Kumpaa noista tyypeistä äänestäisin presidentinvaalin toisella kierroksella?

Tänä Jeesuksen vuoden 2024 tammikuussa pidetyllä Suomen presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella yksikään lukuisista ehdokkaista ei saanut enemmistöä äänistä, joten joudutaan järjestämään vaalissa toinen kierros.

Toiselle kierrokselle pääsivät siis Alexander Stubb ja Pekka Haavisto.

Itse olisin toivonut Jussi Halla-ahosta Suomen presidenttiä, mutta hänen viime hetkien vinha loppukirinsä ei riittänyt kuitenkaan lähellekään toiselle kierrokselle pääsemiseksi. Kolmanneksi äänissä hän kuitenkin sentään ylsi kunnollisella kaulalla vielä Olli Rehniin.

Nyt sitten pitäisi minun päättää, että kumpaa noista jäljelle jääneistä tyypeistä äänestäisin toisella kierroksella.

Päätin kuitenkin, että turha minun on kumpaakaan äänestää.

Voin silti pyörtää päätökseni, jos jompi kumpi ehdokkaista lausuu julkisesti vähintään kaksi seuraavista kolmesta asiasta:

1. että hän on maahanmuuttokriittinen
2. että hän hyväksyy nationalismin, jolla on hyviäkin vaikutuksia (kuten Suomen itsenäistyminen Venäjästä ja nykyinen maanpuolustusmyönteisyys maassamme)
3. että hänestä oli väärin, että Jussi Halla-aho tuli tuomituksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta

En kuitenkaan pidättele hengitystäni odotellessani tällaisen kannanoton julkistamista.

Minun ääneni on arvokas. En anna sitä kenelle tahansa.

PS. Uutisartikkelin mukaan perussuomalaisilla ihmisillä on todellisia vaikeuksia tehdä valintaa Stubbin ja Haaviston välillä.

Ateistinen Pyhän hengen teologiani

Ja nyt on aiheenani dogmatiikan alaan liittyvä asia.

Uskon, ettei ole mitään erityistä syytä olettaa kristinuskoisuuden Jumala-osan Pyhän hengen olevan henki.

Itse tapaan ajatella, että Pyhä henki voi olla yksinkertaisesti osa maailmankaikkeuden rakennetta. Mutta ehkä vähemmän hypoteettisempi olisi kuitenkin sellainen oletus, että Pyhä henki on vain hyväätekevä psykologinen ilmiö.

Nimitän Pyhän hengen teologiaani ignorismiksi, jolla viittaan siihen, ettei teologiani välitä Jumalasta tai hänen olemassaolostaan.

PS. Huolimatta tämän kirjoituksen tendenssistä ja varsinkin sen otsikosta, en suinkaan kiellä Jumalan (tai jumalien) olemassaoloa. Toistaiseksi olen silti joka tapauksessa joutunut toteamaan, ettei sellaisten taikaolentojen olemassaolosta ole tieteellistä näyttöä.

Maailmansyleilevyydestä hyvin lyhyesti

Suomi ei kykene elättämään koko maailmaa eikä ole edes vastuussa siitä.

Ideologinen toimittaja

Toimittajan pitäisi olla työssään objektiivinen ja ellei ole töissä puoluelehdessä, olla puoluepoliittisesti puolueeton, ja pitää omat mielipiteensä ja uutisasia erillään toisistaan.

Jotkut toimittajat kuitenkin päättävät, että on hienompaa olla aktivisti. Niinpä:

Hän oman ideologiansa edun vuoksi voi kertoa osatotuuden mutta ei koko totuutta käsiteltävästä asiasta.

Hän voi jättää kertomatta oman ideologian kannalta epämukavia tosiasioita.

Hän voi valita sellaiset asiantuntijat haastateltaviksi, jotka antavat oman ideologian kannalta "oikeat" vastaukset haastattelijan kysymyksiin, sillä asiantuntijoillakin on henkilökohtainen maailmankatsomus, jonka kaikki osat eivät ole tieteellisesti perusteltavissa, ja sitä paitsi, meillä ei ole varmahkoa tieteellistä tietoa myöskään kaikesta sellaisesta, mitä voidaan periaatteessa tieteellisesti selvittää. Jos faktojen valikoimiseen vaikuttaa maailmankatsomus, tutkijaa ei voi myöskään väittää puolueettomaksi asiantuntijaksi.

Sama pätee tietysti yleisemminkin haastateltavien valintaan. Toimittaja tai toimitus valitsee sellaiset ihmiset haastateltaviksi, joilta saa "oikeat" vastaukset.

Hän voi lyödä toisinajattelijoita leimakirveellä, sillä onhan hän kuitenkin itse yhteiskunnallista eliittiä, jota eivät koske samat säännöt kuin väärinajattelijoita.

Hän voi myös uskaltaa potkia toista Suomen alkuperäiskansoista eli etnisiä suomalaisia päähän sanallisesti minkä ehtii, ja toimia muutoinkin heidän etujaan vastaan, muttei uskalla tehdä samaa ojibwa-kansalle.

Mutta joskus on tietysti niin, ettei toimittaja vain ymmärrä eroa omien mielipiteittensä ja objektiivisten tosiasioiden välillä.

Jos kuvaamani laisia toimittajia oikeasti on Suomessa enemmänkin, niin se on huonompi juttu.

Mutta suomalaiset luottavat valtamediaansa. Ja se näkyy vaalien tuloksissa. En valita, mutta ehkä katajaisen kansamme kannattaisi oppia mediakriittisemmäksi. Toimittajat eivät ole jumalia eivätkä Jumalasta seuraavia. Edes Ylen toimittajat.

Päätin enimmäkseen lakata lukemasta Hesaria

Viime vuonna eli 12.7. Jeesuksen vuonna 2023 päätin enimmäkseen lakata lukemasta Helsingin sanomat -lehteä.

Ehkä se, että lehti hieroi jatkuvasti pahuuttani ja muiden isänmaallisten ihmisten pahuutta naamaani kuin olisi wanhan kunnon ajan Raamatulla päähän lyöjä, sai minut tekemään tämän ratkaisun. Ja sekin, että lehti kovasti "riemastui", kun Perussuomalaiset pääsi muodostamaan hallituksen yhdessä Kokoomuksen ym. kanssa.

Helsingin sanomissa ei mielestäni ole erinomaisen pahaa se, että osa sen julkaisuista sijaitsee maksumuurin takana. Jostain on kaupallisen julkaisun raha itsensä ja toimittajiensa pyörittämiseen saatava. Minä ymmärtää.

Itse asiassa päätin, että jos luen joskus Hesaria, niin luen ennen kaikkea lehden kulttuuriosastoa. Minä olen sillä lailla kultturelli. Ja joskus ehkä lukijakirjoituspalstaakin. Ja ulkomaanosastoa. Tiede-osasto varsinkin on melko turvallinen.

Jos jollakin sivustolla on ollut Hesarin uutisotsikoita linkkeinä, niin olen voinut poimia sieltä sopivan vaarattomilta näyttäviä artikkeleita luettavaksi.

Mutta jos omilta lähteiltäni saan jossain vaiheessa selville, että Helsingin sanomat -lehti on muuttunut kannaltani mukavammaksi, niin kyllähän minä sitten palaan syvemmin sen ääreen.

Tässä voi vielä mainita sen, että kyllä minä oikeasti luen aina välillä sellaisiakin artikkeleita ja kolumneja, joissa haastetaan oma maailmankatsomukseni. En elä kaikukammiossa. Elän sellaisessa joka tapauksessa varmaan vähemmän kuin tavallinen Helsingin sanomien ja Ylen toimittaja.

Lueskelen välillä myös sellaisia julkaisuja kuin Verde, Osmo Soininvaaran blogi, Verkkouutiset, Suomenmaa ja Kansan uutiset.

Huvittavaa, jos tässä mitään sellaista voi nähdä, on kenties se, että vielä pitkään Hesarin jatkuvan lueskelun lopettamiseni jälkeen kirjoittelin osoitepalkkiin kirjainyhdistelmää "hs". Mutta koska olin poistanut Helsingin sanomat selaimeni kirjanmerkeistä, jouduin aina HSL:n (Helsingin seudun liikenne) sivuille. Hyvähän sivusto sekin on. Jostain syystä selaimeni kuitenkin myöhemmin oppi lehden osoitteen muistamaan.

Yleä minä vähän enemmän vielä siedän. Ylellä on se Areenakin. Tosin myös Ylen uutissivujen annista minä pidän eniten kulttuuriosastosta. Vähiten luen Ylen sivustoilta Politiikka-osastoa.

Mutta edellä mainittujen päälle tässä osittainen lista siitä, millaisia sisältöjä itse verkossa jatkuvahkosti lueskelen:

Päivän lehti

Tiedepalsta.fi, enemmän tai vähemmän tiedeaiheisiin keskittyvä keskustelupalsta, joka perustettiin lähellä vuodenvaihdetta 2022-2023, kun Sanoma-konserni oli lakkauttanut Tiede-lehden sittemmin surullisenkuuluisaksi (pienissä piireissä) tulleen keskustelupalstan

Hommaforum, hyvämaineinen poliittisluontoinen keskustelupalsta, jonne minäkin olin ennen wanhaan kirjoitellut. Mutta vuosiin en ole enää jaksanut, vaikka kirjoitteleminen tuonne toisi minulle lukijoita. Hommaforumilla ovat kirjoitelleet myös sellaiset kuuluisuudet kuin rasismitutkija Vesa Puuronen, muusikko Anssi Kela ja Fingerpori-sarjakuvastaan tunnettu sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla. Hommaforumilla pääsee myös rekisteröitymätön käyttäjä lukemaan keskustelupalstaa, mutta kirjoittaakseen siellä tulee olla rekisteröitynyt käyttäjäksi. Peräkammari on ainoa Hommaforumin osastoista, joilla rekisteröitymätön ei pääse lueskelemaan viestejä. PS.: Hommaforum on sitten moderoitu keskustelupalsta.

Elitisti on elokuvia esittelevä sivusto. Sieltä löytyy esittelyjä myös harvinaisemmista helmistä, ja "helmistä". Jos on sivuston etusivulla, niin selaimen Päivitä-nappia klikkaamalla sivusto arpoo luettavaksi uuden – tai vanhan – arvostelun, jota pääsee lukemaan sitten yksinkertaisesti klikkaamalla otsikkobanneria.

Agricola, Suomen humanistiverkko. Tätä kautta löytyy paljon kaikenlaista luettavaa.

Feissarimokat näyttää kaikelle kansalle Facebook-mokia ja muita sosiaalisen median helmiä. Sivusto antaa myös lukijalle mahdollisuuden kommentoida. Sivustolla julkaistaan uutta yleensä kahdesti viikossa, tiistaisin ja torstaisin.

Ihmisluontoa etsimässä on tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon asiantunteva blogi, jonka taustalla on tieteellistä arvomaailmaa

Sarastus-verkkolehti sanoo olevansa kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

Professorin ajatuksia -blogi on jollakin todennäköisyydellä professorin pitämä ja kirjoittama. Vaikuttaa asialliselta ja asiantuntevalta.

Kalmistopiiri on arkeologinen verkkojulkaisu

Tekniikan maailma on tunnettu lehti. Verkkoversion ilmaisartikkeleista ei löydy ihan kaikkea lehdessä julkaistua, mutta silti löytyy yhtä sun toista mielenkiintoista.

Liberalismiwiki on liberaalien pitämä ja tekemä wikisivusto, jonka näkökulma on liberaali

PT-media on uutissivusto, jossa julkaistuu uutissisältöjä ja artikkeleita Suomesta ja muista Pohjoismaista

Havaintoja digimaailmasta on tunnetun tietotekniikkanörtin Petteri Järvisen blogi

Ilta-sanomat on iltapäivälehti, joka ei sisällä maksumuuria toisin kuin Iltalehti

Jussi K. Niemelän blogi sisältää miehen ateismiin, uskonnollisuuteen, filosofiaan ja skeptisismiin liittyviä kirjoituksia

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto. Häkkinen on kielitieteilijä. Minä kun olen niin kovin kiinnostunut kielitieteestä ja suomalaisten ja uralilaista kieltä puhuvien alkuperästä. Häkkiselle oli käynyt sama kuin minullekin, eli Elisan päätös lopettaa vuodenvaihteessa 2022-2023 sähköposti- ja kotisivupalvelunsa yksityisihmisiltä johti siihen, että piti siirtää nettisivunsa toisaalle. Minun alkuperäiset nettisivuni olivat muuten sijainneet samassa internetosoitteessa 1990-luvun loppupuolelta alkaen, Häkkisen ilmeisesti jonkin verran vähemmän aikaa.

Uuden-Seelannin yleisradioyhtiön RNZ:n sivut

Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston blogi

Janne Paalijärven blogi. Kyseessä on liberaali ihminen, joka ei ole tätä nykyä sen enempää poliittisesti aktiivinen kuin minäkään. Paalijärvi on myös minua parempi tietotekniikkanörtti. Minä tosin pidän samanaikaisesti viittä blogia, mutta se johtuu enimmäkseen siitä, että minulla on paljon vapaa-aikaa. Toki voin tässä mainita senkin syyksi, että kullakin blogillani on omanlaisensa julkaisuprofiili.

Tieteessä tapahtuu

Listafriikki.com on eskapismin korkea veisu sivustoksi. Eli se tarjoaa väylän paeta liian raskailta aiheilta tässä pahassa maailmassa.

Gaia-blogi sisältää asiaa ilmastonmuutoksesta ja energiasta

Menneen talven lumia jo: Skepsis-yhdistyksen keskustelupalsta oli tarjonnut väylän keskustella skeptismiä liippaavista aiheista ja vähän muustakin. Viimeisimpien vuosiensa aikana tämä ei ollut enää ollut kovin aktiivinen. Lopulta eli muutama päivä sitten vuoden 2023 lopulla yhdistys lopulta lopetti keskustelupalstansa. Kevyet mullat sille. Yhdistys ilmoitti, että keskustelu jatkuu Facebookin puolella. Se on tylsää, kun minä en ole vuosiin enää viitsinut olla Facebookissa. Ylläpito oli sanonut ao. viestissään, että sivustolle oli kertynyt yli 400.000 viestiä 25 toimintavuoden aikana. Tissit.

ABC:n (Australian Broadcasting Corporation) eli Australian yleisradioyhtiön sivut. Luen näitä englanniksi, vaikka sivuston uutisosasto ABC News löytyy myös mandariinikiinan, bahasa indonesian ja tok-pisinin kielillä.

Vapaa-ajattelijoiden sivut. Olen joutunut ennen pitkää havaitsemaan, että Suomen vapaa-ajattelijoiden lafka ajaa minunkin asiaani. Nykyäänhän puulaaki ei edes enää kumarra kommunismin suuntaankaan, kun Itä-Euroopan nk. kansandemokratioiden vapautumisesta ja Neuvostoliiton romahtamisesta on jo niin kovin pitkä aika. Tosin pientä äkkiväärää asennetta saattaa silti edelleenkin joskus ilmetä joissakin lafkan edustajissa.

Erään planeetan ihmeitä on blogi elollisesta luonnosta ja sitä tutkivasta tieteestä. Sitä pitää ja kirjoittaa biologi, tiedetoimittaja ja kuvittaja Maija Karala.

Iran ei ole enää islamilainen maa

Iranissa eli Persiassa oli vuonna 1979 tapahtunut islamilainen vallankumous, jossa shiiamuslimit olivat kaataneet shaahin hallinnon. Toki shaahin hallintokin oli ollut verinen, mutta islamilaisesta vallankumouksesta seurasi muun ohella varsin runsaasti toisinajattelevien murhia ja kiduttamisia. Sekä naissukupuolen edustajien oikeuksien ja elämän kaventamista normi-islamin kapeiden raamien sisälle.

Vähän yli kolme vuotta sitten oli julkaistunut The Conversation -verkkolehdessä artikkeli, jossa kerrotaan, että Iranissa on tapahtunut siirtymää maallisempaan suuntaan. Ei kuitenkaan järjestelmän tasolla, vaan kansalaisten parissa.

Iranin virallisen, propagandistisen, väestönlaskentatilaston mukaan 99,5 prosenttia maan asukkaista on muslimeita. Luku piilottaa sen tosiasian, että Iranin islamilainen tasavalta suhtautuu vihamielisesti uskonnottomuuteen, kääntymiseen islamista pois ja niihin uskonnollisiin vähemmistöihin, joita valtio ei tunnusta.

Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen on lukutaitoisten ja kaupunkiväestön osuus iranilaisista noussut dramaattisesti. Iranilaiset käyttävät myös internetiä nykyään varsin paljon. Iranissa naiset ovat alkaneet olla keskimäärin jo varsin koulutettuja.

The Conversation -lehti onnistui tekemään mittavan ja ilmeisesti kunnollisen online-tutkimuksen koskien Iranissa asuvien iranilaisten uskonnollisia asenteita. Sen tuloksia voi pitää dramaattisina. 

Tutkimuksen tulosten mukaan vain 32 prosenttia Iranin islamilaisen tasavallan asukkaista asukkaista kokee olevansa shiiamuslimeita, viisi prosenttia asukkaista kokee olevansa sunnimuslimeita ja kolme prosenttia suufilaisia muslimeita. Yhdeksän prosenttia iranilaisista kokee olevansa ateisteja ja seitsemän prosenttia kutsuu itseään henkisiksi/hengellisiksi. Kahdeksan prosenttia iranilaisista kokee olevansa Iranin perinteisen kansallisen uskonnon zarathustralaisuuden kannattajia. Jälkimmäisen tuloksen tutkimuksen tekijät uskovat heijastavan enemmän persialaista nationalismia kuin selkeää uskonnollista vakaumusta.

1,5 prosenttia iranilaisista kokee tutkimuksen mukaan olevansa kristittyjä. Vielä paljon pienempi määrä eli 0,5 % iranilaisista on bahaiuskoisia ja sitäkin pienempi määrä eli 0,1 % on juutalaisia.

78 % iranilaisista sanoo uskovansa Jumalaan mutta vain 37 % kuolemanjälkeiseen elämään ja vain 30 % uskoo taivaaseen tai helvettiin.

Nuorempien iranilaisten piirissä tavataan tutkimuksen mukaan suhteellisen paljon uskonnottomuutta ja kristinuskoon kääntymistä kuin vanhempien iranilaisten piirissä.

Kolmannes vastaajista sanoi nauttivansa silloin tällöin alkoholia maassa, jossa alkoholin nauttiminen on lailla kielletty.

60 % vastaajista sanoi, että he eivät suorita pakollisia islamilaisia päivittäisiä rukouksia. Vuonna 2020 Iranin islamilaisen tasavallan tutkimuksessa oli jo käynyt ilmi, että 60 % vastaajista ei pitänyt paastoa (ja enemmistö näistä oli ilmoittanut olevansa "sairaana").

Jos verrataan vuonna 1975 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen, niin silloin juuri ennen islamilaista vallankumousta 80 % vastaajista oli sanonut rukoilevansa aina ja pitävänsä islamilaisen paaston.

Tutkimuksen mukaan myös asenteet islamilaisen valtion uskonnollista lainsäädäntöä kohtaan ovat Iranissa muuttuneet kriittisemmiksi. Mm. 72 % vastaajista vastustaa lakiin perustuvaa naisten pakkoa käyttää islamilaista huivia, hijabia.

41 % vastaajista on sitä mieltä, että kaikilla uskonnoilla tulee olla oikeus näyttäytyä julkisesti. Toisaalta 43% vastaajista on sitä mieltä, että minkä tahansa uskonnon lähetystyön tulisi olla laitonta.

Laillisuuden rajoissa pysyttelevät nämä inhottavat henkilöt

Kerran eräs henkilö oli lausunut paheksuvansa sitä, että kaiken maailman maahanmuuttokriittiset ihmiset sananvapauden käytössään pysyttelevät juuri ja juuri laillisuuden rajojen sisällä sen sijaan että antaisivat mennä ja öyhöttäisivät kunnolla.

Tämä henkilö varmaan itse ajaa 80 km/h:n nopeusrajoitusalueella joko 180 taikka 20 km/h. Ja harjoittaa vihapuhetta niin että raikaa.