perjantai 6. kesäkuuta 2014

On Normandian maihinnousun vuosipäivä

Olen herännyt aiheesta kirjoittamiseen vähän myöhään, mutta kirjoitan silti. Tänään on Normandian maihinnousun vuosipäivä. Siitä on nyt 70 vuotta, kun länsiliittoutuneiden joukot nousivat maihin Normandiassa Ranskassa.

Eilen aamulla herättyäni ja katsottuani kännykälläni Ylen sivuja luulin hetken ajan, että vuosipäivässä jo ollaan. Tajusin melko pian, että nythän on vasta 5. päivä kesäkuuta, mutta "Taistelutovereitten" tunnusmusiikki oli jo alkanut soida päässäni.

Toisessa maailmansodassa oli kahdella Pahan valtakunnalla merkittävä rooli. Ensimmäinen näistä oli kansallissosialistinen Saksa. Toinen oli marxistileninistinen Neuvostoliitto. Vuoden 1939 elokuussa nämä maat olivat sopineet keskenään tiettyjen Euroopan maiden jakamisesta keskenään. Syyskuussa maat kävivät sodan Puolaa vastaan. Sodan päätyttyä ne pitivät yhteisen voitonparaatin Brest-Litovskissa. Ja sen jälkeen jakoivat Puolan alueen keskenään. Syyskuussa Neuvostoliitto onnistui painostuksen avulla saamaan Virolta, Latvialta ja Liettualta tukikohtaoikeuksia. Marraskuun viimeisenä päivänä Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, kun se tiesi, että Saksa ei puuttuisi asiaan millään lailla. Neuvostoliiton ilmavoimat kävivät hyökkäykseen Suomea vastaan myös Viron alueella sijaitsevista tukikohdista. Neuvostoliitto ei saanutkaan vallattua Suomea, mutta sodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle alueita, joista tärkein oli Suomen taloudellisesti toimeliain alue Karjalan kannas, jolla sijaitsi merkittävä Viipurin kaupunki.

Noh, Saksa hyökkäsi sitten huhtikuussa Tanskaan ja Norjaan ja toukokuussa Belgiaan, Hollantiin ja Ranskaan. Ja onnistui valloitusaikeissaan. Brittiläinen siirtoarmeija ja suuri joukko ranskalaisia sotilaita pelastui kuitenkin kanaalin taakse Dunkerquesta. Koska Saksan suuren johtajan Adolf Hitlerin päähän ei ikinä ollut pälkähtänyt ajatus, että Yhdistynyt kuningaskunta ei jouduttuaan tällaiseen tilanteeseen tekisi rauhaa Saksan kanssa, niin maa säästyi Saksan valloitusyritykseltä. Niin, siitä huolimatta taistelu Britanniasta kyllä käytiin ilmasotana, ja sen Saksa hävisi selvin luvuin.

Kesäkuussa 1940 Neuvostoliitto miehitti Viron, Latvian ja Liettuan ja vähän myöhemmin liitti ne pakolla itseensä.

Suomi oli joutunut Talvisodan seurauksena myös luovuttamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi ja sallimaan neuvostojoukkojen läpikulun alueensa kautta sinne.

Nk. välirauhan aikana Neuvostoliitto käytti jatkuvasti hyvin aggressiivista kieltä Suomea kohtaan. Neuvostoliiton ilmavoimat loukkasivat Suomen ilmatilaa, ja Neuvostoliiton armeija kävi tappamassa suomalaisia rajavartijoita.

Suomi salli saksalaisille sotilaille kauttakulun alueensa kautta Norjaan, eli Suomi oli tässä suhteessa puolueeton suhteessaan suurvaltoihin.

Kesäkuussa vuonna 1941 Saksa kävi hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton armeija oli sillä hetkellä järjestettynä hyökkäysryhmitykseen, koska tarkoitus oli ollut hyökätä Saksan kimppuun, mutta Saksa oli ehtinytkin ensin. Neuvostoliiton edusta-armeijoilla ei ollut sijoitusalueittensa karttoja, vaan vain kartat joiden avulla oltaisiin hyökätty Saksan hallitsemille alueille ja Saksaan. Neuvostoliiton ilmavoimat jo nyt alussa tuhottiin pitkälti kentilleen.

Suomi oli hyökännyt vähän Saksan jälkeen Neuvostoliittoon. Suomella oli jotain hieman hampaankolossa Neuvostoliittoa vastaan, ja oikeastaan Suomen ainoa realistinen vaihtoehto hyökkäykselle siinä tilanteessa olisi ollut jauhautua Saksan ja Neuvostoliiton taistelevien armeijoiden väliin, joten hyökkäys oli kaksinkertaisesti perusteltua.

