maanantai 23. syyskuuta 2019

Winston Churchill ei ainoastaan vastustanut keskitysleirittämistä, vaan halusi estää myös maltillisia natseja harjoittamasta politiikkaansa

Suuri osa ihmisyhteisöissä piilevästä pahasta johtuu psykopaateista. Ja suuri osa yhteisöjen johtajista. Varsinkin uskonnolliset johtajat ovat paljon vartijoita, koska uskonto iskee ihmiseen kovin syvälle.  Tietysti uskonnollisista johtajista myös osa on psykopaatteja, vaikka joukossa lienee enemmistö ei-psykopaatteja, joista osa on muuten vain kusipäitä. Tai ainakin taitamattomia tai ajattelemattomia.

Islam syntyi 600-luvulla jKr. Arabian niemimaalla. Se oli alusta alkaen sotilaallis-uskonnollis-poliittinen liike, jonka mielestä nainen oli toisen luokan kansalainen ja jonka opinkappaleisiin kuului pyhä sota toisinajattelijoita kohtaan. Islam on myös vihannut homoseksuaaleja.

Siitä syystä, että islam oli jo alussa suhteellisen syvältä, on vaikea ottaa todesta puhetta "maltillisesta islamista". Vaikka onkin olemassa sellainen ihmiskasvoisempi islamin muoto tai islamilaistaustainen uskonto kuin ahmadilaisuus, jonka doktriiniin ei kuulu pyhä sota toisinajattelijoita kohtaan. Ahmadilaisuudessa esitetäään, että islamin perustanut profeetta Muhammad ei olisi tarkoittanut pyhän sodan julistuksiaan yleiseksi ohjeeksi. Ahmadilaisuus on kuitenkin pieni uskonsuuntaus vain 10-20 miljoonalla kannattajalla, ja sitä islamilaisen kulttuurin piirissä vielä kovasti vieroksutaankin.

Ahmadilaisuutta meidän kannattaa toki mieluummin rohkaista kuin mitään perinteisempää islamin suuntausta.

Muslimiperheeseen syntyneistä eivät tietenkään kaikki muutenkaan ole kusipäitä.

Vielä nykyäänkin islamilaisen kulttuurin piirissä pidetään usein asiallisena sellaista, että islamin jättäneet teloitetaan, tai jos ei teloiteta, niin ainakin pistetään vankilaan.

Jos joku haluaa jättää islamin, niin meidän on tietenkin autettava sellaista. Monet ovat pakkomuslimeita.

Koska islam oli alusta alkaen suhteellisen syvältä, toisin kuin esim. kristinusko, niin islamin olisi hyvä kokonaan sanoutua irti pyhästä sodasta toisinajattelijoita vastaan, naisten alistamisesta ja homoseksuaalien polkemisesta sekä perinteisestä islamilaisen lain valtion ajatuksesta. Jos tällaiseen ei ryhdytä, niin meidän ei tarvitse mitenkään suhtautua ymmärtäväisesti islamia kohtaan.

Joku luultavasti viisas henkilö oli aikoinaan lausunut näin: "Winston Churchill ei ainoastaan vastustanut keskitysleirittämistä, vaan halusi estää myös maltillisia natseja harjoittamasta politiikkaansa." Tällainen lausunto sopii tietenkin hyvin myös islamiin.

Ja luonnollisesti natseihin ennen kaikkea. Winston Churchill, josta tuli vuoden 1940 alkupuolella Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri, kun natsi-Saksa oli menestyksellisesti hyökännyt Ranskaan, Alankomaihin, Belgiaan ja Luxemburgiin, ei katsonut natsi-Saksasta ja sen hallitsijoiden siihenastisesta toiminnasta saatujen tietojen perusteella voivansa luottaa Hitleriin ja hänen puolueeseensa. Ja niin välitön rauhan tulo estyi sen jälkeen, kun natsi-Saksa ei kyennyt estämään suuren osan sumppuun ahdistetuista vihollisjoukoista pakoa Englannin kanaalin yli Englantiin. Ja maailman ja Yhdistyneen kuningaskunnan joutuminen alistetuksi Hitlerin hirmuhallinnon uhalle.

Sama mikä pätee islamiin, pätee myös natseihin. Jotta näihin voisi millään lailla suhtautua ymmärtäväisesti, niin näiden tulee sanoutua irti natsien rotuideologiasta ja psyykkisesti vammaisten ja kehitysvammaisten tuhoamisen ajatuksesta sekä johtajaperiaatteesta.

Natseilla on toki Schindler, ja täytyy tietenkin tunnustaa, etteivät kaikki natsiperheeseen syntyneet ole kusipäitä. Mutta silti, natsi-ideologia on nykyisellään melko syvältä.

PS. Mitä tulee kristinuskoon, niin se ei ensimmäisten kolmen vuosisatansa aikana ainakaan pyrkinyt pyhään sotaan toisinajattelijoita vastaan. Myöhemmin toki, kun kirkko joutui riippuvaiseksi julkisesta vallasta ja siitä tuli jossain määrin sen kumppanikin, niin kristinuskokin alkoi olla enemmän syvältä. Onneksi myöhemmin syntyi kuitenkin tiede. Syntyi Valistus. Keksittiin ihmisoikeudet. Meidän ei tarvitse hyväksyä teokratioita, pappisvaltoja eikä totalitarismeja.

2 kommenttia:

  1. Entäs, jos islamilaiset maat nyt elävät tätä vaihetta, mitä sinä kristinuskossa mainitsit olleen eli uskonnon ja valtion liittovaihetta, joka joskus loppuu, kun joka tupaan saadaan vapaa Internet ja saa itse päättää mitä mieltä asioista on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos niin. Mutta kristinuskossa ja islamissa paluu juurille merkitsee aina eri asiaa. Kolmen ensimmäisen vuosisadan kristinusko oli poliittiseen ja sotilaalliseen valtaan pyrkimätöntä suhteellisen rauhallista ja rauhanomaista uskonnollisuutta. Kolme ensimmäistä vuosisataansa islamilainen yhteisö taas pyrki sotilaalliseen ja poliittiseen ylivaltaan ei-muslimien yli, jotka oli tarkoitus pakottamalla ja painostamalla saada kääntymään islamiin, josta pois kääntyminen taas rangaistiin kuolemalla.

      Koraani on poliittissotilaallinen ohjeasiakirja. Kristittyjen Raamattu taas ei sitä mitenkään selkeästi ole.

      Mutta esim. ahmadilaisuudelle toivoisin mieluummin suurta tulevaisuutta kuin pientä.

      Poista