Joitakin viikkoja sitten samana iltana tai yönä, jolloin näin unta kahdesta toisaan vastaan sotajoukkoineen sotivasta Jumalasta (kyllä, kahdesta Jumalasta isolla alkukirjaimella), näin myöskin seuraavanlaista unta:
Rupesin kuvittelemaan, että kansainvälinen apukieli kannattaisi jossain määrin perustaa esperanton kieleen. Unessa mietin sellaista, että esperanto on ollut niin laajalti käytetty, että siitä löytyy varsin hyvänlaiset sanastot. Itse asiassa tosielämässä olen pitänyt omistamaani paperimuotoista esperanton sanakirjaa iät ajat tietokonepöytäni pystytasolla, jolla sijaitsevat myöskin esperantonkielinen La nova testamento (Uusi testamentti), jo vuosia sitten vanhentunut passini ja kuva veljentyttärestäni.
Unessa myöskin ajattelin, että yhdistäisin novialin kielen kieliopin, varsinkin sen verbijärjestelmän, esperantoon. Mietin siinä myös sellaista, että sanastoa voitaisiin kuitenkin parantaa ottamalla mukaan aineksia latinasta.
Täytyy myöntää, että unessa saamani ajatus latinan mukaan ottamisesta kielen kehittelyyn oli ihan hyvä. Kun esperantossa sanasto on varsin pitkälle epäromaanista ja epälatinamaista, mitä pidän puutteena. No, se on silti vain oma henkilökohtainen tunteeni, että vierastan slaavilaisuuksia esperantossa ja rakastan latinaa.
(Mutta en ottanut silti unen neuvosta vaaria.)
(I) PS Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa uneeni jollakin lailla liittyvän blogimerkintäni Hullun kielimiehen seikkailut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti