Iran ei ole enää islamilainen maa

Iranissa eli Persiassa oli vuonna 1979 tapahtunut islamilainen vallankumous, jossa shiiamuslimit olivat kaataneet shaahin hallinnon. Toki shaahin hallintokin oli ollut verinen, mutta islamilaisesta vallankumouksesta seurasi muun ohella varsin runsaasti toisinajattelevien murhia ja kiduttamisia. Sekä naissukupuolen edustajien oikeuksien ja elämän kaventamista normi-islamin kapeiden raamien sisälle.

Vähän yli kolme vuotta sitten oli julkaistunut The Conversation -verkkolehdessä artikkeli, jossa kerrotaan, että Iranissa on tapahtunut siirtymää maallisempaan suuntaan. Ei kuitenkaan järjestelmän tasolla, vaan kansalaisten parissa.

Iranin virallisen, propagandistisen, väestönlaskentatilaston mukaan 99,5 prosenttia maan asukkaista on muslimeita. Luku piilottaa sen tosiasian, että Iranin islamilainen tasavalta suhtautuu vihamielisesti uskonnottomuuteen, kääntymiseen islamista pois ja niihin uskonnollisiin vähemmistöihin, joita valtio ei tunnusta.

Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen on lukutaitoisten ja kaupunkiväestön osuus iranilaisista noussut dramaattisesti. Iranilaiset käyttävät myös internetiä nykyään varsin paljon. Iranissa naiset ovat alkaneet olla keskimäärin jo varsin koulutettuja.

The Conversation -lehti onnistui tekemään mittavan ja ilmeisesti kunnollisen online-tutkimuksen koskien Iranissa asuvien iranilaisten uskonnollisia asenteita. Sen tuloksia voi pitää dramaattisina. 

Tutkimuksen tulosten mukaan vain 32 prosenttia Iranin islamilaisen tasavallan asukkaista asukkaista kokee olevansa shiiamuslimeita, viisi prosenttia asukkaista kokee olevansa sunnimuslimeita ja kolme prosenttia suufilaisia muslimeita. Yhdeksän prosenttia iranilaisista kokee olevansa ateisteja ja seitsemän prosenttia kutsuu itseään henkisiksi/hengellisiksi. Kahdeksan prosenttia iranilaisista kokee olevansa Iranin perinteisen kansallisen uskonnon zarathustralaisuuden kannattajia. Jälkimmäisen tuloksen tutkimuksen tekijät uskovat heijastavan enemmän persialaista nationalismia kuin selkeää uskonnollista vakaumusta.

1,5 prosenttia iranilaisista kokee tutkimuksen mukaan olevansa kristittyjä. Vielä paljon pienempi määrä eli 0,5 % iranilaisista on bahaiuskoisia ja sitäkin pienempi määrä eli 0,1 % on juutalaisia.

78 % iranilaisista sanoo uskovansa Jumalaan mutta vain 37 % kuolemanjälkeiseen elämään ja vain 30 % uskoo taivaaseen tai helvettiin.

Nuorempien iranilaisten piirissä tavataan tutkimuksen mukaan suhteellisen paljon uskonnottomuutta ja kristinuskoon kääntymistä kuin vanhempien iranilaisten piirissä.

Kolmannes vastaajista sanoi nauttivansa silloin tällöin alkoholia maassa, jossa alkoholin nauttiminen on lailla kielletty.

60 % vastaajista sanoi, että he eivät suorita pakollisia islamilaisia päivittäisiä rukouksia. Vuonna 2020 Iranin islamilaisen tasavallan tutkimuksessa oli jo käynyt ilmi, että 60 % vastaajista ei pitänyt paastoa (ja enemmistö näistä oli ilmoittanut olevansa "sairaana").

Jos verrataan vuonna 1975 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen, niin silloin juuri ennen islamilaista vallankumousta 80 % vastaajista oli sanonut rukoilevansa aina ja pitävänsä islamilaisen paaston.

Tutkimuksen mukaan myös asenteet islamilaisen valtion uskonnollista lainsäädäntöä kohtaan ovat Iranissa muuttuneet kriittisemmiksi. Mm. 72 % vastaajista vastustaa lakiin perustuvaa naisten pakkoa käyttää islamilaista huivia, hijabia.

41 % vastaajista on sitä mieltä, että kaikilla uskonnoilla tulee olla oikeus näyttäytyä julkisesti. Toisaalta 43% vastaajista on sitä mieltä, että minkä tahansa uskonnon lähetystyön tulisi olla laitonta.