Veljelleni Samille kävi vihkiminen

Isompi pikkuveljeni Sami, 38 vuotta, oli asunut jo jonkin aikaa saman katon alla viehättävän kiinalaisen naisen Wein kanssa. Perheeseen kuului myös Wein tytär Qiqi. Tänään koitti sitten tärkeän askeleen tekeminen.

Sami haki minut autollaan eräästä paikasta klo 13:n maissa. Kävimme sitten hakemassa kukkakaupasta Samin aikaisemmin tilaaman kukkapuskan. Tämän jälkeen ajettiin samilaisten kotiin. Siellä vihkimistoimitukseen valmistautuminen oli täydessä käynnissä. Sami tarjosi minulle aitoa kiinalaista teetä. Samilla oli muuten päällään perinteisen näköinen musta kiinalainen paita, jossa oli lohikäärmeenkuvia. Tunsin ikivanhan kiinalaisen kulttuurin hyökyvän ylitseni nauttiessani teetä.

Vähän ennen klo 14:ää me lähdimme ajamaan Tikkurilan maistraattia kohti. Vihkimisen oli määrä alkaa klo 14.45, ja me pääsimme perille varsin hyvissä ajoin. Pienempi pikkuveljistäni Joonas, 24 vuotta, saapui kiinalaisen tyttöystävänsä Jessican kanssa paikalle aivan viime tingassa. Minä olin jo aloittanut päivän tapahtumien tallentamisen digikameralla.

Sitten päästiin vihkimishuoneistoon sisälle. Ensin piti katsella papereita ja minunkin ja Joonaksen piti todistaa henkilöllisyytensä. Pian päästiin koruttomaan vihkimistilaisuuteen. Ei aikaakaan kun se oli jo ohi. Sen jälkeen minä, Joonas ja Jessica onnittelimme tuoretta vihittyä paria.

Ajoimme seuraavaksi paikalliseen kiinalaiseen ravintolaan, jossa söimme maittavat ateriat. Minä ja molemmat veljeni söimme härkäruokaa. Lihanpalat olivat sopivankokoisia suupaloiksi ja se olikin ihan hyvä, sillä meille ei ollut annettu veitsiä. Liha oli myös sopivan suussasulavaa. Ruoka oli tosin minusta hieman liian suolaista. Melko hyvää se silti oli. Wei, Qiqi ja Jessica söivät mm. keittoa. Tulin ruoasta täysin täyteen. Ihan kaikkea kasvispuolta en jaksanut enää ahtaa vatsaani.

Seuraavaksi jatkettiin matkaa länsi-Vantaalle päin. Pelkäsin vähän aikaa oksentavani syömäni ruoanpaljouden vuoksi ja koin pieniä paniikkioireitakin vähän aikaa tämän vuoksi. Mitään ei kuitenkaan onneksi yrittänyt tulla ylös. Pysähdyimme joksikin aikaa Vantaanjoelle, jossa otettiin joitakin juhlallisia ja kauniita kuvia.

Sitten lähdettiin pois. Jessica joutui tässä vaiheessa jäämään pois ja Joonas jätti hänet kyydistään Martinlaaksoon. Samilaisten kotona käytiin hakemassa purnukka edellisenä päivänä valmistettua mustikkahilloa sekä Wein toiset kengät. Joonas haki välillä kotoaan kylmässä olleen isokokoisen sokerikakun. Seuraavaksi lähdettiin ajamaan suhteellisen lähellä sijaitsevaan mummilaan.

Mummilassamme asuu hieman enemmänkin väkeä kuin pelkästään mummi, myös koiria. Sami ei ollut ollenkaan kertonut vihkiytymisaikeistaan mummilan väelle. Hän oli edellisenä päivänä ainoastaan vihjaissut tuovansa mummille purnukallisen hilloa. Mummilan väki oli täysin ällikällä lyötyä.

Pihan aurinkokatokseen järjestettiin kahvitus ja Joonaksen tuoma kakku tuotiin myös pöytään. Siinä me sitten vietimme hyvän aikaa.