Nationalismin perusta on kansallisessa itsemääräämisoikeudessa, joka on myös liberaali periaate.
Nationalismiin kuuluu myös ajatus kansan oikeudesta viljellä, kehittää ja suojella kulttuuriaan. Nationalismiin kuuluu myös ajatus oikeudesta ja velvollisuudesta tehdä kansan edun mukaista politiikkaa.
Jos nationalismin laji on vain tällaista eikä siihen kuulu periaatteellinen muiden kansojen ja etnisten ryhmien ihmisarvon kyseenalaistaminen, kyse on ihmiskasvoisesta nationalismista. Itse käyttäisin siitä mielelläni nimitystä heikko nationalismi.
Heikkoa nationalismia edustavat Suomessa sellaiset järjestöt kuin Suomen Sisu ja Perussuomalaiset-puolue.
Myös vähän tunnettu globaalinationalismi edustaa heikkoa nationalismia.
Heikkoa nationalismia aikaisemmassa maamme historiassa ovat edustaneet kansallista heräämistä ajaneet ihmiset, Suomen kielen tasaveroisuutta ruotsin kielen kanssa ajaneet suomalaiset ja ne suomalaiset, jotka eivät vihanneet sydämensä pohjasta venäläisiä näiden venäläisyyden vuoksi mutta ajoivat Suomen itsenäistymistä Venäjästä.
On olemassa myös toisenlaista nationalismia. Sellaista joka ihan periaatteessa on valmis uhraamaan muut kansat ja etniset ryhmät oman kansan oletetulle edulle. Tällainen nationalismi ei tue ajatusta kaikkien ihmisten yhtäläisestä ihmisarvosta, eli kyseessä on nationalismin patologinen muoto. Käytän tällaisesta nationalismista nimitystä vahva nationalismi.
Vahvaa nationalismia edustaa Suomessa esim. Pohjoismainen vastarintaliike, joka edustaa uusnatsismia.
Aikaisemmassa historiassa vahvaa nationalismia ovat on edustanut parhaiten Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue ja sen johtama natsi-Saksa. Italian fasismia voidaan myös pitää esimerkkinä tällaisesta nationalismista. Vaikka aate palvoi valtiota eikä kansaa ja verenperintöä, niin Mussolinin Italia kuitenkin hyökkäsi Abessiniaan vuonna 1935 ja miehitti maan ja vuonna 1938 natsi-Saksan esimerkkiä seuraten saattoi voimaan juutalaisvastaisen lainsäädännön. Ja hyökkäsi vielä Kreikkaankin vuonna 1940. Francisco Francon Espanja on myös kohtuullisen hyvä esimerkki vahvasta nationalismista. Kaiken muun ohella Francon Espanjassa kiellettiin vähemmistökielten puhuminen.
...
PS. 13.9.2020: Olen myöhemmin julkaissut tästä tekstistäni version toisella kielellä.
Tässä bloggauksessa kuvatusta vahvasta nationalismista on käytetty termiä chauvinismi, kun se pysyy sitä harjoittavan valtion rajojen sisäpuolella Francon Espanjan tapaan,
VastaaPoistaja imperialismi, jos se alkaa vyöryä rajojen yli muiden kansakuntien puolelle Hitlerin Saksan tapaan.
Niinpä, kyllä.
Poista