perjantai 19. joulukuuta 2014

Perse ja laki sukupuolineutraalista avioliitosta

Näin edellisyönä unta, jolle en toivo uusintoja:

Olin ollut aikaisemmin perseleikkauksessa. Nyt menin jatko-operaatioon samaan paikkaan. Minun olisi pitänyt leikkausten välillä sivellä persrakoni luokse voidetta, jonka tarkoitus oli edesauttaa leikkaushaavan parantumista. Jouduin sairaalan henkilökunnalle tunnustamaan, että olin välillä unohtanut laittaa voidetta. Noh, menin kyljelleni leikkausalustalle. Oli pelottavaa. Paikallispuudutuksen alettua vaikuttaa perseeni leikattiin uudelleen. Mietin sitten, että kannattaa jatkossa muistaa laittaa joka kakallakäymisen jälkeen voidetta.

Ja mitä minulle tulee mieleen tästä unesta. Ensinnäkin se, että olen seurannut suurella mielenkiinnolla brittiläistä "Nolot vartalot" -sarjaa (engl. alkup. Embarrassing Bodies), jossa siirrettävä kenttäklinikka kulkee pitkin Britanniaa haalimassa vastaanotolleen erilaisista "noloista vaivoista" kärsiviä potilaita. Ja sarjassa on ihmisiä joutunut perseleikkauksiinkin.

Toiseksi tulee mieleen se, että olen itsekin oikeasti lähes kaksi vuotta sitten käynyt terveyskeskuksessa perseleikkauksessa. Valitettavasti en ollut kirjoittanut siitä silloin blogiini tapausselostusta.

Kolmanneksi minulle tulee mieleen unesta se, että kenties koen lain sukupuolineutraalista avioliitosta vetäneen minua perseeseen.

Nimittäin, olen kokenut mielessäni jonkinlaista vastavaikutusta lain alustavasti hyväksytyksi tulemisen eduskunnassa jälkeen. Ehkä minusta on tulossa aikaisempaakin taantumuksellisempi konservatiivinen kyrmy.

Homoseksuaalisuudella on lähes aina joko geneettinen perusta tai sitten taipumus syntyy kohdun hormonaalisten olosuhteiden seurauksena. Homoseksuaalisuus on minusta kuitenkin biologinen anomalia, joka heikentää suvunjatkamiskykyä, eikä mikään normaalitila. On minusta ihan makuasia, että pitääkö sitä sairautena vai ei.

Minun mielestäni homoseksuaaleja ei tule hirttää lyhytpylväisiin eikä heitä tulisi pistää vankilaankaan taipumuksensa vuoksi. Mielestäni homoseksuaalisuuden sisäsiistin toteuttamisen tulisi olla laillista.

Homoseksuaalit saavat puolisoineen tai asuinkumppaneineen minun puolestani mennä halutessaan minkä papin tai pastorin tai mullahin siunattaviksi tahansa, kunhan ao. papin tai pastorin tai mullahin kirkkokunta tai uskonnollinen yhdyskunta hyväksyy asian. En kuitenkaan hyväksy homoseksuaalisten pysyvien suhteiden avioliitonomaistamista julkisen vallan taholta.

Olen jo pienestä pitäen tuntenut myötätuntoa erilaisia ihmisiä kohtaan. Mutta se on sitten siinä.

Kansallisliberaalin ja kansanliikkeenomaisen Muutos 2011 -puolueen kansanedustaja James Hirvisaari oli lähes vuosi takaperin ehdottanut avioliitonomaistamiselle vaihtoehdoksi pariliitto-käsitteen käyttöönottoa. Itse pidän sitä parempana ehdotuksena kuin eduskunnan enemmistön nykyisin ajamaa vaihtoehtoa.

Monet ovat tätä nykyä sitä mieltä, että homoseksuaalien keskinäinen avioliitto on ihmisoikeus. Toisaalta on sitten kuitenkin sellaisia ihmisiä, kuten minä, joiden mielestä se ei sitä ole.

Kysymys on arvomaailmojen eroista.

Kyllä, olin oikeassa. Minusta on tullut kyrmy.

2 kommenttia:

  1. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa, meneekö joku naimisiin naisen, miehen, vuohen tai vasemman jalan lenkkarin kanssa. Eihän se minua koske.

    Lasten adoptio on sitten vähän mutkikkaampi kysymys. Mutta ei sekään välttämättä ole kiinni niin paljoa vanhempien seksuaalisesta suuntauksesta kuin yleisestä tervejärkisyydestä. Millä, kuten me kaikki kokemuksesta tiedämme, on erittäin vähän korrellaatiota seksuaaliseen suuntautumiseen.

    Pohjatiedoksi: olen 100% hetero perusjuntti, tietääkseni ainakin kahden lapsen isä ja kahden lapsen isoisä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juh. Minä taas olen geneettisesti puolikiinalaisen lapsen isosetä. "Iso" tarkoittaa tässä yhteydessä "sukuhaaran vanhin elossa oleva miespuolinen henkilö".

      Poista