Ylen sivuilla julkaistui vainojen uhrien muistopäivänä 27.1.2018 uutisartikkeli, jossa kerrotaan Puolan uuden lain kieltävän puhumasta Puolasta osasyyllisenä Saksan kansallissosialistien toisen maailmansodan aikana toimeenpanemaan juutalaisten joukkotuhoamiseen eli holokaustiin. Rikoksesta voidaan lain mukaan tuomita enintään kolmen vuoden vankeuteen. Uutisartikkelissa myös kerrotaan, että Israelin ja Puolan hyvinä pidetyt välit näyttävät viilentyneen yhdessä yössä lain hyväksymisen takia.
Itse sanoisin asiasta, että Puolan valtio todellakaan ei osallistunut natsien toimeenpanemiin juutalaisten tuhotöihin. Se ei voinut, koska Saksa ja Neuvostoliitto olivat yhdessä lakkauttaneet Puolan valtion. Mutta kuitenkin on tosiasia, että monet puolalaiset olivat antisemiittejä, ja jotkut näistä myös auttoivat asiassa natseja. Joten täytyy sanoa, että monet puolalaiset olivat asiaan syyllisiä.
Silti sanoisin, että on väärin nimittää natsi-Saksan perustamia ja ylläpitämiä lakkautetun Puolan alueella sijainneita keskitys- ja tuhoamisleirejä puolalaisiksi. Puolan oma hallinto kun ei edes periaatteessa voinut olla osallinen asiassa.
Mutta mitä tulee kysymykseen siitä, että onko oikein, että valtio lailla määrää historiallisten tosiseikkojen olemassaolosta tai olemattomuudesta, niin itse olen sitä mieltä, että se ei ole valtion eikä tuomioistuinten tehtävä, vaan historioitsijoiden.
Eli minusta Puolan parlamentti on tässä asiassa väärässä pelkästään siksi, että se on hyväksynyt kyseisen lain.
Väärässä ovat mielestäni myös Saksa ja Ranska, kun niissä ei saa kyseenalaistaa natsien toimeenpanemaa holokaustia. Ei ole valtion asia määritellä rikosseuraamuksen uhalla historiallisia tosiasioita. Toki niin voi tehdä, mutta ei liberaalissa yhteiskunnassa.
Haluammeko me elää liberaalissa yhteiskunnassa vai autoritaarisessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti