Omistan taas keuhkoni

Minulla ei ole ollut paniikkihäiriödiagnoosia, ja uskoisinkin, ettei kokemieni ärsyttävien vaivojen kokonaisuus täysin täytä paniikkihäiriön diagnostisia kriteerejä.

Oireeni olivat kuitenkin olleet olemassa pitkään, ja paras sana, millä voin niitä kuvata, kuitenkin on paniikkikohtaukset, vaikka "oikeasta" paniikkihäiriöstä ei olisikaan kysymys.

Oireeni ovat olleet sellaisia, että keuhkoni toimivat kannaltani epänormaalisti. Ikään kuin en hallitsisi niitä, ja kuvaan kuuluu joka kerran tunne kuolemisesta. Hengitän tällöin erittäin pikaisesti hetken ajan. Näitä kohtauksia oli minulla ollut kamalan monen vuoden ajan ja suurin piirtein joka päivä. Melkein voisi sanoa, että niitä on minulla ollut noin miljoona kertaa.

Oireita on helpompina tai vaikeampina tullut silloin, kun olen nähnyt kuvia avaruudesta tai merestä. Tai kun olen ajanut autoa melko lujaa. Oireitten tullessa autoa ajaessa olen päässyt niistä eroon hellittämällä kaasujalkaa joksikin aikaa. Oireita on ollut silloin tällöin muutenkin. Ja ne ovat kyenneet tehokkaasti estämään minua syömästä ruisleipää, sillä ruisleivän syöminen on saanut minut aina pelkäämään, että tukehdun.

Varsin usein oireeni ovat ilmentyneet ollessani löhöämässä punkassa. Silloin ilmeisesti niihin on liittynyt ajatus hallinnan menettämisestä unenpöpperössä. Myöskin olen melko tavanomaisesti saanut oireita parturintuolissa istuessa.

Asiaan liittyy ikävä mielikuva muovipussista, jonka sisällä on pieni määrä vettä. Vesi jossain määrin sitoo muovipussin seinämiä yhteen. Muovipussi symbolisoi tässä siis keuhkoja.

Muovipussimielikuvasta johtuu myös se, että perusteellisessa lääkärintutkimuksessa, joka minulle tehtiin ollessani kansallisessa terveystutkimuksessa, keuhkojeni tilavuutta oli vaikea saada mitattua.

Olin yrittänyt rationalisoida muovipussimielikuvaa pois aivoistani ajattelemalla, että keuhkot toimivat oikeasti hieman eri lailla kuin muovipussi, jonka sisällä on hieman vettä, mutta en onnistunut tässä.

Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana oireita oli käsittääkseni ollut jonkin verran tavallista vähemmän.

Keskiviikkona seitsemäs päivä helmikuuta kuluvana Herran vuonna 2018 huomasin jossain vaiheessa punkassa löhötessäni, että oireita ei ole nyt näkynyt ollenkaan. Tämäpä outoa ja ihmeellistä, ajattelin.

Menin kylkiasentoon, mikä aikaisemmin oli helposti laukaissut oireet tulemaan. Ei mitään. Olin selälläni ja pistin kädet rintani päälle, jolloin ne tuottivat painetta rintakehälleni. Ei mitään.

Olen tässä tutkiskellut ja ihmetellyt asiaa viime viikkojen ajan. Paniikkioireeni ovat pysyneet lähes sataprosenttisesti poissa. Että tämä on kaunista.

Sitten voi tietysti miettiä, että mistä ilmiö johtuu. Nykyään olen pelkästään instrumentalistikristitty enkä oikeastaan edes usko Jumalaan. Mutta ehkä olen saanut "Jumalaan" päin hoidettua asiat jollakin lailla kuntoon. Ja ehkä asiaan liittyy myös se, mistä höpötin kuluvan vuoden ensimmäisessä blogimerkinnässäni Menetin oikeamielisyyteni.

Mutta joka tapauksessa tämä on varsin mainiota. Omistan taas keuhkoni.

Windowsille vastatulli?

