Koeputkilihaa, mitä!

Professori Mark Post oli juuri menneenä maanantaina julkistanut Lontoossa veriseerumissa kasvaneen keinolihan, jota hän on työryhmänsä kanssa kehittänyt jo vuosikausia.

Postin keinoliha tuotetaan elukoista otettujen kantasolujen avulla.

Keinolihaa on propagoitu sillä, että kasvava lihankulutus raastaa Maapalloa. Yhden lihakilon tuottaminen vaatii vähintäänkin usean kilon verran kasviksia. Teuraseläimet syövät julmetusti viljaa. Suomenkin peltoalasta jopa 80 prosenttia on lihantuotannon ja rehutuotannon käytössä.

Jos lihankulutus olisi vähäisempää, ihmiskunta tulisi toimeen pienemmällä peltoalalla, mikä vähentäisi muun muassa vesistöjen ja merien ravinnekuormitusta.

Itse en kannata keinolihaa sen vuoksi, että peltoalaa vapautuisi sen ansiosta ihmisravinnoksi tarkoitetun viljan- ja kasvisten tuotannolle. Minusta tulisi ruveta yksinkertaisesti vähentämään keinolla millä hyvänsä - poislukien teloitukset - Maapallon ihmisväestömäärää. Tällä hetkellä pallollamme elää enemmän kuin seitsemän miljardia ihmistä, mikä on aivan liikaa. Itse kannattaisin väkiluvun vähentämistä yhteen miljardiin. Suomen väkiluku saisi minun puolestani olla tulevaisuudessa kolme ja puoli miljoonaa. Eli meiltäkin kaksi miljoonaa ihmistä vähemmäksi.

Keinoliha kävisi selviämisstrategiana minun mielestäni ainoastaan väliaikaisesti, kunnes ruvettaisiin saamaan pallomme väkiluku vähäisemmäksi. Mutta keinolihan syömiselle voi olla muitakin järkeviä syitä.

Minusta ei luultavasti ole kasvissyöjäksi. Kuitenkin minua jonkin verran raastaa sellaisten eläinten syöminen, joihin ihminen voi luoda suhteen. Eli minusta olisi hirveän kiva, jos tulevaisuudessa ennen kaikkea siat, naudat ja lampaat saisivat olla rauhassa ihmisen ja minun lihansyömisvietiltä. Ja ylipäätään olisin omassa henkilökohtaisessa elämässäni valmis luopumaan kaikkien sellaisten eläinten syömisestä, joilla on melko kehittynyt hermosto. Eli lopettaisin mielelläni kanojenkin syömisen. Jos oppisin jonain päivänä syömään bakteereja ja ameeboja, niin niiden syömistä en pitäisi henkisessä mielessä hankalana. Sanon "henkisessä mielessä" enkä "eettisessä mielessä", koska ihminen on pärjännyt näin pitkään nimenomaan eläinkunnan tuotteiden avulla: liha, maito, juusto, nahka ja villa ovat olleet erittäin hyödyllisiä ihmisten elämiselle ja yhteisöjen elossapysymiselle ja kehittymiselle. Periaatteessa hyönteisten syömistäkään en pitäisi henkisessä mielessä kamalan hankalana.

Muutama viikko sitten koin syvää tuskaa, kun ajattelin fiksuja eläimiä, joita syön lähes päivittäin. Mutta on vaikea luopua lihanhimosta, kun elämä sen kanssa on niin kovin helppoa.

Mutta palatakseni keinolihaan. Kun se on jonain päivänä saatu kehitetyksi kypsäksi tuotteeksi, niin minusta todennäköisesti tulee sen ahkera nauttija, edellyttäen tietenkin että se on sekä maukasta että kohtuuhintaista. Tuotteen valmiiksi saaminen kestää useita vuosia, ehkä jopa kymmenen vuotta. Viisikymppisenä tulen nauttimaan keinolihasta täysin sydämin.

Jos sinua huvittaa, voit käydä lukemassa Taloussanomien seuraavan uutisartikkelin aiheesta:

Koeputkihampurilainen kuulostaa hurjalta – voi olla uuden alku

Tiede-lehden keskustelupalstalla on myös juuri alettu keskustelemaan keinolihasta. Oi, katso:

keskustelua keinolihasta