keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Huonoa suomea olevia kansalaisaloitteita ja adresseja ei pitäisi ollenkaan tehdä

Kuten Keijo Kaarisade on epävirallinen vihapuhepoliisi, jonka puhe on sopusoinnussa oikeinajattelun (toinen linkki tässä) kanssa, niin minä taas olen kielioppi- ja oikeinkirjoituspoliisi ja -natsi.

Joitakin päiviä sitten huomasin allekirjoituksia kerättävän adressille, jonka nimi kuuluu: "Ohisalo pois hallituksesta!"

Adressin tekstin muoto on sen verran ala-arvoinen, että joudun pahoittelemaan, etten kykene sitä tämän vuoksi allekirjoittamaan. Teksti kuuluu näin:
Sisäministeri pyrkii auttamaan vain pakolaisia lisää suomeen ja vaarantaa suomalaisten terveyden samalla
Jos rajat ovat kiinni joka maassa se tarkoittaa juuri sitä että sisälle ei tulla ei edes turvapaikan hakijat.

Suomi on suomalaisten ja suomen hallitus on myös velvollinen auttamaan ensisijaisesti suomalaisia ei pakolaisia ja elintaso sailaajia!

Suomi kuntoon ja sisäministeri vaihtoon
Eräs tuttavani, joka myöskin on maahanmuuttokriittinen, oli jakanut Facebookissa kyseisen adressin. Latasin siihen kommentiksi oman mielipiteeni: "Mielestäni adressit tulisi kirjoittaa hyvällä suomen kielellä. Tai ulos Suomesta, jos ei osaa edes kieltä."

Hän vastasi sanomalla näin: "Tuo on kyllä totta... tulee lähinnä mieleen isämmaampuollustajat."

Sveitsissä on käytössä päättäjiä sitovat kansanäänestykset, vaikka Suomessa ei. Tämä on vain villi arvaus, mutta kuvittelen sveitsiläisten sen verran kunnioittavan äidinkieltään – mikä se onkin kullakin – että siellä aina viilataan kansanäänestyksiä koskevat tekstit prikulleen oikeakielisiksi. Vaikka niissä on kyse ihan virallisesta käytännöstä eikä pelkästään kansalaisaloitteista tai adresseista, niin ehdotan, että otamme kaikki Suomessa niistä mallia.

Olen tässä blogissani, jota nimitän pääblogikseni, – minulla on myös kolme tai neljä muuta blogia – toiminut kielioppi- ja oikeinkirjoituspoliisina aikaisemminkin (vaikkakaan lukijakommentoijieni kirjoitusmokiin en puutu). Hyvinä esimerkkeinä tästä hämmentävästä käytöksestäni käyvät seuraavat kolme blogimerkintää:

Perussuomalaisille oikeinkirjoittamisen kyvyn pakko?

Latinan ja englannin kielen raiskaaminen

Jotkut suomalaiset uusnatsit tekopyhiä?

7 kommenttia:

  1. Tässähän oli kyse vain adressista, jollaisen ilmeisesti kuka tahansa voi pistää pystyyn. Adressin kieliasu vaikuttaa siltä, että sen laatijalla Sami Parkkilalla on saattanut olla hieman ohranjyvää silmässä.

    Jostain syystä suomalaisilla vaikuttaa olevan luja luottamus adresseilla vaikuttamiseen, vaikka historiassamme on peräti puoli miljonaa allekirjoitusta kerännyt Suuri adressi. Silläkään ei ollut mitään vaikutusta mihinkään.

    Kansalaisaloitteet ovat valitettavasti yhtä tehottomia:
    jos aloitteella tavoiteltu asia on kirjattu hallitusohjelmaan, se ajetaan vaalikauden kuluessa läpi, vaikka oppositio mitä tekisi.
    Jos taa ei ole, on yksi lysti vaikka aloitteella olisi miljoona allekirjoittajaa:
    se voidaan haudata valiokuntaan.
    Eduskunnalla ei ole edes velvoitetta ottaa kansalaisaloitetta Suuren salin käsittelyyn.

    Kansalaisaloitteella voisi olla vaikutusta, jos
    1) sillä olisi kuusinumeroinen määrä allekirjoittajia ja
    2) se jätettäisiin vaalikauden lopulla.
    Silloin eduskuntapuolueet joutuisivat ottamaan lähestyvät vaalit huomioon aloitteeseen suhtautumisessaan.

    Sitovista kansanäänestyksistä poliittinen eliittimme ei halua kuullakaan.
    He ovat jopa perustelleet näkemystään sillä, etteivät kansan syvät rivit voisi äänestää riittävän suurella tietämyksellä, koska eivät mitenkään voisi olla yhtä hyvin informoituja kuin kansanedustajat.

    Samojen edustajien mielestä ne kansan syvät rivit kuitenkin voivat vallan hyvin äänestää heidät takaisin eduskuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet varsin oikeassa. Tässä on ristiriita.

      Luulisi, että päättäjiä sitovat kansanäänestykset päinvastoin kasvattaisivat kansalaisia poliittisen vallan käyttöön. Jos Suomessa olisi käytössä suora demokratia, niin kansalaiset olisivat myös nykyistä valistuneempia. Eivät välttämättä alussa, mutta he kasvaisivat ihmisinä.

      Poista
  2. Anonyymi5/4/20 16:17

    Koska äänestysprosenttimme on mitä on, sitovat kansanäänestykset nykypäivänä eivät välttämättä edes ylittäisi mitään äänikynnysrajaa, sillä sellainen niillä olisi oltava, ainakin minun mielestäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo. Entäs pitäisikö myös eduskuntavaaleissa olla äänikynnysraja?

      Poista
  3. Anonyymi5/4/20 19:06

    Mielestäni demokratia totetuu, kun ihmiset käyvät äänestämässä. Mielestäni tuollainen joissain maissa toteutunut 30% äänestäjiä käy uurnilla osoittaa lähinnä sitä, ettei ehdokkaita ole saanut asettaa. Ehkä 35% tai 40% vois olla uusintavaalien paikka sotovassa kansanäänestyksessä ja eduskuntavaaleissakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei. Julkaisen muuten 27.5. tässä blogissani merkinnän eräänlaisesta klassisemmanlaisesta suoran demokratian mallista, joka on ollut käytössä viime aikoina eräässä osassa maailmaa.

      Poista
  4. Anonyymi5/4/20 19:50

    Odotan sitä blogimerkintää, voi olla hyvin mielenkiintoinen.

    VastaaPoista