Näin viikko kuluvan Herran vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen seuraavanlaista unta:
Olin ryhtynyt sotilaaksi natsi-Saksan asevoimien suomalaiseen yksikköön. Kuitenkin huomasin päähineistämme jossain vaiheessa jotain hämärää. Sanoin yhdelle sotilastovereistani: "Vittu, me ollaan SS:ää." Toverini uskoi minua.
Päätimme yksissä tuumin ryhtyä sotilaskarkureiksi, ja lähdimme kävelemään pois. Tosin outoa on sellainen, että sotilasunivormuihin pukeutuneet hemmot voivat noin vain kenenkään huomaamatta päästä kadoksiin.
Kadotin toverini jossain vaiheessa. Ja törmäsin sitten neukkusisseihin. Nämä eivät ampuneet minua, vaan onnistuin solmimaan heihin toimivat suhteet.
Yhdessä vaiheessa olin jossain asunnossa, univormu päälläni, mutta olin sängyssä peiton alla. Yhtäkkiä SS teki ratsian huoneistoon. Yritin ensin piileksiä peiton alla, mutta sitten vedin peiton päältäni. Tadaa!
Jotenkin onnistuin selittämään parhain päin poissaoloni eikä minua ammuttu.
Jouduin osallistumaan sitten ihan sotatoimiinkin.
Kerran jouduin eksyksiin taistelutilanteessa, ja minulta kesti pitemmän aikaa siksi päästä takaisin tukikohtaan. Parakkien edessä oli parkissa panssarivaunu. Vartiosotilas huusi minulle kysymyksen tunnussanasta, jota en tiennyt. Suojauduin minua kohti ammutuilta luodeilta muurin taakse. Huusin antautuvani.
Tulin esiin muurin takaa kädet ylhäällä. Lopulta minut tunnistettiin enkä joutunut ammutuksi.
Olisi muuten ollut mukavaa mennä tutustumaan ko. panssarivaunuun. Valitettavasti en unessa tajunnut tehdä sitä. Ehkä oma hengissä selviäminen oli siinä päällimmäisenä ajatuksena.
Näin samana yönä unta myös kapakkakäynnistä.
PS.:
Itse asiassa minulla on käsitys siitä, mistä tämä uneni tuli. Se tuli kahdesta asiasta. Siitä, että ihmiskasvoista nationalismia kannattavan järjestön Suomen Sisun, jonka jäsen olen, lyhenne on SS, ja siitä että jotkut kierosilmät ovat rinnastaneet järjestön natsi-Saksan | SS:ään.
Tai itse asiassa unen syntymisen laukaisi kolmas asia. 7.2.2019 Suomen Sisu oli lähettänyt jäsenille sähköpostia kuluvan vuoden jäsenmaksun maksamisesta. Ja maksaa piti 28.2.2019 mennessä. Minun piti kysyä ao. taholta eräs kysymys jäsenmaksuun liittyen. Ja kesti melko pitkään, ennen kuin vastaus sähköpostiviestiini tuli. Ilmeisesti Suomen Sisulla on välillä henkilökuntapulaa. Suomen Sisun kirjuri vihdoin kuitenkin 6.5.2019 lähetti sähköpostiviestin, jossa riittävästi valaisi asiaa, josta olin kysynyt. Ja niin menin ja maksoin lopulta jäsenmaksun.
maanantai 8. heinäkuuta 2019
Uneni SS-sotilaskarkurina olemisesta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti