keskiviikko 12. elokuuta 2020

Tekstissä esiintyvät ilmaisut, jotka saavat minut nostamaan kytkintä

Seuraavat ilmaisut tekstissä, esim. uutisartikkeleissa, saavat minut helposti vaihtamaan toiseen artikkeliin:
  1. mustaihoinen
  2. valkoihoinen
  3. tummaihoinen
  4. rodullistettu
Kaksi ensimmäistä ilmaisua tuovat mieleeni ennen kaikkea sairauden. Tosin sellainen sairaus kuin valkoihoisuus tiukasti ottaen on olemassa. Sen lääketieteellinen nimitys on albinismi, ja kyseessä on suhteellisen harvinainen tila. Ihmisellä tärkeimmät albinismin tunnusmerkit ovat vaalea iho ja verkkokalvon kehityshäiriöstä johtuva heikko näöntarkkuus. Meillä Suomessa albiino ei ulkonäöltään juurikaan erotu valtaväestöstä, mutta mustassa Afrikassa on toisin. Siellä paikallisen taikauskon vuoksi albiinoja paikka paikoin tapetaan tai silvotaan, jotta heidän osistaan saadaan tehtyä taikakaluja.

Ilmaisu tummaihoinen on minusta ihan OK, jos sanalla tarkoitetaan yksinkertaisesti ihmistä, jonka iho on tumma. Mutta jos sillä viitataan tiettyihin Saharan eteläpuolisiin tai siltä alueelta lähtöisin oleviin ihmispopulaatioihin, niin siinä ei ole mitään järkeä, koska on paljon muitakin tummaihoisia ihmisiä maailmassa. Itse olen tavannut aina kysyä, että puhutaanko nyt eteläintialaisista, kun ihmiset viittaavat ilmaisulla Saharan eteläpuolen tai siltä alueelta peräisin oleviin ihmisiin. Hyvä esimerkki tällaisesta sanankäytöstäni täällä blogissani on kirjoitukseni Starbucks-kahvilaketju ja tummaihoiset miehet. Ja yhdessä toisessa blogissani taas on huomattavasti tuoreempi esimerkki tällaisesta otsikolla Uncle Ben's -riisipaketin tummaihoinen mies. Samasta blogistani löytyy myös tekstini Presidenttiehdokas Bidenin vaihtoehtoja varapresidenttiehdokkaaksi ovat musta nainen ja.... (Ja Kamala Harrisista tuli sitten varapresidenttiehdokkaansa.)

Ilmaisua rodullistettu taas käyttävät minun käsittääkseni sellaiset ihmiset, jotka eivät halua käyttää sitä valkoisista, mutta tummempi-ihoisista käyttävät sen sijaan mielellään. Tämä kuulostaa minusta rasismilta.

2 kommenttia:

  1. Kytkin ja katkaisija.
    Teknisiä termejä, mutta täysin erilaisia perusmerkitykseltään:

    kytkin kytkee jotain päälle, kuten manuaalivaihteistoisessa ajoneuvossa vaihteenvaihdon jälkeen voimansiirron takaisin moottorista uuden vaihteen kautta vetäviin pyöriin.

    Vaihteenvaihtoa on silti edeltänyt moottorin vedon katkaisu vaihtamisen ajaksi.
    Silti puhumme kytkimestä, koska sehän on sen pääfunktio:
    kytkeä uudelleen päälle tilapäisesti katkaistu veto.

    Katkaisija sen sijaan on sähkötekniikan terminologiaa.
    Siellä ajatus kulkee niinpäin, että katkaisija on olemassa sähköverkon osana sulkeakseen siitä osan tarvittaessa.

    Edelleen Wanhoina Pahoina Aicoina katkaisijat olivat melkoisen suurikokoisia;
    olihan niiden kyettävä sekä ohjaamaan sähkö lävitseen että katkaisemaan se tarvittaessa.

    Sähkökatkaisijat olivat ääniraudan muotoisia, ja ne kytkettiin päälle nostamalla ne ylös;
    toisinpäin olisi ollut jatkuva vaara katkaisijan tipahtamisesta alas kytkien sähkön päälle epätoivottuna hatkenä.

    USAssa käytettiin aikoinaan sähkötuolia teloituksiin.
    Niiden arkaaisena muotona sähkö kytkettiin seinästä tuomitun läpi takaisin seinään nostamalla katkaisija ylös.

    Niinpä siis:
    kytkimen nostaminen ylös merkitsee irtiottoa ainakin välittömistä fyysisistä tiloista.
    Katkaisijan nostaminen ylös sen sijaan viestisi jostain aivan muusta.

    VastaaPoista