Charlie Hebdo, Hitler ja muumit

7.1.2015 kaksi islamilaista terroristia olivat hyökänneet raukkamaisesti ranskalaisen satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen aseettomien siviilien kimppuun. Iskut vaativat yhteensä 17 kuolonuhria, joista kaksi poliiseja.

Terrori-iskun "syynä" olivat lehden islamin 600-luvulla Arabian niemimaalla perustaneesta profeetta Muhammadista julkaisemat pilakuvat.

Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila voi halutessaan todistaa, että profeetta Muhammad on islamissa pyhä hahmo.

Tänään 2.8.2020 alkaa Ranskassa iskua koskeva oikeudenkäynti. Syytettyinä on 14 ihmistä, joiden katsotaan auttaneen ratkaisevasti iskujen tekemisessä. Terrori-iskun tekijät olivat itse kuolleet jo iskun jälkeen tulitaistelussa poliisin kanssa.

Charlie Hebdo -lehti julkaisi nyt asian eli oikeudenkäynnin kunniaksi samat pilakuvat, joiden "vuoksi" terrori-iskut oli alun perin tehty.

Päivämäärän 7.1.2015 jälkeenhän lehti ei ollut tähän mennessä ilmeisestikään julkaissut ainuttakaan pilakuvaa islamin profeetasta. Tätä voi toki pitää pelkurimaisena, varsinkin kun lehti on ilmeisesti jatkanut pilakuvien julkaisemista muiden uskontojen herkistä aiheista. Mutta ehkä vaadimme toimituksen väeltä liikaa nimittäessämme heitä pelkureiksi, sillä heidän henkensähän on ollut vaarassa muslimien taholta. Voimme kuitenkin hyvin nimittää heitä kaksinaismoralisteiksi, kun he ovat hyökänneet edelleen sellaisten asioiden kimppuun, joista ei saa kuolemantuomiota. Pehmeät kohteet, jotka eivät ammu takaisin, ovat olleet heidän mieleensä.

Profeetta Muhammad perusti maailman suvaitsemattomimman uskonnon. Kristinusko eroaa islamista siinä suhteessa, että kristilliset pyhät tekstit aidosti mahdollistavat monenlaiset uskontulkinnat aina suvaitsevaisuudesta ja pasifismista aseelliseen lähetystyöhön ja valtion pakottamaan uskontoon.

Islam on suvaitsemattomampi uskonto kuin Jehovan todistajien uskonto. Jälkimmäiset eivät sentään harjoita aseellista lähetystyötä eivätkä myöskään pyri synnyttämään uskonnollista valtiota.

Islam on myös sittemmin edesmenneen Fred Phelpsin perustamaa Westboron baptistikirkkoa suvaitsemattomampi. Kirkon jäsenet ovat käyttäytyneet kuin suuret kusipäät, mutta käsittääkseni he eivät ole kuitenkaan tappaneet uskonsa nimissä ihmisiä.

Islamilaiseen yhteisöön kuuluvalla ihmisellä on pieni dilemma suhteessa länsimaiseen yhteisöön länsimaissa. Voi kannattaa islamin profeettaa tai sitten voi vaihtoehtoisesti sanoa, että hän ei ollut sellainen kuin islamilaiset lähteet kuvaavat. Mutta koska islam oli alusta alkaen hirvittävä uskonto, niin voi epäillä, onko profeetta Muhammadin rauhantahtoisuuden puolustamiselle kunnolla edellytyksiä. Muslimithan lähtivät hänen neuvostaan valloittamaan miekalla maailmaa islamille.

Islamin piirissä on perinteisesti suotu ei-muslimeille sekä naisille vain rajoitetut oikeudet puhumattakaan islamin sodasta homoseksuaaleja vastaan (suurissa maailmanuskonnoissa on kyllä varsin tavanomaista ollut homoseksuaalien nuiviminen).

Toki on silti selvää, että eivät kaikki islamilaiseen yhteisöön kuuluvat ole kauheita ihmisiä. Muslimeillakin on omat Schindlerinsä.

Osa näistä kuuluu ahmadilaisliikkeeseen, joka uskoo, että profeetta Muhammad ei kannattanut pyhää sotaa yleiseksi periaatteeksi. Ahmadilaisia on häviävän pieni osa muslimeista eivätkä kaikki "normimuslimit" edes pidä heitä muslimeina.

Mutta Schindleristä päästäänkin lempiaiheeseeni natseihin. Juutalaisten pelastaja Oskar Schindler (1908-1974) oli natsi.

Mutta siitä ei silti päästä mihinkään, että hitleriläisen kansallissosialismin perustaja, itävaltalaissyntyinen saksalainen Adolf Hitler (1889-1945) oli hirveä ihminen.

Pienimmästä päästä Hitlerin ja hänen opetuslastensa syntejä on se, että he kannattivat ja ehkä kannattavat edelleen perinteisiä sukupuolirooleja.

Isompia syntejä taas ovat hyökkäyssodat, mukaan lukien toisen maailmansodan aloittaminen Neuvostoliiton ja Japanin kanssa, oletettuihin rotuihin perustuva diskriminaatio, psyykkisesti sairaiden ja vammaisten murhat ja kansanmurhat juutalaisia, mustalaisia ja jossain määrin slaavejakin kohtaan (tässä yhteydessä on mainittava, että pitemmällä tähtäimellä natsit olisivat kyllä hankkiutuneet eroon slaaveistakin).

Puoli-iso synti taas on se, että natsit veivät ihmisiltä poliittiset oikeudet lakkauttamalla demokratian ja sananvapauden natsi-Saksassa ja sen miehittämillä alueilla.

Olisi hauska nähdä, kuinka hitleriläisen kansallissosialismin perustalle perustetun yhteisön arvostettu jäsen esittäisi julkisesti, ettei Hitler ollut todellisuudessa sellainen kuin minä häntä yleensä pidetään.

Rinnastaen asian valtamedian aina välillä harrastamaan islamin valkopesuun, vielä hauskempaa olisi nähdä, kuinka jotkut kyseiseen yhteisöön sinänsä kuulumattomat ihmiset esittäisivät hitleriläisen kansallissosialismin olevan todellisuudessa rauhan oppi ja varoittavan siitä, että jos natsien pyhiä arvoja, kirjoituksia ja hahmoja kritisoidaan, niin natsit voivat suuttua ja siksi pitää olla loukkaamatta heidän pyhiä tuntojaan.

Mutta pitää antaa arvoa yhdelle islamin piirteelle,  jossa se kaikesta huolimatta eroaa edukseen hitleriläisestä kansallissosialismista: se että islamiin ei ole siisäänkirjoitettu rotuoppeja. Natsismissa ihminen, jos hän oli syntyperältään juutalainen, mustalainen tai slaavi, oli pysyvästi tuomittu kuolemaan. Oman näkemyksen vaihtaminen natsismiksi ei siis pelastanut eikä voinut pelastaa kuolemantuomiolta. Islamissa taas islamin kanssa ristiriidassa olemisen aiheuttamalta kuolemantuomiolta pelastuu sillä, että kääntyy islamiin.

Mutta näiden ilmiöiden olemassaolo kyllä muumittaa minua.