Aikoinaan suutuin Nokialle oikein pahasti, kun se siirtyi tekemään Windows-puhelimia. Ajattelin silloin, että Nokian tulee kääntyä pahuudestaan elävän Jumalan puoleen ja alkaa tekemään Linuxilla varustettuja puhelimia.
Niin, Nokian ura Meego-puhelimien valmistajana jäi kovin lyhyeksi. Meego oli Nokian ja Intelin yhteistyössä kehittämä mobiililaitteisiin tarkoitettu Linuxin levitysversio. Sen sijaan tuli Windows. Olisihan Nokia silloin voinut, jos sen mielestä Meego ei ollut vielä täysin valmis ohjelmistoarkkitehtuuri, ruveta valmistamaan Android-puhelimia, mutta ei, kun se halusi erottautua. Windowsilla! Eräs sukulaiseni, joka on kovan luokan Windows-tietokoneasiantuntija, on sitä mieltä, että Nokia teki elämänsä virheen luopuessaan Meegosta.
Siihen asti kaikki käyttämäni kännykät olivat olleet Nokian valmistamia. Ensimmäisen kännyköistäni olin saanut vuonna 2001 joululahjaksi. Kyseessä oli sittemmin klassikoksi muodostunut 3310.
3310:n jälkeen käytin paria muutakin nokialaista. Nokian petoksen vuoksi siirryin sitten ulkomaisiin Android-puhelimiin. Näin ensimmäistä kertaa käytössäni oli älypuhelimia. Android-puhelimia tuli näin ollen silloin kulutettua kaksi. Seuraavaksi siirryin kotimaiseen Jollaan, joka on myöskin Linux-puhelin.
Jollassa oli aluksi käyttöjärjestelmänä Sailfish 1, mutta se koki muodonmuutoksen, kun kehittäjät halusivat, että heidän järjestelmäänsä voisi käyttää myös taulutietokoneissa, joten käyttöjärjestelmäksi vaihtui Sailfish 2.
Jollan kehittäjistö koostui ennen kaikkea entisistä nokialaisista. Siksi monen sovelluksen nimi oli suomenkielinen. Ja koska Jolla on suomalainen tuote, niin sen päivitysten nimet ovat olleet suomalaisten järvien ja jokien nimiä.
Hankin Jollani vähän yli kolme vuotta sitten elokuussa.
Jolla-puhelimeni oli kirveellä veistetyn näköinen. Mutta näyttö oli suurehko. Koska Jollassa oli sovellusvalikoima suhteellisen pieni, järjestelmään sisältyi tuki Android-sovelluksille. Eri Android-sovelluskauppoja oli kolme asennettavissa puhelimeen. Yksi näistä oli kiinalainen, ja huomasin, että on vaikea ymmärtää kiinankielistä tekstiä. Venäläiseen Jandexiin en viitsinyt luottaa, joten jäljelle jäi sovelluskaupoista yksi.
Sääli, että vanhoja Meegon sovelluksia ei ollut voinut saada Jollaan mukaan.
Aluksi Jollastani puuttui jopa tuki tekstin kopioimiselle Android-sovelluksesta Sailfish-sovellukselle ja kääntäen. Mutta en joutunut montaa kuukautta odottamaan, kun tämä ilmestyi puhelimeen.
Jouduin kerran toimittamaan Jollani huoltoon, koska siihen oli tullut kaksi vikaa. Ensinnäkin näytön keskivaiheilla oli kapea vaakasuuntainen alue, joka ei reagoinut kosketukseen. Ja toiseksi näytön yhden kulman tienoille oli ilmestynyt pieni määrä keltaisuutta. Operaattorillani ei ollut antaa minulle lainakännykkää huollon ajaksi, mutta onneksi yksi hyvä kaverini lainasi varakännykkänsä minulle.
Sain sitten kännykkäni takaisin. Siihen oli vaihdettu näyttö. Mutta ei kestänyt montaa kuukautta, kun keltaisuutta ilmestyi taas näyttöön. Tällä kertaa se ilmestyi eri nurkkaan. Mutta ei onneksi levinnyt lujaa tahtia. Näytön kosketusvika taas ei palannut.
Yhdellä hyvällä kaverillani on ollut käytössään myös Jolla. Hänenkin kännykkänsä oli kärsinyt keltaisuudesta, joten mieleeni oli tullut, että onko kyseessä kenties jossain määrin tyyppivika. Mutta en ole lukenut mistään, että niin olisi.
