Olin kolme vuotta sitten julkaissut blogissani merkinnän sankareistani (tuosta listasta puuttuvat muuten Myytinmurtajien vetäjät James "Jamie" Hyneman ja Adam Savage, näin jälkikäteen ajatellen, ja oikeastaan vielä myös heidän tärkeät avustajansa Kari Byron, Salvatore "Tory" Belleci ja Grant Imahara). Ja nyt olin päättänyt, että minun pitäisi julkaista samassa paikassa listaus fiktiivisistä roolimalleistani. Joten tässä olisi:
John Sheridan. Hän oli yksi takavuosien (1990-luku) viisivuotisen Babylon 5 -tieteissarjan samannimisen jättimäisen avaruusaseman sotilaskuvernööreistä. Erään lajien välisestä väärinkäsityksestä aiheutuneen sodan vuoksi ihmiskunta oli joutunut sukupuuton partaalle. Sota päättyi kuitenkin viime hetkellä salaperäisesti. Babylon 5 rakennettiin lisäämään lajien välistä ymmärrystä ja estämään vastaavanlaiset konfliktit. Se tuli olemaan puolueettomalle vyöhykkeelle sijoitettu diplomatian, kaupankäynnin ja turismin keskus. Asemalla oli toteutettu keinopainovoima siten, että asema pyöri hitaasti pituusakselinsa ympäri. Aseman hallinnoiminen oli annettu maapallolaisten vastuulle. John Sheridan on minusta sotilaaksi varsin täysipäinen yksilö.
Babylon 5:n versionumero on 5, koska sitä ennen oli rakennettu neljä avaruusasemaa, joille kaikille oli sattunut jotain sellaista, minkä vuoksi yksikään niistä ei päässyt alun perin ajateltuun tehtäväänsä.
Olen John Sheridanilta omaksunut maneereita.
Jokin aika sitten sarjassa aseman turvallisuuspäällikkö Michael Garibaldia näytellyt Jerry Doyle oli kuollut. Tämä oli minulle jonkinlainen isku, mikä myös alleviivaa sitä, miten tärkeä sarja on ollut minulle. Ostin jopa DVD:llä aikoinaan sen kaikki tuotantokaudet, ja siihen perustuvat elokuvat, ja katsoin sarjan alusta uudestaan.
...Star Trek -sarjasta oli tehty Deep Space Nine -niminen osasarja, jonka
tekijät kuulemma olivat varastaneet Babylon 5 -sarjasta konseptin.
Tämäkin sarja tapahtuu ennen kaikkea avaruusasemalla ja sen
keinopainovoima on toteutettu samalla tavalla kuin Babylon 5:n. Mutta tästä sarjasta en pitänyt.
Komisario George Gently on päähenkilö brittiläisessä poliisisarjassa George Gentlyn tutkimukset (Inspector George Gently), jota BBC on tuottanut vuodesta 2007 alkaen. Gentlyn työparina toimii rikosylikonstaapeli John Bacchus. Sarjassa tapahtumien aikakausi on 1960-luku, ja ne sijoittuvat koillis-Englantiin.
En ole toistaiseksi omaksunut George Gentlyltä maneereita.
Jarod oli päähenkilö takavuosien sarjassa Kameleontti (engl. Pretender). Jarod oli viety vanhemmiltaan, kun hän oli lapsi. Hänelle oli valehdeltu, että hänen nämä olivat kuolleet. Hänet kasvatettiin salaperäisessä Keskuksena (The Centre) tunnetussa ajatushautomossa. Huippuälykkään Jarodin saama koulutus Keskuksessa tähtäsi yhteen ainoaan päämäärään: hänestä tulisi kameleontti, joka pystyy omaksumaan minkä tahansa ihmisen roolin, ammatin tai taidon. Ei ihmisten tapojen ulkopuolelle asettunut Jarod sai selville, että Keskus myi salaa hänen toteuttamiaan nk. simulaatioita eniten tarjoavalle. Hän pakeni Keskuksesta ja matkusti ympäri Yhdysvaltoja omaksuen erilaisia identiteettejä ja etsien vastauksia häntä piinanneisiin kysymyksiin. Samalla Jarod käytti taitojaan auttaakseen hädänalaisia ihmisiä.
Jarodilta en ole omaksunut maneereita, muistaakseni, mutta hänestä pidän ehkä eniten tässä esittelemistäni fiktiivisistä henkilöhahmoista.
Konstaapeli Benton Fraser oli takavuosina päähenkilö komediallisessa draamasarjassa Chicagon ratsupoliisi (engl. Due South) ja kuului Kanadan kuninkaalliseen ratsupoliisiin (Royal Canadian Mounted Police eli RCMP). RCMP toimii Kanadassa liittovaltion poliisina ja lisäksi sillä on useimpien maan provinssien kanssa sopimus, jonka perusteella se hoitaa niiden poliisitoimen. Se hoitaa myöskin kaikkien territorioitten ja monien kuntien poliisitoimen. Sarjassa maalaispoika Fraser joutui lähtemään kotimaastaan ja asettumaan suuren eteläisen naapurimaan Yhdysvaltain Kanadan rajan lähettyvillä sijaitsevassa suurkaupungissa Chicagossa sijaitsevan suurlähetystön yhteystoimihenkilöksi. Hän tutustui pian paikallisen poliisin rikosylikonstaapeliin Ray Vecchioon, jonka kanssa sitten ratkaisi rikoksia ja muita ongelmia. Fraserilla oli mukanaan koiransa, aikaisemman Kanadan pääministerin mukaan nimetty Diefenbaker, joka oli oikeastaan susi. Ja joka osasi lukea kaikenlaisia karttoja. Benton Fraseristä oli tehty sarjaan eräänlainen supermies. Sarjassa heitettiin usein vitsiä Yhdysvaltain ja Kanadan eroista. Melkein kaiken aikaa Fraser pääsi/joutui pitämään työssään RCMP:n nykyistä paraatiunivormua, jossa klassinen punainen takki ja suoralierinen lierihattu, ja sarjassa RCMP:n jäsenet hieman todellisuutta kuvaamattomasti laajemminkin pitivät sitä päällään.
Chicagon ratsupoliisi aiheutti minussa aikoinaan melko pysyvänlaatuisen Kanada-innostuksen.
Olen omaksunut Benton Fraserilta maneereita.
Christopher Foyle on/oli rikosylitarkastaja brittiläisessä draamasarjassa Foylen sota (engl. Foyle's War), joka ajallisesti sijoittuu toisen maailmansodan aikaan. Foylen mieli paloi päästä sotatantereille, jonne hän joutui lähettämään oman poikansa. Taitava poliisi haluttiin pitää kotirintamalla poliisivoimia johtamassa. Niinpä Foyle jäi johtamaan Englannin kanaalin rannalla sijaitsevan Hastingsin poliisivoimia. Hänen apunaan ovat nuoret apulaiset ylikonstaapeli Paul Milner ja autonkuljettaja Samantha Stewart. Tuotannon kohtaamien ongelmien takia sarjassa on suuria ajallisia aukkoja. Kun sarja oli jo kääntymässä iltaansa kohti, tehtiin vielä joitakin jaksoja, jotka sijoittuvat toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin Christopher Foyle liittyy Yhdistyneessä kuningaskunnassa sisäisestä turvallisuudesta vastaavaan MI5:een. Nämä jaksot eivät minusta ole niin kivoja.
Olen omaksunut Christopher Foyleltakin maneereita.
Patrick Jane on/oli päähenkilö yhdysvaltalaisessa sarjassa Mentalist (engl. The Mentalist). Eräs rikollinen oli tappanut hänen koko perheensä, ja hän ryhtyy sitten itsenäiseksi konsultiksi Kalifornian osavaltion rikostutkintavirastolle CBI:lle (California Bureau of Investigation) saadakseen murhaajan kiinni. Jane on itse asiassa pitkän linjan silmänkääntäjä ja psyykikko, ja vaikka sarjassa ei sitä kauheasti tuoda esille, niin myös skeptikko, joka muistaa aina sanoa, että oikeasti psyykikkoja ei ole olemassa. Arvostan hänessä hänen rehellistä otettaan todellisuuteen.
Olen omaksunut Patrick Janelta maneereita.
Angus MacGyver oli päähenkilö nuoruuteni sarjassa Ihmemies (engl. MacGyver). MacGyver työskentelee Pete Thorntonin alaisena Phoenix-säätiössä, joka on voittoa tavoittelematon ajatushautomo, joka toimii lähinnä urakoitsijana valtiolle erilaisissa hankkeissa, kuten etsiväoperaatioissa, huumekaupan tainnuttamisessa ja ympäristönsuojelussa. Osin työnsä vuoksi MacGyver ajautuu usein erilaisiin tiukkoihin tilanteisiin, mutta ylivertaisen nokkeluutensa sekä muun muassa ilmastointiteipin ja linkkuveitsen avulla hän selvittää itsensä täpäristä tilanteista. Hän osaa aina käyttää käsillä olevia tarvikkeita selviytyäkseen kiperistä tilanteita. MacGyver ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta käytä ampuma-aseita, ja yleensä hän kieltäytyy alkoholista. Rakastamassani tv-ohjelmassa Myytinmurtajat, jossa tutkitaan kaupunkilegendojen ynnä sananlaskujen ja lentävien lauseitten totuutta kokeellisesti, on useamman kerran tutkittu temppuja ja keinoja, joihin MacGyver oli turvautunut. Toinen Myytinmurtajien vetäjistä Adam Savage on samaa ikäluokkaa kuin minä, ja hänkin oli kasvanut Ihmemiehen parissa.
Olisi kiva, jos olisin omaksunut maneereita MacGyverilta.
Ihmemiehessä MacGyveria esittänyt Richard Dean Anderson esitti paljon myöhemmin Tähtiportti-sarjassa (engl. Stargate SG-1) eversti Jack O'Neilliä, mutta näyttelijä oli minusta aivan liian letkeänoloinen tyyppi siihen rooliin.
Varmaan pitää joku naispuolinen henkilö myöskin pistää joukkoon mukaan, vaikka jostain syystä naispuolisia ihmisiä minun on vaikea pitää roolimalleina.
Valitsen täten joukkoon kuuluvaksi Delennin. Tämä oli yksi pääosahenkilöistä Babylon 5:ssä. Hän kuuluu minbaarit-lajiin, joka oli se laji, joka oli meinannut vuosikymmen aikaisemmin tuhota koko ihmiskunnan.
En ole Delenniltä omaksunut maneereita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti