Minua ovat lähes kahden vuoden ajan vaivanneet maidosta ja maitotuotteista aiheutuvat vatsavaivat. Niinpä olin äskettäin keksinyt itselleni perverssin mutta lyhytaikaisen harrastuksen. Maistelin pitkänperjantain 19.4.2019 iltana erilaisia kasvismaitoja niitä myös yhteen sekoittaen. Minulla oli jääkaapissa soija-, riisi-, kaura- ja mantelimaitoa.
Jo aikaisemmin olin maistanut ja kerran myös pistänyt kulttuurielämätapahtumaan kämpilläni lauantaina osallistuvien ihmisten kahveihin tilkan mantelimaitoa maidon sijaan. Yksi vieraistani välttyi tältä, koska hän juo kahvinsa mustana. Niin minäkin yleensä teen, lähes kaksi vuotta maidosta aiheutuvista vatsavaivoista kärsineenä, ainoana poikkeuksena lauantai-illat. Kun seuraavana lauantaina kysyin toiselta vieraaltani, että haluaako hän kenties kahviinsa maitoa, niin hän vastasi kieltävästi. Jouduin siinä sitten ilmoittamaan hänelle, että olen vaihtanut takaisin tavalliseen maitoon. Ja hän kaatoi sitten sitä kahviinsa.
Mantelimaito ei näytä sopivan kovin hyvin kahvimaidoksi. Ja saman mielipiteen olen kuullut muualtakin sittemmin.
Kokeilin myöhemmin kauramaitoa. Tarjosin sitä myös vierailleni kahviin laitettavaksi, eikä heillä ollut erityisesti mitään sen makua vastaan. Yksi vieraistani maistoi kahvissa kyllä kermamaisuutta. Kaura sisältääkin tietääkseni rasvaa.
Kun pitkänäperjantaina kokeilin noita kaikkia kasvismaitoja, niin omasta mielestäni ykköseksi suoriutui riisimaito. Sen maku oli varsin neutraali. Toiseksi suoriutui makuaistillani soijamaito. Kolmanneksi tuli kauramaito. Ja viimeiseksi jäi mantelimaito, joka oli minun makuuni melko jyrkkää.
Seuraavaksi rupesin sekoittamaan kasvismaitoja keskenään.
Tulin siihen tulokseen, että manteli paistoi mausta liikaa läpi myös kahden eri kasvisjuoman sekoituksissa.
Paras sekoitustulos tuli ehkä laittamalla lasiin noin 3/4 riisimaitoa ja loput soijamaitoa. Sitä voisin suurin piirtein juoda jo kylmiltään.
Kohtuullista tuli myös siitä, että laittoi kaikkia neljää saman määrän lasiin. Vaikkakin mantelimaitoa olisi kannattanut laittaa hieman vähemmän.
Päätin ruveta käyttämään säännöllisesti riisimaitoa, koska ei noita sekoituksia jaksa.
maanantai 29. huhtikuuta 2019
perjantai 26. huhtikuuta 2019
Runoni: Elämä, älä puhu minulle elämästä
Aina kun koen elämän,
minun tekee mieleni iskeä sitä nyrkillä naamaan.
Elämän naamaa olisi niin ihana hakata!
Elämäni on kurjaa, tylsää, hirveää.
Elämä yleensä ja biologinen evoluutiokin ovat syvältä.
Siksi ajattelenkin, että täytyisi ottaa teologiassa huomioon
Jumalan kauheus.
Ajattelen: Elämästä paljon parempaa tulisi,
jos kaikki monisoluiset elämänmuodot eliminoitaisiin.
Mikrobit lienevät keskimäärin sentään
suhteellisen onnellista väkeä.
Mutta kirjailija Jukka Piipponen ultrakevyellä lentokoneella
lensi minun ikkunani taa.
Ja hän ylen kovalla äänellään lauloi,
ja hänen riemuaan helisi maa.
Onneksi on sentään ultrakevyt.
Sillä lentämistä ymmärrän.
Brewster-hävittäjäkin kiva olisi.
Kirjoitin tämän runon Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Kirjoitin sen yhtenä sunnuntaipäivänä, jolloin olin masentuneimmillani. Runossa mainitsemani kirjailija Jukka Piipponen on todellinen henkilö. Ja hän ilmeisestikään ei kammoksunut runoani, kun sen olin hänelle tiedoksi saattanut.
Runoni on eräänlainen mukaelma Saima Harmajan runosta 'Peipponen' vuodelta 1932. Olen parhaani mukaan pyrkinyt säilyttämään sen hengen ja elämän tässä.
PS. 1.5.2019. Unohdin mainita sen, että olin paraikaa lukemassa Piipposen kirjaa Joppe – ritari Jorma Karhusen elämä kirjoittaessani runoni.
PS. 11.8.2019. Tälle runolle on olemassa eräänlainen jatko, nimittäin runoni Maailmassa vallitsevat väärät luonnonlait.
minun tekee mieleni iskeä sitä nyrkillä naamaan.
Elämän naamaa olisi niin ihana hakata!
Elämäni on kurjaa, tylsää, hirveää.
Elämä yleensä ja biologinen evoluutiokin ovat syvältä.
Siksi ajattelenkin, että täytyisi ottaa teologiassa huomioon
Jumalan kauheus.
Ajattelen: Elämästä paljon parempaa tulisi,
jos kaikki monisoluiset elämänmuodot eliminoitaisiin.
Mikrobit lienevät keskimäärin sentään
suhteellisen onnellista väkeä.
Mutta kirjailija Jukka Piipponen ultrakevyellä lentokoneella
lensi minun ikkunani taa.
Ja hän ylen kovalla äänellään lauloi,
ja hänen riemuaan helisi maa.
Onneksi on sentään ultrakevyt.
Sillä lentämistä ymmärrän.
Brewster-hävittäjäkin kiva olisi.
Kirjoitin tämän runon Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Kirjoitin sen yhtenä sunnuntaipäivänä, jolloin olin masentuneimmillani. Runossa mainitsemani kirjailija Jukka Piipponen on todellinen henkilö. Ja hän ilmeisestikään ei kammoksunut runoani, kun sen olin hänelle tiedoksi saattanut.
Runoni on eräänlainen mukaelma Saima Harmajan runosta 'Peipponen' vuodelta 1932. Olen parhaani mukaan pyrkinyt säilyttämään sen hengen ja elämän tässä.
PS. 1.5.2019. Unohdin mainita sen, että olin paraikaa lukemassa Piipposen kirjaa Joppe – ritari Jorma Karhusen elämä kirjoittaessani runoni.
PS. 11.8.2019. Tälle runolle on olemassa eräänlainen jatko, nimittäin runoni Maailmassa vallitsevat väärät luonnonlait.
keskiviikko 24. huhtikuuta 2019
Tietyt suomalaiset eduskuntapuolueet ovat nationalismin vastaisuudessaan tekopyhiä
Suomalaisista eduskuntapuolueista Kansallinen Kokoomus, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue jossain määrin selvästi sanovat vastustavansa nationalismia. Perussuomalaiset hyväksyy ihmiskasvoisen nationalismin, kuten SDP ja Vasemmistoliitto hyväksyvät ihmiskasvoisen sosialismin. Ja luulen, että myös Kristillisdemokraatit melko lailla hyväksyvät ihmiskasvoisen nationalismin.
Tässä merkittävien puolueiden nationalismin vastaisuudessa on ilmeisimmän lisäksi yksi merkittävä vika. Se, että nämä puolueet eivät ole johdonmukaisia arvostelussaan. Jos nämä puolueet eli Kokoomus, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue oikeasti vastustaisivat kaikkea nationalismia, niin ne vastustaisivat myös kaikkia niitä urheilukisoja, mukaan lukien olympialaiset, joissa kilpaillaan kansallisten tunnusten alla. Niissä jos missä on mukana kansallista uhoa.
Minä taas olen aina valmis heittämään pääni taaksepäin ja nauramaan kovaan ääneen tuollaisen nationalismin mielettömyydelle (mutta itse olen kyllä aina valmis myöntämään, että pelkkä kansallinen uho on huomattavasti parempi asia kuin tuhoamissota kansallisuuden nimissä). Mutta te ette uskalla. Luulen, että jos kyse ei ole ihan pelkästään tekopyhyydestä, niin syy voi olla myös siinä, että jos nämä puolueet ottaisivat nationalisminvastaisuutensa vakavasti, niin ne kutistuisivat kuin kivekset kylmässä yhden-kahden kannatusprosentin minipuolueiksi.
Lisäksi minä ihmettelen sitä, että jos Kokoomus todella vastustaa nationalismia, niin miksi sen nimessä lukee edelleen "Kansallinen".
PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa nationalismi-aiheeseen liittyvät blogikirjoitukseni Heikko nationalismi ja vahva nationalismi ja Antinationalisteista.
Tässä merkittävien puolueiden nationalismin vastaisuudessa on ilmeisimmän lisäksi yksi merkittävä vika. Se, että nämä puolueet eivät ole johdonmukaisia arvostelussaan. Jos nämä puolueet eli Kokoomus, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue oikeasti vastustaisivat kaikkea nationalismia, niin ne vastustaisivat myös kaikkia niitä urheilukisoja, mukaan lukien olympialaiset, joissa kilpaillaan kansallisten tunnusten alla. Niissä jos missä on mukana kansallista uhoa.
Minä taas olen aina valmis heittämään pääni taaksepäin ja nauramaan kovaan ääneen tuollaisen nationalismin mielettömyydelle (mutta itse olen kyllä aina valmis myöntämään, että pelkkä kansallinen uho on huomattavasti parempi asia kuin tuhoamissota kansallisuuden nimissä). Mutta te ette uskalla. Luulen, että jos kyse ei ole ihan pelkästään tekopyhyydestä, niin syy voi olla myös siinä, että jos nämä puolueet ottaisivat nationalisminvastaisuutensa vakavasti, niin ne kutistuisivat kuin kivekset kylmässä yhden-kahden kannatusprosentin minipuolueiksi.
Lisäksi minä ihmettelen sitä, että jos Kokoomus todella vastustaa nationalismia, niin miksi sen nimessä lukee edelleen "Kansallinen".
PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa nationalismi-aiheeseen liittyvät blogikirjoitukseni Heikko nationalismi ja vahva nationalismi ja Antinationalisteista.
maanantai 22. huhtikuuta 2019
Ilmeisen paha kansallinen uneni
Näin parisen kuukautta sitten seuraavanlaista unta:
Olin opiskelemassa yliopistossa. Edessä oli luento, jonka aiheena oli kielet tai jotain, ja se innosti minua suuresti. Valitettavasti jouduin jättämään luennon kesken, koska piti mennä hoitamaan kansallisesti tärkeää asiaa. Kyseessä oli jonkinlainen suomalaiskansallinen vastarintaliike, johon kuuluin. Ja kyseessä ei siis ollut Pohjoismainen vastarintaliike, joka on natsistinen poppoo, vaan demokratian kannattajista ja rasismin vastustajista (ja varmaan Perussuomalaisten kannattajistakin) oli kyse.
Unessa minulla oli jääkiekkomaila, joka oli eräänlainen kivääri. Ajattelin, että jos vastaani tulisi vihulaisia sarjatuliaseilla varustettuna, niin olisin luultavasti hätää kärsimässä.
Olin opiskelemassa yliopistossa. Edessä oli luento, jonka aiheena oli kielet tai jotain, ja se innosti minua suuresti. Valitettavasti jouduin jättämään luennon kesken, koska piti mennä hoitamaan kansallisesti tärkeää asiaa. Kyseessä oli jonkinlainen suomalaiskansallinen vastarintaliike, johon kuuluin. Ja kyseessä ei siis ollut Pohjoismainen vastarintaliike, joka on natsistinen poppoo, vaan demokratian kannattajista ja rasismin vastustajista (ja varmaan Perussuomalaisten kannattajistakin) oli kyse.
Unessa minulla oli jääkiekkomaila, joka oli eräänlainen kivääri. Ajattelin, että jos vastaani tulisi vihulaisia sarjatuliaseilla varustettuna, niin olisin luultavasti hätää kärsimässä.
perjantai 19. huhtikuuta 2019
Runoni: Punatakki
Loskassa iloisessa
jäsen tallustaa
Punainen on takkinsa
päässään Kanada-hattu
Ei tavanomaista
univormua yllään viitsi pitää
Seremonia se mielessä on
Kanadan kuninkaallisen ratsupoliisin jäsenellä
Kirjoitin tämän runoni 18.3.2019 Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Ryhmänvetäjä oli käskenyt katsomaan ikkunasta pihalle.
jäsen tallustaa
Punainen on takkinsa
päässään Kanada-hattu
Ei tavanomaista
univormua yllään viitsi pitää
Seremonia se mielessä on
Kanadan kuninkaallisen ratsupoliisin jäsenellä
Kirjoitin tämän runoni 18.3.2019 Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Ryhmänvetäjä oli käskenyt katsomaan ikkunasta pihalle.
keskiviikko 17. huhtikuuta 2019
Teokratioita ja pappisvaltoja vastaan
Luulen, että tiukasti maallinen ja demokratian mukainen hallinto takaisi parhaiten niin uskovaisten kuin uskonnottomien ihmisten oikeudet. Hallinnon ei toki mielestäni tarvitsisi olla niin uskonnonvastainen kuin Kiinassa, jossa nykyään laki ei periaatteessa salli uskovaisen toimia virkamiehenä.
Mielestäni lievempi, mutta silti tiukka suhtautuminen uskontoihin olisi paikallaan. Olen sitä mieltä, että kansanedustajan, ministerin ja presidentinkin virkoihin kuten yleensä julkisiin virkoihin tulisi olla yhtenä pätevyysvaatimuksena sen yleispiirteinen hyväksyminen, mitä luonnontieteet sanovat elämän kehityksestä.
Uskonnollisten yhdyskuntien ja julkisen vallan tulisi myös olla irrallaan toisistaan.
Sananvapauden tulisi olla ehdoton. Kenen tahansa pyhiä arvoja ja kirjoituksia ja keitä ja mitä tahansa uskonnon pyhiä hahmoja tulee saada kritisoida ja myös pilkata. Vain sellaisilla uskonnollisilla yhdyskunnilla ja uskonnoilla on olemassaolon oikeus, jotka hyväksyvät tämän periaatteen.
Odotan sitä päivää, jolloin yleisesti tunnustetaan, että ei voi olla olemassa pyhää sotaa eikä pyhää taistelua.
Mielestäni lievempi, mutta silti tiukka suhtautuminen uskontoihin olisi paikallaan. Olen sitä mieltä, että kansanedustajan, ministerin ja presidentinkin virkoihin kuten yleensä julkisiin virkoihin tulisi olla yhtenä pätevyysvaatimuksena sen yleispiirteinen hyväksyminen, mitä luonnontieteet sanovat elämän kehityksestä.
Uskonnollisten yhdyskuntien ja julkisen vallan tulisi myös olla irrallaan toisistaan.
Sananvapauden tulisi olla ehdoton. Kenen tahansa pyhiä arvoja ja kirjoituksia ja keitä ja mitä tahansa uskonnon pyhiä hahmoja tulee saada kritisoida ja myös pilkata. Vain sellaisilla uskonnollisilla yhdyskunnilla ja uskonnoilla on olemassaolon oikeus, jotka hyväksyvät tämän periaatteen.
Odotan sitä päivää, jolloin yleisesti tunnustetaan, että ei voi olla olemassa pyhää sotaa eikä pyhää taistelua.
maanantai 15. huhtikuuta 2019
Kiitän kansalaisia
Kun olen netsi ja ennen wanhaan olin ollut hommaforumilainenkin. Niin kun kuluvan Herran vuoden 2019 sunnuntaina huhtikuun 14. päivänä illalla eli eilen vaalihuoneistojen sulkeutumisen aikoihin katselin interwebin uutisia, niin minusta näytti siltä, että Perussuomalaiset olisi jäämässä äänimäärältään kolmanneksi eduskuntavaaleissa.
Olin jo valmis harjoittamaan nuhtelua viitaten samalla joitakin päiviä aikaisemmin julkaisemaani blogimerkintään Kannattaa äänestää, kuule. Mutta kun pari tuntia myöhemmin kävin uudestaan tarkastamassa asiaa, niin paikkamäärissä Perussuomalaiset oli pääsemässä jaetulle ykkössijalle SDP:n kanssa.
Valitettavasti hetken päästä tilanne oli jo sellainen, että puolifasistinen SDP:n oli kirinyt paikoissa yhden verran edelle. Mutta ei tämä maailmaa kaada. Vaikka fasismia vastustankin. Vastustan muuten myöskin Hitlerin kansallissosialismia. Ja Pohjois-Korean järjestelmää.
SDP sai Ylen tulospalvelusivun mukaan 40 paikkaa eduskuntaan 17,7 prosentin ääniosuudella. Lisäystä paikkoihin tuli kuusi, eli ihan kohtuullinen voitto tuli. Perussuomalaiset sai vain yhden vähemmän eli 39 paikkaa 17,5 prosentin ääniosuudella. Lisäpaikkoja puolue sai yhden. Kokoomus sai 38 paikkaa, ja lisäpaikkoja sekin sai yhden. Keskusta romahti 31 paikkaan, eli vähennystä tuli 18 paikan verran. Vihreät ja Vasemmistoliitto nousivat reilusti.
Jos Piraateissa ei olisi nykyään paljon sellaisia ihmisiä, jotka todellisten lisäksi metsästävät myös kuviteltuja natseja, niin surisin sitä, ettei se saanut vieläkään yhtään paikkaa eduskuntaan.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne olisi ollut kiitollinen isommasta äänimäärästä, mutta se hymyksi muuttui varmaan kuitenkin siitä, kun yhdellä paikalla päihittivät Perussuomalaiset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho juhlisti kolmatta jytkyä suudelmalla. Hän myös oli vaalien äänikuningas, ja ohitti samalla henkilökohtaisessa äänimäärässsä Helsingin vaalipiirissä aikaisemman ennätyksen haltijan Sauli Niinistön.
Oma ehdokkaani, pitkätukkaisen ituhipin näköinen metallimusiikin ystävä ja wanhan kunnon ajan liberaali sekä persu, joka halusi laillistaa kannabiksen, ei tullut valituksi. Se on sääli.
Mutta nyt täytyy sanoa, että kiitän kansalaisia. Lisäksi voisin kiittää maailmankaikkeutta ja mahdollisesti myös Jumalaa, mikäli Hän on vaikuttanut kolmosjytkyn tapahtumiseen. Kiitän myös sitä, etten ollut tuona ilon hetkenä koomassa, sillä se olisi vienyt minulta mahdollisuuden tarkastaa asiaa interwebissä.
Kun tämä merkintäni julkaistuu aamulla, niin olen ollut jo monen tunnin ajan pehkuissa ja ehkä pari tuntia unessakin, mutta ajattelen tätä kirjoittaessani, että tuskin tulos tuosta enää kauheasti muuttuu. Voi toki tulla joku uudestaanlaskenta, mutta sillä ei liene kauheasti merkitystä.
Perussuomalaisten perustajasta ja nyt jo entisestä puheenjohtajasta Timo Soinista minun tekee mieleni spekuloida lopuksi. Mitä jos Perussuomalaiset saavutti hänen aikoinaan kaksi jytkyä sen vuoksi, että puolueessa oli mukana myös maahanmuuttokriittisiä ihmisiä? Ja mitä jos Perussuomalaiset jatkossa pärjää varsin hyvin ilman laajaa joukkoa ei-maahanmuuttokiittisiä ihmisiä?
Timohan ei asettunut ehdolle itse perustamansa loikkaripuolueen listoilta. Hän varmaan katsoi, että oli saavuttanut sen mikä oli saavutettavissa.
Siniset ei saanut yhtään paikkaa eduskuntaan.
Olin jo valmis harjoittamaan nuhtelua viitaten samalla joitakin päiviä aikaisemmin julkaisemaani blogimerkintään Kannattaa äänestää, kuule. Mutta kun pari tuntia myöhemmin kävin uudestaan tarkastamassa asiaa, niin paikkamäärissä Perussuomalaiset oli pääsemässä jaetulle ykkössijalle SDP:n kanssa.
Valitettavasti hetken päästä tilanne oli jo sellainen, että puolifasistinen SDP:n oli kirinyt paikoissa yhden verran edelle. Mutta ei tämä maailmaa kaada. Vaikka fasismia vastustankin. Vastustan muuten myöskin Hitlerin kansallissosialismia. Ja Pohjois-Korean järjestelmää.
SDP sai Ylen tulospalvelusivun mukaan 40 paikkaa eduskuntaan 17,7 prosentin ääniosuudella. Lisäystä paikkoihin tuli kuusi, eli ihan kohtuullinen voitto tuli. Perussuomalaiset sai vain yhden vähemmän eli 39 paikkaa 17,5 prosentin ääniosuudella. Lisäpaikkoja puolue sai yhden. Kokoomus sai 38 paikkaa, ja lisäpaikkoja sekin sai yhden. Keskusta romahti 31 paikkaan, eli vähennystä tuli 18 paikan verran. Vihreät ja Vasemmistoliitto nousivat reilusti.
Jos Piraateissa ei olisi nykyään paljon sellaisia ihmisiä, jotka todellisten lisäksi metsästävät myös kuviteltuja natseja, niin surisin sitä, ettei se saanut vieläkään yhtään paikkaa eduskuntaan.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne olisi ollut kiitollinen isommasta äänimäärästä, mutta se hymyksi muuttui varmaan kuitenkin siitä, kun yhdellä paikalla päihittivät Perussuomalaiset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho juhlisti kolmatta jytkyä suudelmalla. Hän myös oli vaalien äänikuningas, ja ohitti samalla henkilökohtaisessa äänimäärässsä Helsingin vaalipiirissä aikaisemman ennätyksen haltijan Sauli Niinistön.
Oma ehdokkaani, pitkätukkaisen ituhipin näköinen metallimusiikin ystävä ja wanhan kunnon ajan liberaali sekä persu, joka halusi laillistaa kannabiksen, ei tullut valituksi. Se on sääli.
Mutta nyt täytyy sanoa, että kiitän kansalaisia. Lisäksi voisin kiittää maailmankaikkeutta ja mahdollisesti myös Jumalaa, mikäli Hän on vaikuttanut kolmosjytkyn tapahtumiseen. Kiitän myös sitä, etten ollut tuona ilon hetkenä koomassa, sillä se olisi vienyt minulta mahdollisuuden tarkastaa asiaa interwebissä.
Kun tämä merkintäni julkaistuu aamulla, niin olen ollut jo monen tunnin ajan pehkuissa ja ehkä pari tuntia unessakin, mutta ajattelen tätä kirjoittaessani, että tuskin tulos tuosta enää kauheasti muuttuu. Voi toki tulla joku uudestaanlaskenta, mutta sillä ei liene kauheasti merkitystä.
Perussuomalaisten perustajasta ja nyt jo entisestä puheenjohtajasta Timo Soinista minun tekee mieleni spekuloida lopuksi. Mitä jos Perussuomalaiset saavutti hänen aikoinaan kaksi jytkyä sen vuoksi, että puolueessa oli mukana myös maahanmuuttokriittisiä ihmisiä? Ja mitä jos Perussuomalaiset jatkossa pärjää varsin hyvin ilman laajaa joukkoa ei-maahanmuuttokiittisiä ihmisiä?
Timohan ei asettunut ehdolle itse perustamansa loikkaripuolueen listoilta. Hän varmaan katsoi, että oli saavuttanut sen mikä oli saavutettavissa.
Siniset ei saanut yhtään paikkaa eduskuntaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)