Oli ollut tiedossa yhteinen alkoholinnauttimistilaisuus parin tutun kanssa tämän viikon torstaina, mutta se peruuntui. Harmistuin asian vuoksi ja siksi vetäisin viime yönä naamaani kolme hirveän kallista oluttani, jotka olin ostanut tilaisuutta varten. Tänä aamuna oli jostain syystä sitten vatsani hieman löysänä, joten ennen ulos lähtöä kävin istumassa pöntöllä lukemassa hyvää kirjaa. Sitten kävelin kerholle. Söin siellä lounaan ja sen jälkeen nautin kupillisen kahvia. Alkoi hieman tuntua taas vatsassa.
Pian lähdin yhdistykseni väen kanssa kävelemään Vihdintien varteen. Meidän oli tarkoitus mennä Ali-Ollin alpakkatilalle Nurmijärvelle. Meitä oli yhteensä kahdeksan, joista yksi oli järjestötyöntekijämme Jaana. Bussilla 339 matkasimme sitten Klaukkalaan. Vatsani ja suolistoni alkoivat käyttäytyä nyt vielä vähän pahemmin. Aloin olla huolestunut omasta voinnistani. Kuningaspultti kuitenkin piti matkan loppuun saakka.
Klaukkalan keskustasta kävelimme sitten alpakkatilalle. Hyvin nopeilla jaloilla, sellaisilla kuin minun, olisi hyvissä olosuhteissa matkan voinut taittaa ehkä viidessätoista minuutissa, mutta kun mukana oli hitaampaa väkeä, käveleminen kesti jonkin verran kauemmin. Yksi meistä myöskin käveli rollaattorin avulla. Kerran tein vahingossa ilohypyn, ja sen jälkeen olin iloinen siitä, että kuningaspulttini oli taas pitänyt.
Meidät otti vastaan paikan emäntä. Menimme ensin katsomaan nuorisoa, ei kun urospuolisia nuoria alpakoita, joista yksi oli pentu. Emäntämme kertoi meille alpakoistaan. Nämä eivät olleet mitään terapia-alpakoita, eli tulivat kyllä katsomaan meitä, mutta niiden kiinnostus meitä kohtaan oli vähäistä ja lyhytaikaista. Tuntui ensin hurjalta olla naamatusten alpakan kanssa, jonka suusta pilkisti kaksi isoa hammasta. Alpakat olivat kaikki kerittyjä. Niiden päälaella oli kuitenkin enemmän tai vähemmän "tukkaa". Otin valokuvia. Välillä jotkut alpakoista nahistelivat hieman keskenään. Kerran yksi sylkäisi toista naamalle. Uhrin tukkaan tuli ruohoa.
Seuraavaksi mentiin myymälään, jossa oli myynnissä monenlaista alpakoihin liittyvää: alpakkalankaa, alpakanlangasta tehtyjä nalleja, alpakasta tehtyjä vaatekappaleita ja alpakkapostikortteja. Ostin itselleni alpakkalangasta tehdyt sukat ja alpakkatilan mustan mainos-t-paidan. Paidoissa oli kokoja ikävä kyllä kovin puutteellisesti. Samassa mökissä oli onneksi myös WC, jota riensin käyttämään korjatakseni pois päiväjärjestyksestä kuningaspulttiongelman.
Välihuomautuksena voisin mainita, että olen ollut laamafani siitä alkaen, kun Saunalahti oli mainostanut liittymiään laamojen avulla. Itselläni muuten on Saunalahden liittymä käytössä. Saunalahden pitäisi pitkästä aikaa ruveta taas mainostamaan laamojen avulla, niin minä kokisin vähemmän kiusauksia miettiä toista operaattoria. Ali-Ollin alpakkatilalla ei ollut ainuttakaan laamaa, tietääkseni, mutta onhan alpakka sentään lähisukulaiskansaa.
Seuraavaksi mentiin katsomaan tyttöalpakoita. Nämä olivat meistä kiinnostuneita selvästi vähemmän kuin urospuoliset olivat olleet. Ne eivät tulleet kunnolla tarpeeksi lähelle, jotta niistä olisi voinut ottaa edustavan otoksen kuvia.
Tämän jälkeen käytiin ulkokatokseen pöydän ääreen nauttimaan kahvia ja raparperitorttua. Raparperitorttu oli järjettömän hyvää. Jaana otti toisenkin palan, ja niin minäkin rohkaistuin tekemään niin.
Lopuksi maksettiin käynnistä. Hintapuoli oli huokea. Olin muuten myös antanut nörtillisiä neuvoja emännälle heidän kotisivujensa ylläpitoa koskien.
Lähdimme kävelemään bussipysäkille. Suuren osan kävelymatkasta Jaana puhui jonkinlaista saksaa tietyn henkilö K:n kanssa, ja he näyttivät olevan kovin hilpeällä päällä, vähän liiankin. Noh, alpakkatila oli piristänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti