Hyvinvointivaltion velkavaluvika

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén on Uusi Suomi -verkkolehden uutisartikkelin mukaan vakavana. Hän on sitä meiltä, että Suomen julkinen sektori on kasvanut yli äyräidensä (ei sanatarkka lainaus). Julkiset menot alkavat lähestyä 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja tämä ei Virénin mielestä ole enää tervettä talouden- ja yhteiskunnan pitoa. Suomessa julkisen sektorin osuus on tänä vuonna jo noin 57,9 prosenttia. Ensi vuoden ennuste on yli 58 prosenttia.

Itse sanoisin myös, että kyllä Suomessa julkinen sektori tunkee joka nurkkaan, ja kovin suuri verotus iskee kansantaloutta nilkkaan. Ja tätä systeemiä rahoitetaan lainaamalla koko ajan lisää. Jollain hallituksella tai eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä tulisi olla kykyä ja halua puuttua asiaan. Valtio ja kunnatkaan eivät voi elää montaa vuotta peräjälkeen velaksi. Velat kaatuvat lopulta velanottajien ja heidän lastensa ja lastenlastensa niskaan.

Toki julkisen sektorin hyvin suuri osuus bruttokansantuotteesta johtuu jossain määrin maksajien puutteesta, kun teollisuutta on ulosliputettu ja samalla tuotetaan Suomeen edelleen paljon ulkomaisia tuotteita, ja suurehko työttömien ja vajaatyöllistettyjen tukeminenkin vaatii rahanjakoa, mutta toimenpiteisiin on silti pakko ryhtyä.

Minusta hyvinvointivaltio tulee säilyttää, mutta tulisi määritellä, että mitkä ovat ne kaikkein perustavimmat palvelut, joista on pakko pitää kiinni, myös huonompina aikoina. Ja tarvitaanko moniakaan nykyään julkisesta kassasta maksettavia yritystukia.

Harmaan talouden mahdollisuudet tulisi myöskin mahdollisimman pitkälle saada tukittua.

Hyvinvointivaltiossa on se huono puoli, että keksitään koko ajan lisää kaikkea mukavaa, mikä voidaan maksaa julkisesta pussista. Poliitikot pelkäävät vaalitappiota ja ovat valmiita kustantamaan huomattavan osan julkisesta budjetista velaksi. Mistään ei saisi leikata vaan hyvinvointivaltion tulisi laajeta ikuisesti. Ja kyllähän ne kaikki rahoituskohteet tai ainakin hyvin useat niistä ovat tarpeellisia ja ihmisyyttä huomioonottavia, ei siinä mitään. Mutta kaikkeen ei edes Suomella ole varaa.

Jos joku hallitus kykenisikin sekä ensin pysäyttämään velkaantumisen että sen jälkeen maksamaan velkaa pois, niin se olisi kuin veden kaivoon kantamista, sillä viimeistään seuraava hallitus alkaisi taas hankkia kansalaisilta itselleen kannatusta uusilla julkisesta pussista maksettavilla etuuksilla.

Jos olisin hallitusherrojen johtaja, niin tekisin sellaisen kivan tempun, että lopettaisin velkojen maksun sillä perusteella, että velat ovat nousseet törkeän suuriksi eikä niitä saa ikinä maksettua mainitsemani demokratian ja hyvinvointivaltion valuvian takia. Jos joku suomalainen pankki joutuisi tämän vuoksi vaikeuksiin, niin voitaisiin harkita pankkituen antamista. Mutta velkojen takaisinmaksun lopettamisella olisi se kiva puoli, että seuraavien hallitusten olisi aivan pakko pitää budjetti tasapainoisena. Ne eivät voisi enää lahjoa äänestäjäkuntaa pistämällä valtion elämään jatkuvasti yli varojensa.

PS 1.12.2013: Hannu Visti oli näköjään julkaissut tämän bloggaukseni aihetta sivuavan merkinnän otsikolla Kerjäläisten valtakunta. Visti esittää myös merkinnässään useita toimenpiteitä nykyisen pöhöttyneen Suomemme ja tätä tilaa tukevan henkisen laman parantamiseksi.

II PS 1.12.2013: Kun nyt piti PS-päivitys laittaa tänne alle, niin laitetaan jotain muutakin. Lisäsin blogimerkintään nykyisen kolmannen kappaleen.