Nyt kun Yhdysvaltain presidenttinä yli vuoden ollut Donald Trump on ruvennut kaavailemaan ylimääräisiä suojatulleja ulkomaiselle teräkselle ja alumiinille, niin meidän EU-laisten ja muidenkin on hyvä miettiä, miten me vastaamme siihen, jos menee oikein pahaksi. On väläytelty EU:ssa, että presidentti Trumpin tärkeimpien kannatusalueiden tuotteisiin olisi hyvä iskeä. EU:ssa on pohdittu vastatullien asettamista mm. Harley-Davidson-moottoripyörille, Bourbon-viskille ja karpalomehulle.

Itse kannattaisin kunnon suojatullin iskemistä PC-tietokoneiden käyttöjärjestelmälle Microsoft Windowsille. Ohjelmistokehityksen keskittyminen yhdelle yhdysvaltalaiselle suuryhtiölle on uhka muutenkin vapaudelle ja kaikelle sille, mikä on oikein, hyvää ja kaunista. Mutta lisäksi tämä auttaisi suomalaislähtöistä Linux-käyttöjärjestelmää ja yleensä avoimen lähdekoodin projekteja Suomessa, EU:ssa ja ympäri maailmaa. Vapaus on kaunis asia.

On sääli, että Suomi, Linuxin synnyinmaa, on pahasti jälkijunassa työpöytä-Linuxin ja vapaiden ohjelmistojen hyödyntämisessä. Mihin me muka tarvitsemme Microsoft Windowsia?

Miksi käyttää Windowsia, jos ei ole pakko? Kun marxismileninismistäkin on pitkälti maailmassa päästy eroon.

Microsoftin Windows on kuin marxismileninismiä, sillä sitä kehitetään ja valmistetaan hyvin keskitetyn tavallisista kansalaisista eristetyn järjestelmän kautta. Älkäämme sitoko itseämme yhteen yhdysvaltalaiseen suuryhtiöön ja suljettuun lähdekoodiin ja suljettuihin rajapintoihin.

PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa blogistani kirjoitukseni Mikä on Linux "hauki on kala" -menetelmällä vuodelta 2014.

Italian uusvanhoista fasisteista

MTV:n sivuilla julkaistui uutinen, jossa kerrotaan fasistien tekevän paluuta Italiassa politiikan areenoille. Ja kun nämä ihmiset itse nimittävät itseään fasisteiksi, niin jotain perää uutisessa voi ollakin, eli ei ole kyse normaalista vanhamedian harjoittamasta löyhäkielisyydestä. Mielenkiintoista uutisessa on myös se, että siinä sanotaan:

Yhdessä asiassa Di Stefano ja hänen liikkeensä tekevät pesäeron Mussoliniin. Ainakin vielä. Ihmisiä ei kuulemma ole tarkoitus hallita väkivallalla ja pelolla, kuten Il Duce mustapaitoineen teki.

Silti täytyy kysyä, että mitä järkeä on asemoitua poliittisella kentällä fasisteiksi, jos ei kannateta poliittista väkivaltaa ja vastusteta demokratiaa. Inhimillisempää se toki on. Mutta eikö tällaisen puolueen, kuten uutisessa mainitun Casa Poundin, siis kannattaisi tehdä selkeämpi ero alkuperäisiin Mussolinin fasisteihin antamalla virallisen lausunnon, jonka mukaan Mussolini kumppaneineen toteutti fasismia ihan perseen lailla, koska he vastustivat demokratiaa ja harjoittivat poliittista väkivaltaa?

Tompan super-rooibos-yhdistelmä

Rooibos on eteläafrikkalainen pensas ja sen lehdistä teen tapaan hauduttamalla valmistettava yrttijuoma. Se ei sisällä piristäviä aineita kuten kofeiinia eikä kitkeryyttä aiheuttavia tanniineja. Juoma kannattaakin valmistaa kunnolla hauduttamalla, jolloin siihen liukenee mukavaa makeaa ja pähkinäistä aromia.

Tapaan vetää iltaisin ja öisin naamaani jonkin verran erilaisia teelaatuja. Rooibos on toiminut minulla hyvänä vaihteluna niille.

Lähikaupassa oli joitakin kuukausia sitten lopetettu lempirooibosini vaniljarooibosin myynti. Koska en pitänyt mausteisen African Rooibosin enkä karpalo-kerma-rooibosin mausta, rupesin sekoittamaan näitä kahta yhteen. Ja oi, katso: syntyi makuaistilleni juuri sopiva rooibosmakuelämys.

Deodoranttia ja hajuvesiä käyttävät kannattavat autoritaarisia johtajia

Tieteen populaarilehdessä Tiede-lehdessä julkaistui artikkeli, jossa kerrotaan ruotsalaistutkimukseen viitaten, että vahva reaktio kehon tuoksuihin, sairauksiin ja huonoon hygieniaan näyttää korreloivan poliittisen ajatusmaailman kanssa ja että vahvempia inhoreaktioita näistä ärsykkeistä saavat ovat muita todennäköisemmin taipuvaisia huolestumaan yhteiskunnan moraalisesta rappiosta ja kannattamaan autoritaarisia ratkaisuja maailman ongelmiin.

Jos puhutaan historiasta, niin keskiajalla nykysuomalaisten esi-isät Suomenniemellä tapasivat käydä kerran viikossa saunassa. Tämä teki heistä joidenkin muiden ihmisryhmien ohella sekä autoritaarisimpia että puhtaimpia ajattelijoita koko Euroopassa tuohon aikaan.

Uuden ajan alussa Euroopassa jossain määrin kokonaan unohdettiin peseytyminen ja haistiin vain. Suomenniemeläisillä oli edelleen saunansa, joten täkäläiset olivat edelleen suhteellisen autoritaarista väkeä, kun taas 90 prosenttia eurooppalaisista oli paitsi haisevaa, niin myös kovin antiautoritaarista väkeä ajattelultaan.

Ranskan kuningas Ludvig XIV (1638-1715) oli luultavasti Euroopan koko historian vähiten omasta hygieniastaan huolehtinut henkilö. Hän oli erityisen kuuluisa hienhajustaan. Tästä syystä häntä voi pitää erittäin avaramielisenä ja antiautoritaarisena ihmisenä. Uskoisin myös, että hänen hovinsa ei jäänyt näissä piirteissä kovin kauas hänestä, sillä he pääsivät elämään yhteistä elämää hänen kanssaan.

1800-luvulle tultaessa Euroopan väestöä alkoi yhä enemmän vaivata autoritaarisuus, sillä puhtautta alettiin kunnioittaa. Ihmisistä tuli täysin hirveitä.

1900-luvulla eurooppalaiset kodit tulivat aikaa myöten varustelluiksi yhä paremmilla peseytymistiloilla, joita sitten käytettiin mieluusti hyödyksi. Ja ruvettiin lopulta jopa käyttämään deodoranttia poistamaan hienhajua. Näin tehtiin jopa Suomessa, ja näin ollen suomalaisista tuli koko maailmanhistorian autoritaarisin kansa. Kyllä kirjailija Jari Tervo siis on ollut oikeassa haukkuessaan suomalaisia!

"Se lähti pilvestä"

Minä tunnen aika paljon näitä kovia narkkareita sekä nykyisiä käyttäjiä. Jotka ovat lopettaneet, jotka ovat käyneet kuoleman porteilla, niin kyllä he sanovat, että kyllähän se lähti siitä pilvestä. Sen jälkeen tuli piri, sitten tuli hepo eli mentiin koko ajan astetta kovemmaksi. Ei kukaan alkanut piikittää itseään suoneen ensimmäisenä, kyllä pilven polttelusta se homma lähti, hän painotti.

Näin on lausunut Kokoomus-puolueen kansanedustaja Kari Tolvanen kokoomushenkisessä Verkkouutiset-verkkojulkaisussa julkaistun uutisartikkelin mukaan.

