kurun blogimerkinnän Pieni katsaus kansallissosialismiin, jossa käsitellään kansallissosialistisen ideologian kehitystä ennen ja nyt.