Saksa oli ollut jo sodassa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Kanadaa vastaan, ja joulukuussa vuonna 1941 Saksa julisti sodan Yhdysvaltoja vastaan, mikä ratkaisikin sitten sodan lopulta Saksan tappioksi, siis pitemmällä tähtäimellä. Senkin vuoksi, että Yhdysvallat toimitti sodan aikana todella merkittävässä määrin sotamateriaalia Neuvostoliitolle.

Yhdistynyt kuningaskunta taas oli julistanut sodan Suomelle Suomen itsenäisyyspäivänä.

Noh, pikakelataan vähän. Saksa ja Neuvostoliitto kävivät sotaa keskenään, ja kesäkuussa vuonna 1943 länsiliittoutuneet tekivät maihinnousun Sisiliaan. Jokunen kuukausi myöhemmin ne jatkoivat tilannetta nousemalla maihin manner-Italiassa.

Hitler joutui Italian tapahtumien vuoksi siirtämään joukkoja Neuvostoliitosta Italiaan, ja länsiliittoutuneitten kiihtynyt ilmasota pakotti Saksan myös siirtämään hävittäjävoimiaan pois Neuvostoliitosta, mitkä seikat yhdessä aiheuttivat sen, että idässä rintama saattoi liikkua pitemmällä tähtäimellä vain yhteen suuntaan, länteen.

6. kesäkuuta vuonna 1944 länsiliittoutuneet tekivät sitten tänään hyvin kuuluisan maihinnousunsa Normandiaan. Maihinnousu oli kiperä ja myös käsittämättömän kokoinen logistinen operaatio, mutta siitä selvittiin lopulta, koska liittoutuneilla oli ilmaherruus. Ja siitä syystä, että Saksan sodanjohtoa oltiin onnistuttu hämäämään siten, että se viimeiseen asti luuli "todellisen" maihinnousun kohdistuvan Calais'n alueelle, missä kohdassa kanaali on kapeimmillaan ja mistä matka Saksaan olisi ollut lyhyt. Maihinnouseminen sinne olisikin ollut loogisinta. Hämäyksen onnistuminen aiheutti sen, että Saksa ei saanut ajoissa siirrettyä tarpeeksi vahvoja voimia torjumaan maihinnousua.

9. kesäkuuta Neuvostoliitto hyökkäsi Karjalan kannaksella suomalaisten asemien kimppuun lopullisena tarkoituksenaan valloittaa Suomi. Koska tykinputkia oli aivan käsittämättömässä määrin suunnattu suomalaisten asemiin, ne murtuivat ja suomalaiset joutuivat irtautumaan. Ja sitä paitsi painopistesuunnassa Neuvostoliitolla oli taistelujoukkojen suhteen 18-kertainen ylivoima. Ja Neuvostoliitolla oli hyökkäyksen alkupäivinä myöskin käsittämättömän suuri ilmaylivoima kalustossa ja lentäjissä. Lännempänä Kannaksella Suomen karuun joutunut armeija kokosi itsensä. Vaikka Viipuri menetettiin käsittämättömän hölmöyden takia, niin Talin-Ihantalan taisteluissa suomalaiset onnistuivat torjumaan Neuvostoliiton suurisuuntaisen läpimurtautumisyrityksen. Kiitos tästä kuuluu paitsi erinomaisille suomalaisille sotilaille, niin myös Saksan toimittamille panssarintorjunta-aseille, erinomaisen hyvin toimineelle suomalaiselle tykistölle – Suomella oli ensimmäisen kerran sodan aikana tarpeeksi tykistöä, ja sitä paitsi Suomen puolustusvoimien tykistöllä oli siihen aikaan maailman paras tykistön tulenjohtosysteemi – ja Saksan apuun toimittamalle lento-osasto Kuhlmeylle, joka tuhosi yli 100 vihollisen lentokonetta, noin 200 panssarivaunua sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia kärsien samalla itse raskaita tappioita.

Kesäkuussa Neuvostoliitto oli aloittanut etelämpänä operaatio Bagrationin, jonka tarkoitus oli helpottaa saksalaisten painetta länsiliittoutuneiden joukkoja vastaan Ranskassa.

Saksalaiset sotilaat eivät käsittääkseni hirveästi kunnioittaneet yhdysvaltalaisia sotilaita taistelijoina. Yhdysvaltalaisiin erikoisjoukkoihin he kuitenkin suhtautuivat toisella lailla. Itse vihaan niin natsi-Saksaa kuin Neuvostoliittoa, joita molempia siis pidän Pahan valtakuntina. Siitä huolimatta, että länsiliittoutuneet pommittivat koko Normandian paskaksi, mistä johtuen normandialaiset olivat pitkään suhtautuneet näihin vapauttajiinsa hieman nuivasti, niin onnitteluni kuitenkin 101. maahanlaskudivisioonalle! Ja nyt Spotifystä soimaan "Taistelutovereitten" tunnusmusiikki!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti