Poliittisista lakoista lyhyesti

Ei siitä ole kuin jokunen hassu päivä, kun meillä on edellisen kerran ollut poliittinen lakko.

Suomen perustuslain mukaan Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Poliittiset lakot ovat yrityksiä kieltää tämä.

Sen sijaan, jos työehtosopimus ei ole jollain alalla voimassa, niin työntekijöillä on oikeus lakkoilla etujensa puolesta, jos tarve niin vaatii.

Poliittiset lakot taas haittaavat laajemminkin kansalaisia ja yrityksiä, sellaisiakin, joilla ei ole mitään tekemistä ao. työntekijöiden tai heidän ammattiliittonsa johdon harmistuksen aiheen kanssa.

Esim. päiväkotien sulkeminen, viennin lakkauttaminen ja julkisen liikenteen suurempi rajoittaminen iskevät aina syyttömiä.

Jos joku ulkolainen taho on suomalaisen poliittisen lakon aikana odottanut Suomesta tuotettavan heille jotakin, niin ei odota enää vaan tilaa jatkossa vastaavaa tavaraa muualta.

Hyväksyn poliittiset lakot ainoastaan siinä tapauksessa, jos lakon järjestävä ammattiliitto korvaa taloudellisesti lakon aiheuttaman taloudellisen tai muun haitan.

Toisaalta, jos jotkut hyväksyvät yleisesti poliittiset lakot, niin heidän tulee hyväksyä myös sellaisten poliittisten lakkojen järjestäminen, joiden tavoitteita he eivät itse kannata.

Suomen valtionvelan määrän takia Suomi on kuulemma vaarassa joutua Euroopan unionin alijäämämenettelyyn. Osa Marinin hallituksen aikaisesta velanosotosta toki johtui koronaviruspandemian aiheuttamasta suuresta kriisistä, mutta osa oli ihan sen omaa työtä. Me emme voi elää velaksi ikuisesti, joten jotain tarvitsisi tehdä, ja nykyinen hallitus yrittää tehdä jotakin. Velan määrää on saatava mielellään alaspäin, ja uudet hyvinvointialueet natisevat synnytystuskissaan. Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara on myöskin sanonut viime Jeesuksen vuonna 2023, että hyvinvointialueiden rahoituksen kuntoon saattaminen vaatii sitä, että sopeutus joudutaan toteuttamaan vieläkin rajumpana. Eli hyvinvointialueiden rahoitukseen tarvitaan lisää miljardeja.

Voi olla, että hyvinvointialueille joudutaan jossain vaiheessa antamaan jonkinlainen verotusoikeus. Ehkä se antaisi jonkinlaista rotia toimintaan.

Suomi on elänyt monta vuotta melko lailla nollakasvun aikaa. Siinä ei synny lisää jaettavaa.

En ole kuitenkaan varma siitä, että auttaako yksi nykyisen hallituksen hankkeista, nimittäin paikallinen sopiminen, loppujen lopuksi suomalaista yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Minusta kyseessä on hanke, jonka tarkoitus on saada palkat ehkä yksin toimitusjohtajien palkkoja lukuunottamatta joustamaan alaspäin. Ylöspäinhän palkat ovat melko lailla saaneet joustaa tähänkin asti.

Minusta toimitusjohtajien palkat voitaisiin sitoa kunkin yrityksen siivoajien palkkoihin.

Kannatan kuitenkin sellaista, että työelämän säännöt kirjattaisiin nykyistä laajemmin Suomen lainsäädäntöön. Esim. erään tiedon mukaan kansalaiset varsin laajalti nykyään kannattavat yleisen minimipalkan säätämistä lailla.

Voi olla, että yhteiskunnallinen kehitys voi olla tasapainoisempaa, jos hallitus aina keskustelee ammattiyhdistysliikkeen kanssa, kun on aikeissa tehdä sen jäsenkuntaa koskevia muutoksia lainsäädäntöön. Mutta eikö sellainen ole korporativismia ja korporativismi fasismia?!

Toisaalta hallitus on kyllä pyytänyt ammattiyhdistysliikkeeltä näkemyksiä siitä, millä keinoin kestävyysvaje saataisiin korjattua.

PS. Ja tässä olisi lopuksi tällainen kansalaisaloite kuin Poliittiset lakot kiellettävä. Sen voi niin halutessaan mennä allekirjoittamaan.