keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Teokratioita ja pappisvaltoja vastaan

Luulen, että tiukasti maallinen ja demokratian mukainen hallinto takaisi parhaiten niin uskovaisten kuin uskonnottomien ihmisten oikeudet. Hallinnon ei toki mielestäni tarvitsisi olla niin uskonnonvastainen kuin Kiinassa, jossa nykyään laki ei periaatteessa salli uskovaisen toimia virkamiehenä.

Mielestäni lievempi, mutta silti tiukka suhtautuminen uskontoihin olisi paikallaan. Olen sitä mieltä, että kansanedustajan, ministerin ja presidentinkin virkoihin kuten yleensä julkisiin virkoihin tulisi olla yhtenä pätevyysvaatimuksena sen yleispiirteinen hyväksyminen, mitä luonnontieteet sanovat elämän kehityksestä.

Uskonnollisten yhdyskuntien ja julkisen vallan tulisi myös olla irrallaan toisistaan.

Sananvapauden tulisi olla ehdoton. Kenen tahansa pyhiä arvoja ja kirjoituksia ja keitä ja mitä tahansa uskonnon pyhiä hahmoja tulee saada kritisoida ja myös pilkata. Vain sellaisilla uskonnollisilla yhdyskunnilla ja uskonnoilla on olemassaolon oikeus, jotka hyväksyvät tämän periaatteen.

Odotan sitä päivää, jolloin yleisesti tunnustetaan, että ei voi olla olemassa pyhää sotaa eikä pyhää taistelua.

4 kommenttia:

  1. Olikos tuo koko lailla samantapainen ajatuskulku kuin Lutherilla kahdesta regimentistä, vai regiimejäkö he olivat:
    maallinen valta kuulukoon suvereenisti sen käyttelijöille (Lutherin aikaan aateli) ja
    papiston käyttelemä hengellinen valta toimikoon sen vastapainona?

    Tosin tuohon ajatuskulkuun demokratia saattaa olla hieman hankala sovittaa, ja Lutherin sananvapauskäsityskin oli aavistuksen verran kapeahkonkaltainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Regimenttejä.

      Luther ja luterilaiset joutuivat jossain määrin hyväksymään periaatteen 'Cuius regio eius religio', jonka mukaan hallitsija päättää alueensa uskonnosta. Tämä ei ole mielestäni aivan kaksiregimenttiopin mukaista, vaikka Lutherilla ja luterilaisilla on tietenkin ollut toisenlainen tulkinta asiasta. Kai siinä on alun perin ollut takana myös ajatus siitä, että kullakin on oma tonttinsa. Nykyään voitaisiin sanoa, että uskonnollisella politiikalla on rajansa. Ja poliittisella uskonnolla.

      Mutta luterilaisuus hyötyi kuten katolisuuskin 'Cuius regio eius religio' -periaatteesta, koska luterilaisilla hallitsijoilla oli paljon enemmän aluetta kuin reformoiduilla.

      Demokratia oli kyllä tuohon aikaan suhteellisen tuntematon asia. Ja on varmaankin myöhemmin tuottanut hankaluuksia luterilaisille ajattelijoille.

      Poista
  2. Mites Laura Huhtasaari asettuu tähän luonnontieteen ja evoluution hyväksymislinjaan, jos se pääsyvaatimuksena eduskuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hänestä on vaikea saada tässä asia täsmällisesti selvää. Mutta jos tällaiset pätevyysvaatimukset saataisiin voimaan, niin kyllä asia sitten selviäisi viimeistään.

      Suomen Voltaire Halla-aho varmaan selvittäisi testin leikiten.

      Poista