Ukrainan-sota ja Venäjän mielettömyys

Venäjä on ruvennut sotimaan yhä avoimemmin omana itsenään itäisessä Ukrainassa. Venäjän auttamat separatistit ovat sen tuella alkaneet pärjätä paremmin. Tai siis Venäjän armeija sotii itäisessä Ukrainassa Ukrainan armeijaa vastaan paremmin kuin sen auttamat separatistit.

Ukrainan yhteiskunnallinen tilanne on ollut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kehno ja matkaa kypsään demokratiaan on vielä pitkälti. Sota oli alkanut siitä, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš oli suhtautunut nuivasti oikeusvaltioperiaatteisiin ja myös kavaltanut valtavasti valtion varoja. Marraskuussa 2013 hän oli hylännyt neuvotellun EU:n kauppa- ja yhteistyösopimuksen oman liittolaisensa Venäjän mieliksi. Syntyi mielenosoituksia hänen valtaansa vastaan, ja siinä kävi sitten niinkin, että Venäjän lähettämät terroristit ampuivat kiovalaisella torilla mielenosoittajia. Lopulta presidentti oli karannut Venäjälle, jossa naapurimaan suuri johtaja Vladimir Putin otti hänet ystävällisesti vastaan.

Kansannousu laukaisi Venäjän liittolaisten kapinan itäisessä Ukrainassa. Kapinalliset ovat lähinnä etnisiä venäläisiä. Ja kapinan syntymiseen liittyy sellainen asia, että Venäjällä oli sillä vuokralla olleen Sevastopolin laivastotukikohdan ansiosta omia sotilaitaan jo Krimin niemimaalla, ja Ukraina oli täysin valmistautumaton siihen, mitä seuraavaksi tapahtui. Venäjän tunnustuksettomiksi vastoin Geneven sopimusta sonnustautuneet sotilaat valtasivat Krimin avainkohteet, ja sen jälkeen Venäjä järjesti pikapikaa alueella eräänlaisen valvomansa kansanäänestyksen, ja sen jälkeen liitti Krimin itseensä. Venäjän johdolle ei ole niinkään tärkeää vaalien ja kansanäänestysten voittaminen, vaan ääntenlaskennassa voittaminen.

Krim oli kuulunut Neuvostoliiton aikoihin Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan vuoteen 1954 asti, jolloin se Neuvostoliiton kollektiivisen johdon päätöksestä liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Krim oli siihen aikaan kurjassa kunnossa. Sen väestömäärä oli romahtanut pakkosiirtojen vuoksi, ja maatalous oli tuottamaton. Neuvostoliiton johdon siirto saattoi osaltaan olla hyvitys Stalinin 30-luvun alussa aiheuttamasta miljoonia ukrainalaisia tappaneesta nälänhädästä, josta ukrainalaiset käyttävät nimitystä holodomor. Toisaalta taustalla saattoi piillä myös ajatus siitä, että Ukraina venäläistyisi nopeammin, jos Krim olisi liitettynä siihen.

Vaikka Venäjällä pitkälle siten olisi omistajanoikeutta Krimiin, niin jostain syystä Venäjä ei kuitenkaan sitten ruvennut ajamaan YK:ssa asiaa, vaan yksinkertaisesti hyökkäsi Ukrainaan ja liitti Krimin väkivalloin itseensä.

Ja nyt olemme sitten tässä. Venäjä hakee Ukrainasta itselleen Lebensraumia.

Jossain vaiheessa separatistit olivat myös ampuneet alas malesialaisen matkustajakoneen, kun olivat luulleet sitä Ukrainan ilmavoimien koneeksi.

Separatistit jokin aika sitten järjestivät barbaarisen näytöksen, jossa ukrainalaisia sotavankeja kuljetettiin kaupungilla, ja separatisteista tykkäävät valitut asukkaat huusivat näille törkeyksiä ja heittelivät näitä vaikka millä. Ja muistona Toisen maailmansodan päätyttyä Moskovassa järjestetystä saksalaisilla sotavangeilla höystetystä voitonparaatista kadunputsauskoneet seurasivat sotavankeja. Mielenkiintoista, kun Putin ja putinistit ovat itse kaikkein pahimpia fasisteja.

Ja takaisin Suomeen. Kun Venäjä on näin huseerannut liittolaisineen Ukrainassa, se on lopulta vaikuttanut myös Perussuomalaisiin. Monet Persujen tekijähenkilöt ovat tunnustaneet Ukrainan kriisin lisänneen heissä myönteistä suhtautumista puolustusliitto Natoon. Itse pidän tällaista kehitystä myönteisenä. Liian monet maahanmuuttokriittiset ja isänmaallisiksi itsensä identifioivat ihmiset ovat suhtautuneet jossain määrin myönteisesti Venäjän nykyjohtoon. Venäjä on uhka monille naapurimailleen, ei ehkä Kiinalle mutta aika monelle muulle. Myös Suomelle. Nato ei ole hyökkäyksellinen sotilasliitto, vaan jäseniään hyökkäykseltä puolustava liitto, johon sen jäsenet vapaaehtoisesti liittyvät. Naton jäsenyys ehkäisisi suuresti itäistä turvallisuusuhkaa, koska kynnys hyökätä Suomeen jyrkkenisi.

Jos Suomi liittyy Natoon, niin se johtuu siitä, että Putin ja hänen kätyrinsä ovat tehneet hartiavoimin töitä sen eteen. Toivon, että Suomen poliittinen johto rupeaisi selkeästi liputtamaan Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Toissijaisena vaihtoehtona Natoon liittymiselle voisi kyllä toimia myös Suomen ja Ruotsin puolustusliitto.

Olisi hienoa, jos Suomi olisi liittynyt Naton jäseneksi jo 90-luvulla.

Ja mikä mielenkiintoisinta, Venäjä on omilla toimillaan aiheuttanut sen, että ukrainalaiset eivät tule enää ikinä luottamaan Venäjään. Näillä kahdella kansakunnalla on ollut viimeksi kuluneina vuosisatoina ainakin jossain määrin veljelliset suhteet, ja se kaikki on nyt mennyttä.

...
PS:

Tiede-lehden keskustelupalstan osastolla "Historia, kulttuurit ja yhteiskunta" on keskusteltu 3.5.2007 alkaen otsikolla "Onko Venäjä todellinen uhka Suomelle?". Keskusteluketju on tätä nykyä jo useita satoja sivuja pitkä. Kannattaa ehkä katsastaa sitä. Meneillään olevaa Ukrainan kriisiäkin ruvettiin jossain vaiheessa käsittelemään ketjussa. Ajan säästämiseksi lukemisen voi aloittaa vaikka vasta sivulta 291. Sivun aloittava viesti on julkaistu 18.5.2014. Oi, katso, jos viitsit, haluat ja ehdit:

Onko Venäjä todellinen uhka Suomelle?

Ketjussa kirjoittelee myös useita Venäjän turvallisuushenkilöitten muodostaman juntan johtajan Vladimir Putinin politiikkaa arvostavia henkilöitä, joista erityisesti nimimerkit "kahannin", "pinklin1", "Vladimir Siitin" ja "unbiased" vaikuttavat olevan kuin Venäjän johdon palkkalistoilla. Sen verran isoa fuulaa he päästelevät.

Samalla Tiede-lehden keskustelupalstan osastolla sijaitsee myös toinen ketju, jossa keskustellaan vaihtoehdosta Natolle. Ketju on huomattavan lyhyt edelliseen verrattuna. Se onkin perustettu vasta 10.8.2014. Oi, katso, jos viitsit, haluat ja ehdit:

Vaihtoehto NATOlle

...
PS 14.9.2014: Myöhemmin tulin julkaisseeksi merkinnän venäjänvenäläisen Ukrainan separatistien asevoimien johtajan paluusta Moskovaan. Oi, katso: Itä-Ukrainan huseeraaja Girkin/Strelkov Moskovaan - "haluan suojella Putinia".