Kun vuoden 2017 kesä tuli, yksi toinen hyvä kaverini kertoi hankkineensa Nokia 3:n. Nokia oli ryhtynyt taas kännykkäbisnekseen. Sen nykyisiä kännyköitä valmistaa suomalainen yritys HMD Global. Nokia 3 oli vähätehoisin ja karvahattuisin Nokian uusista moderneista kännykkämalleista, mutta siinä oli pari hyvää puolta kuitenkin. Kaverini oli sitä mieltä, että se riittäisi myös minun tarpeisiini hyvin, ja totesi myös sen hyvinä puolina, että siinä on likaa hylkivä näyttö, siinä on puhdas Android ilman monien kännykänvalmistajien vähemmän tarpeellisia omia räyniä ja lisäksi siihen on luvattu päivitykset pitkäksi ajaksi.
Nokia kaiken muun ohella lanseerasi myös eräänlaisen uusversion klassikosta, Nokia 3310:sta. Sitä on kuulemma paljon sekä kehuttu että haukuttu.
Ostin mustanvärisen version Nokia 3:sta. Malli on siitä hassu, että siinä on epämodernisti fyysiset hipaisunavigointinäppäimet alalaidassa, eikä niitä mustassa mallissa edes näe muuta kuin sopivasta kulmasta sopivassa valaistuksessa katsoen, mutta näppäinten sijainnin oppii kuitenkin nopeasti. Niitä on kolme.
Tulin kuitenkin saaneeksi omistukseeni maanantaikappaleen. Kännykässäni oli kaksi vikaa. Ensimmäinen oli se, että navigointinäppäimet elivät välillä omaa elämäänsä. Ja toiseksi, kännykkä välillä jähmettyi. Vein sen sitten huoltoon. Operaattorin asiakaspalvelija oli sitä mieltä, että kestää alle kaksi viikkoa luultavasti, niin saan kännykkäni takaisin. Mutta sain sen takaisin vasta kolmen viikon ja kahden päivän kuluttua. Tämä johtui siitä, että kännykkään piti vaihtaa näyttö sekä alalaidan navigointinäppäimet. Ja ne piti tilata Kiinasta.
Käytin vanhaa kunnon Jollaani nokialaiseni huollossaolon ajan.
Mutta kun olin saanut Nokia 3:ni takaisin, se toimi ihan normaalisti. Ja toimii edelleen.
Mutta mitä tulee kännykkäni Androidiin, niin jossain määrin nyt tulee ikävä Sailfishiä. Kun Sailfish kakkosessa on tavattoman toimiva käyttöliittymä. Androidissa taas on vipstaakia vipstaakin perään, vaikka ei sekään ole varsinaisesti huono järjestelmä.
Nokia 3:ssa on yksi huono puoli. Se on se, että äänenlaatu ei ole kaikkein paras. Ja vielä huonompi puoli siinä on se, että viime aikoina olen nukkunut välillä pommiin. Kännykkäni ei ole osannut herättää minua. Oletan, että sen herätystoiminto toimii täsmälleen niin kuin sen pitääkin. Mutta olen ilmeisesti välillä onnistunut läppäisemään torkkuherätyksen pois päältä. Asiaan liittyy kyllä sekin, että lääkäri oli lisännyt diabeteslääkkeeni yöannostuksen puolitoistakertaiseksi. Osittain saattaa olla kyse plasebostakin, mutta olen varma, että uusi lääkkeen "ylimäärä" rentouttaa minua yöllä. Se varmaankin on vaikuttanut siihen, että vastoin tapojani olen onnistunut loikoilemaan punkassa turhankin pitkiä aikoja välillä. Nokialaisessani herätysääni kuuluu myöskin hiljaisemmalla kuin Jollassa, jos siis äänenvoimakkuus on maksimilla.
Päätinkin sitten kokeilla, että miten Jollallani torkkuherätys toimisi. Ja, oi, katso: Viime aikojen testauksessani olen päässyt toteamaan, että juu, Jollani onnistuu herättämään minut aina.
Mutta ajattelen, että Nokia kolmonen on joka tapauksessa ihan kelpo puhelin. Ainakin, jos ei ole yhtä kova nukkumaan aamuisin kuin minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti