Tähän mennessä on tapahtunut:
Alussa luotiin maailmankaikkeus. Tämä on herättänyt suurta vihastusta ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona.
Maailmankaikkeudessa on ainakin jonkin verran elämää. Mutta miten paljon? Meillä on erittäin vähän tietoa asiasta. Käytännössä me tiedämme vain, että omalla Maapallollamme on elämää.
Maailmankaikkeus on kuitenkin supermassiivisen älyttömän ja mielettömän kokoinen, joten intuitio yrittää kuiskailla viekkaasti minulle, että elämää täytyy olla muuallakin maailmankaikkeudessa. Ehkä jossain järjettömän kaukana, mutta kuitenkin jossain.
Toinen kysymys on sitten se, että onko Maapallon ulkopuolella jossain älyllistä elämää. Ja onko tälläkin hetkellä jossain muualla avaruusmatkailuun ainakin vähän kykeneviä sivilisaatioita.
On olemassa yksi tapa arvioida vastausta näihin kysymyksiin, nimittäin nk. Draken kaava. Se on laskukaava, jolla arvioidaan Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyyttä. Sen kehitti tohtori Frank Drake 1960-luvulla yrittäessään arvioida teknisesti kehittyneiden sivilisaatioiden määrää Linnunradassa.
Draken kaava muodostuu seuraavista tekijöistä:
- Linnunradalla syntyvien tähtien määrä vuodessa
- niiden tähtien osuus, joilla on ympärillään planeettoja
- keskiarvo niiden planeettojen määrästä aurinkonsa ympärillä, joille voisi kehittyä elämää
- todennäköisyys monelleko edellä mainitulle planeetalle voisi syntyä elämää
- todennäköisyys miten usein syntynyt elämä edelleen kehittyy älylliseksi elämäksi
- todennäköisyys moniko älyllisestä elämästä edelleen kehittää ja on halukas tähtienväliseen viestintään
- edellä mainitun kaltaisen teknologisesti kehittyneen sivilisaation odotettu elinikä
Vesa Tenhusen sivuilta löytyy sivu, jolla voi laskea näitä todennäköisyyksiä:
Draken kaavan laskeminen
Itse olen melko varma siitä, että tällä hetkellä muuallakin maailmankaikkeudessa on elämää. Uskon, että jopa omassa galaksissamme aurinkokuntamme ulkopuolella on elämää. Muiden sivilisaatioiden olemassaoloon suhtaudun kuitenkin jonkin verran epäilevästi. Jos sellaisia tällä hetkellä on, niin niitä ei välttämättä ole olemassa edes galaksiryhmässä, johon oma Linnunratamme kuuluu. Perustelen näkemystäni seuraavasti:
Vaikka elämää syntyisi aina esim. parin miljoonan vuoden sisällä aina kun on olemassa sille suotuisat olosuhteet, niin elämän kehittyminen "korkeammalle" tasolle on helkutin vaikeaa:
Ensinnäkin vaatii paljon, että alkeistumalliset eliot kehittyisivät aitotumallisiksi. Aitotumallisten eliöiden kehittyminen monisoluisiksi on toinen valtava haaste. Älykkyyden kehittyminen on myös melko iso hyppäys. Ja kulttuurin edellytyksenä on tietysti eläminen maalla ja toiseksi käsien vapautuminen muuhun toimintaan kuin niiden varassa kulkemiseen. Lisäksi pitää eliölle vielä syntyä itsetietoisuus. Tämä kaikki vaatii paitsi hyvää onnea, niin myös sopivien olosuhteiden ilmaantumista, koska muutos on evoluution moottori. Ja myöskin hyvin paljon aikaa. Ihmislajin kehittyminen on vaatinut useamman miljardin vuotta.
Mitä mahtaisimmekaan tehdä, jos toinen sivilisaatio "ottaisi yhteyttä". Tai saisimme kiinni toisen sivilisaation radioviestintää.
VastaaPoistaNo melko pian me luultavasti alkuhämmennyksen ja -innostuksen jälkeen alkoholisoituisimme.
PoistaLuuletko muidenkin sivilisaatioden keksineen alkoholin ?
VastaaPoistaLuulen, että aika moni sivilisaatio on keksinyt sen. Tai ainakin vastaavan huumeen, jos ei sitä.
PoistaMutta tuossa minun vastauksessani sinulle oli kysymys siitä, että korkeammalle edistyneen sivilisaation kohtaaminen aiheuttaa ihmisissä henkisen järkytyksen, jota lääkitään alkoholilla.