Pääsin toimituksen palkattomaksi työharjoittelijaksi nollatuntisopimuksella

Hikipedia on melkein kuin vapaa tietosanakirja Wikipedia, mutta edellinen on tehty enemmän hupimielessä.

Jokunen vuosi sitten Tuomo "Squirrel" (suomeksi "orava") Hämäläinen, josta käytän jatkuvasti nimitystä "eräs hyvä nettituttuni" ja joka on Hikipedia-aktivisti, pyysi minua kirjoittamaan Hikipediaan artikkelin Muutospuolueesta (täällä blogissani juttua siitä täällä). Kirjoitin sen. Se oli sitten ensimmäinen Hikipediassa julkaistu artikkelini.

Kuluvan vuoden alkukesästä olin järjestänyt itselleni potkut erään vähälevikkisen julkaisun toimituskunnasta. Siinä oli käynyt niin, että kun toimituskunta tai sen johto – en ollut paikalla siinä kokouksessa – oli päättänyt, että kirjoitustani juutalaisten pelastajasta Oskar Schindleristä ei julkaista. Suutuin asiasta sen verran, että päätin jättää julkaisun tekemisen toistaiseksi, julkaisun jota olin ollut tekemässä aika monen vuoden ajan, ensin aikoinaan myös taittajana.

Julkaisin myöhemmin pienin muutoksen em. kirjoitukseni täällä blogissani otsikolla Lempinatsini Oskar Schindler, kansanmurhan vaikeuttaja.

Jokunen viikko myöhemmin em. "orava", vai pitäisikö häntä kutsua Hämikseksi, pyysi minua sitten kirjoittamaan lisää artikkeleita Hikipediaan. Sovimme, että kirjoitan novialin kielellä artikkelin novialin kielestä ja esperantoksi artikkelin esperanton kielestä. Se oli olevinaan hyvä vitsi, kun normaali Hikipedian kuluttaja ei osaa esperantoa tai novialia. 3. syyskuuta lähetin editorilleni novialinkielisen kirjoitukseni. Joku päivä myöhemmin lähetin perään hänen pyytämänsä lisäyksen, jossa sanon, että tiedätkö, että novial on myös ehkäisyvälinemerkki.

Esperantonkielinen artikkelini olikin sitten vaikeampi tapaus. Huomasin, että olin vuosien kuluessa onnistunut unohtamaan huomattavan osan siitä, mitä tiesin esperantosta. Lisäksi harmaakaihini vaikeutti huomattavasti omistamani esperanton taskusanakirjan, joka sisältää myös kielen kieliopin, lueskelemista.

Eikä siinä vielä kaikki. Artikkeliani kirjoittaessani olin huomannut tuskallisesti myös sen, että esperanto on kielenä melko lailla perseestä. Luettelen tässä kaikki ne piirteet, joista en esperantossa pidä:

Esperanto on sukupuolisovinistinen. Nykyisin voitaisiin sanoa, että se on seksistinen. Jos esperantonkielinen substantiivi tarkoittaa sukupuolista olentoa, sen perusmuoto tarkoittaa mies- tai urospuolista. Nais- tai naaraspuolisen merkitsemiseksi joutuu liittämään sanaan erityisen päätteen.

Esperantossa on monen länsimaisen kielen tapaan kaksi hän-pronominia, joista kumpikin on sukupuolisidonnainen.

Esperanto on rakenteeltaan kovin epäluonnollinen.

Esperanto ei ole mitenkään kauhean vaikea kieli, mutta siinä on myös näennäisesti helppoja piirteitä. Tarkoitan tällä sitä, että kun sanoja voidaan esperantossa johtaa ja muodostaa etu- ja jälkiliitteillä ja yhdyssanoja muodostamalla, niin tätä tehdään joskus myöskin tarpeettomasti, silloinkin kun olisi olemassa jo hyviä ja käytännössä käyttökelpoisia kansainvälisiä sanoja ao. asioita merkitsemään.

Esperanto on äännemaailmaltaan slaavilainen. Viittaan tällä nimenomaisesti niihin esperanton äänteisiin, joita suomalainen voisi nimittää s-äänteiksi. Niitä on esperantossa yksi vähemmän kuin mitä niitä on venäjän kielessä. Esperanton kehittäjän L. L. Zamenhofin äidinkieli oli venäjä.

Esperanton useissa kirjaimissa on päällä tarke, mikä vaikeuttaa kielen kirjoittamista tietokoneella.

Kaikissa näissä esperanton piirteitä koskevissa näkemyksissäni on tietenkin kyse ennen kaikkea subjektiivisista mielipiteistä. Monet ovat varmaankin joissakin ja jotkut ehkä jopa kaikissa näissä kysymyksissä kanssani eri mieltä. Ja saattaapi olla, että kaikki slaavinkieliset ihmiset pitävät huomautustani esperanton slaavilaisesta äännemaailmasta perverssinä. Koska joidenkin ihmisten äidinkieli nyt on oikeasti sellainen.

Hyviä puolia esperanton kielessä mielestäni ovat nämä:

Esperanton kielioppi on varsin helppo oppia.

Esperanto on hyvin säännöllinen kieli. Se ei sisällä epäsäännönmukaisuuksia. Kieli on myös foneettinen, eli sitä lausutaan täsmällisesti niin kuin kirjoitetaan.