Uutisartikkelin kommenteissa taitetaan asiasta myös ansiokkaasti peistä, mutta avaan asiaa itsekin tässä vähän.

Nk. porttiteoria, jonka mukaan mieto huume, tässä tapauksessa kannabis, tapaa usein johtaa kovemman huumeen käyttöön, pitää kyllä paikkansa. Mutta tämä johtuu siitä, että kannabiksen käyttäminen on laitonta. Kaikki laittomat huumeet saa rikollisilta, joista useat myyvät useampaa kuin yhtä huumetta. Diileri saattaa sanoa kannabista halajavalle, että valitettavasti mulla ei ole nyt kannabista, mutta tällaista toista taas olisi. Ja vaikka näin ei usein kävisikään, niin kannabista saa silti samasta paikasta kuin muitakin laittomia huumeita. Diileri voi niin halutessaan esitellä erilaisia huumeita asiakkaalleen. Ehkä jostain toisesta huumeesta hän saa paremman katteen. Ja joku voi sitten haluta kokeilla välillä erilaista huumetta.

Ja ennen kaikkea kannabiksen laittomuudesta aiheutuu myös käyttäjien paljon puhuttu syrjäytyminen. Kun nauttii laitonta huumausainetta, niin voi joutua poliisin kanssa tekemisiin, ja tämä vaikeuttaa normaalin elämän elämistä, esim. työssäkäyntiä ja opiskelemista. Ihminen voi vaikka saada potkut töistä tai kengänkuvan perseeseen opiskelupaikasta, jos hänen laittoman päihteen käyttönsä käy ilmi.

Jos kannabis laillistettaisiin, niin ainetta saisi sitten laillisesta kaupasta eikä poliisin ja tuomioistuinlaitoksen toiminta voisi syrjäyttää käyttäjiä.

Jos kannabiksen laillistaminen joskus tapahtuisi, niin mielestäni sen myynti tulisi rajoittaa Alkon myymälöihin. Alkon monopoli pitäisi huolen siitä, että ei myydä liian vahvoja lajikkeita ja että tuotteen tetrahydrokannabinoli-kannabidioli-suhde olisi kohtuullisen hyvä. THC on kannabiksessa se päihdyttävästi vaikuttava aine ja CBD taas toimii antipsykoottisena aineena. Mielestäni kannabista ei myöskään tulisi myydä sellaisessa muodossa, jossa sitä voisi polttaa. Kannabiksen polttaminen tuo käyttäjille niitä ongelmia, joita tupakoijilla on. Mielestäni kannabista ei myöskään tulisi myydä alle 25-vuotiaille, koska tätä nuoremmilla aivot ovat vielä vahvassa kehittymisen tilassa.

Kannabiksessa on se hyvä puoli, että se ei aiheuta väkivaltaisuutta. Huono puoli siinä taas on se, että kannabiksesta ei myöskään saa krapulaa. Itse pidänkin kuningas Alkoholia Jumalan luomana huumeena, koska siitä saa krapulan. Asia alkaa kyllä ärsyttää näin vanhemmiten.

Kannabiksen huonoihin puoliin kuuluu myös se, että se usein aiheuttaa herkillä ihmisillä psykoosin. 25 vuoden ikäraja kannabiksen käytölle puolustaisi mielestäni sikälikin paikkaansa, että skitsofrenia, jos se on ihmisille tullakseen, puhkeaa yleensä ennen 25 vuoden ikää. Tosin kannabiksen laajamittainen käyttö voisi jonkin verran siltikin lisätä psykoosien esiintyvyyttä väestössä.

Kannabiksessa on myöskin sellainen jännä puoli, että THC on rasvaliukoinen aine. Tästä syystä se kertyy aivoihin, ja jos kannabista nauttii turhan usein, se heikentää kognitiivista suorituskykyä. Mutta Alkoissa myytävän kannabiksen kylkiäisenä tulisikin aina saada mukaan käyttöohjeet.

Ja kyllä, kannatan periaatteessa kannabiksen laillistamista. Jos alkoholi, joka monissa ihmisissä aiheuttaa väkivaltaisuutta, on laillinen aine, niin miksei kannabis voisi sitten olla laillinen myös?

Mitä taas tulee muihin tällä hetkellä laittomiin huumeisiin, niin minusta niiden kaikkien käyttö tulisi dekriminalisoida. Portugalin kokemuksien perusteella voisi jo väittää, että laaja huumausaineiden dekriminalisointi ei lisää huumeiden käyttöä.

Huumeiden liikakäyttöä tulisi kohdella pikemminkin sosiaalisena kuin yksilöiden juridisena ongelmana.

Minusta voitaisiin myös harkita sellaista, että voitaisiin kunnolla ja perusteellisesti pohtia myös joidenkin muidenkin vielä tällä hetkellä laittomien huumausaineiden laillistamista. Kiirettä sillä ei tosin mielestäni ole. Homma tehtäisiin ajan kanssa ja oikein vakavalla mielellä.

Lisäksi minusta on sääli, että yli 150 vuotta sitten eli vuonna 1866 tapahtunut kotipolton kieltäminen ja sitä myöten väkevän alkoholin myynnin keskittäminen valtion haltuun kuivatti maaseutukunnat ja sitä myöten aloitti sen tuhoisan kierteen, joka tunnetaan nk. suomalaisena viinapäänä. Alkoholista tuli mystinen aine, jossa oli kiellettyä vetovoimaa. Sääli, ettei Suomeen ole vieläkään syntynyt alkoholin käyttöön liittyvää sosiaalista kontrollia, kuten syvän etelän maissa. Mutta uskoisin, ettei asia tästä pahene, vaikka hiukan höllättäisiin muiden huumeiden kuin alkoholin kieltämisen kanssa.

PS. Kiva, että kiljun valmistamisen kanssa on jo höllätty.

Vaaleassa ihossa erottuvat kasvojen muodot paremmin kuin tummassa ihossa

Iltalehdessä julkaistui uutisartikkeli, jossa kerrotaan Yhdysvaltain Massachusettsin teknillisen korkeakoulun MIT:n Media Lab -tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen kasvojentunnistusohjelmistoista hyödyntäneen Laura Huhtasaaren ja  Erkki Tuomiojan kasvoja esimerkkeinä valkoisista, tai niin kuin artikkelissa sanotaan, "valkoihoisista". Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Ruotsin ja Islannin poliitikkojen kasvoja. Artikkelissa sanottiin myös näin:

Tutkimuksessa selviää, että tekoäly tunnistaa valkoihoisten miesten kasvot oikein 99 prosentin tarkkuudella. Mitä tummempi kuvan henkilön ihonväri on, sitä enemmän virheitä ohjelma tekee. Virheprosentti saattaa nousta jopa 35 prosenttiin.

Buolamwinin mukaan tämä osoittaa, että tosielämän asenteellisuudet saattavat päätyä tietokonejärjestelmiin, joita käytetään kasvojentunnistuksessa.

Totta on, että ihmiset helpoimmin tunnistavat sellaisia kasvoja, joidenka tyypillisiin piirteisiin he ovat tottuneet kasvuympäristössään. Esim. jos itse muuttaisin Kiinaan, niin voisi minulta kestää jonkin aikaa, ennen kuin oppisin erottamaan kiinalaiset kasvot toisistaan. Ja sama toisinpäin. Jos kiinalainen muuttaisi Suomeen, niin hänellä kestäisi oppia erottamaan kantasuomalaiset kasvot toisistaan.

Sanoisin myös, että totta kai tosielämän asenteellisuudet saattavat päätyä tietokonejärjestelmiin, joita käytetään kasvojentunnistuksessa. Silti lienee tosiasia, että mitä tummempi iho, niin sitä vaikeampi on erottaa kasvojen muotoja, koska tummassa ihossa näkyvät valon ja varjon erot huonommin. Vaaleassa ihossa näkyvät myös paremmin kasvojen ihossa olevat sävyerot.

Luulisi jo kapitalistisenkin tiedemiehen tajunneen tämän.