Esperanto sisältää suomen tapaan mahdollisuuden muodostaa sanoja johtamalla ja muodostamalla yhdyssanoja.

Esperantoa on lupa kirjoittaa myös ilman em. tarkkeita. Tarkkeet merkitään kuitenkin jollakin lailla kirjoitukseen erillisten kirjaimien avulla (vaikkakin pahimmillaan se tekee tekstistä susiruman).

Esperantossa pääsanan määritteet sijaitsevat ennen pääsanaa. Vihaan käänteistä järjestystä, joka toteutuu romaanisissa kielissä ja latinassa. Tosin latina näyttää ja kuulostaakin hyvältä siitä huolimatta, jos sitä lausutaan siten kuten Ciceron aikana lausuttiin.

Lisäksi koska esperanto on kaikkien aikojen ylivoimaisesti eniten puhuttu ja käytetty kansainväliseksi apukieleksi kehitetty kieli, niin kielellä harjoitettu julkaisutoiminta on ollut mittavaa. Itsekin muuten omistan sellaiset esperantonkieliset kirjat kuin Aleksis Kiven romaanin Sep fratoj, Kalevalan, Tove Janssonin kirjan Muminvalo ja mainion kaikkien aikojen klassikon La Nova testamento.

Mutta vihaan nykyään kuitenkin esperantoa. Ja tavallaan arvostan novialia.

Itse asiassa olen myöskin kateellinen esperanton kielelle ja juuri siitä syystä, että koska kieltä on käytetty suhteellisen runsaasti, niin aineistoa kielellä ja kielestä löytyy runsain mitoin. Minä taas olen itse joutunut omin käsin rakentamaan novial-suomi-sanaston, koska sellaista ei ollut aikaisemmin ollut.

13. päivänä syyskuuta olin vihdoin saanut valmiiksi esperantonkielisen Hikipedia-artikkelini, ja lähetin sen editorilleni. Hän julkaisi sen vielä samana päivänä.

Hänen pistettyään julkaisuun kirjoitukseni kävimme Facebookin pikaviestimessä mm. seuraavanlaisen keskustelun:

(klo 23.35.33)   Tom Kärnä:		ajattelin, että voin alkaa nimittää itseäni tässä vaiheessa jo hikipedian hyvin osa-aikaiseksi toimittajaksi
(klo 23.35.50)   editorini:		Palkattomaksi harjoittelijaksi nollatuntisopimuksella.
(klo 23.35.58)   Tom Kärnä:		joo, se sopii minulle
(klo 23.36.06)   editorini:		Titteli on Teidän!
(klo 23.36.20)   Tom Kärnä:		kiitos!!
(klo 23.37.00)   Tom Kärnä:		tästä se lähtee!
(klo 23.37.25)   editorini:		Koskaan ei mene niin huonosti että sitä ei voisi mutiloida titteleillä!
(klo 23.37.47)   Tom Kärnä:		niin juu kyllä
(klo 23.38.01)   Tom Kärnä:		pitää päivittää nyt profiilitietoni joka paikkaan
(klo 23.38.17)   editorini:		Käyntikortit pitää ainakin painaa uusiksi.
(klo 23.39.33)   Tom Kärnä:		minulla ei ole sellaisia
(klo 23.40.38)   Tom Kärnä:		menen päivittämään tietojani

...Olin kirjoittanut pikaviestinjuttelutekstini ilman isoja alkukirjaimia ja pisteitä. Lukijani toki tietävät, että kun kirjoitan julkiseksi aiottua tekstiä, niin oikeakielisyyteni on erittäin horjumaton. Mutta tällaista epävirallisempaa hölötystä kirjoittaessa koen olevan järkevää nopeuttaa prosessia yksinkertaistamalla kirjoitustapaani...

Julkaisua seuraavana päivänä kävin yhden tuttuni kanssa läpi kirjoitustani, ja huomasin siinä valtavan määrän virheitä. Taisi olla henkilökohtainen ennätykseni. Kirjoitin muistiin välttämättömät korjaukset ja lähetin tiedon niistä "oravalle".

Mutta mitä tulee suhteeseeni Hikipediaan, niin nyt voidaan sanoa, että olen onnistunut maksimoimaan kurjuuteni.

Novialista kirjoittamani novialinkielinen Hikipedia-artikkeli löytyy täältä. Esperantonkielinen tekstini esperantosta taas tuli julkaistuksi suomenkielisen esperanto-artikkelin lisäosana. Tekstini löytyy täältä, ja joudut jonkin verran vierittämään sivua alaspäin nähdäksesi sen. Se löytyy otsakkeen Ĉu vi parolas la malsanon? (suomeksi "Puhutko (sitä) sairautta?") alta. Pari vuotta vanhempi ja jossain määrin jo vanhentunut kirjoitukseni Muutospuolueesta löytyy täältä. Editorini oli laittanut siihen mukaan kivan kuvituksen.

PS. Ympäri internettiä kävin myöskin muokkaamassa, kuten sanottu, profiilejani siten, että lisäsin tiedon Hikipedian toimittajuudestani niihin. Yhteen näistä se ei tosin mahtunut mukaan, koska ao. palvelussa oli 140 merkin rajoitus itse-esittelylle.