maanantai 9. tammikuuta 2017

Rajoitettu sananvapaus ja lehdistönvapaus Suomessa samaan pakettiin?

Koska internetin suodattaminen ei teknisistä syistä onnistu aukottomasti, keskittyvät Venäjän viranomaiset nyt pelotteluun, sanotaan Ylen sivuilla julkaistussa Erkka Mikkosen kirjoittamassa uutisartikkelissa Sananvapaus Venäjän netissä heikkenee – käyttäjiä pelotellaan jakamalla ankaria tuomioita.

...Kuulemma 5. tammikuuta oli Oulun Scandicissa pidetty Sananvapaus uhattuna -tapahtuma...

Suomessa sananvapaus on sikäli paremmalla tolalla kuin Venäjällä, että täällä tuomitaan sen käytöstä pienempiä rangaistuksia. Mutta silti sananvapautta rajoitetaan Suomessakin. On suorastaan bysanttilainen meininki. Viimeisimpänä esimerkkinä Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Hänen oikeudenkäyntinsä pidetään Oulussa 11. tammikuuta. Syyte on kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kyseisen lain pykälää voi rikkoa yksinkertaisesti välittämällä sellaista tietoa, jonka joku voi kokea solvaavaksi tai vittuilevaksi.

Aina sanotaan, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Niin Hitlerin Saksassa kuin Neuvostoliitossa ihmiset ovat joutuneet ja nyky-Venäjällä ja nyky-Suomessa joutuvat edelleenkin vastuuseen sanomisistaan.

Kun kerran sananvapauden käytöstä tulee joutua vastuuseen, niin miksi emme jatkaisi vapauksien vastaista liikettämme sälyttämällä vastuuta myöskin median niskoille Venäjän tapaan? Vai onko niin, että lehdistöllä, radiolla ja televisiolla tulisi olla vastuun suhteen joitain erioikeuksia eikä heitä saa valtio saattaa vastuuseen?

4 kommenttia:

  1. Idi Aminin kuolematon lause aiheesta:

    "There is freedom of speech, but I cannot guarantee freedom after speech"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeeh. Ja sitten on toinen kuolematon näkemys:

      Suomen laki takaa vapauden ennen mielipiteen ilmaisua. Yhdysvaltain laki takaa sen mielipiteen ilmaisun jälkeenkin.

      Poista
  2. Eikös tämän sananvapauden ja -vastuun pitäisikin mennä juuri niin, että kenellä tahansa on oikeus sanoa mitä tahansa mistä ja kenestä tahansa; jos käyttää tätä oikeutta rikollisella tavalla, esim. kehottaakseen tappamaan wisiaanit viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen, joutuu vastaamaan lausumasta nostettuun rikossyytteeseen tuomioistuimen edessä?

    Ymmärtääkseni USA:ssakin asia menee tuolla kaavalla, Suomessa taas poliittinen ja hallintoeliitti haluaisivat estää kansalaisia lausumasta tiettyjä asioita. Haluavat siis rajoittaa sananvapautta, joka menettely tunnetaan käsitteellä sensuuri. Sellaista voi demokraattisessa oikeusvaltiossa esiintyä lähtökohtaisesti vain valtakunnan olemassaoloa uhkaavissa poikkeustiloissa, koska rauhan vallitessa sananvapauden kaventaminen rajoittaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen valtionpitoon täysimääräisesti.

    Rauhan aikana esiintyvä sensuuri onkin leimallisesti diktatuurien tunnusmerkki. Siksi en oikein osaa päättää kumpi on karmeampaa: se, että Tuija Brax oikeusministerinä toimiessaan(!) julkisesti harmitteli USA:ssa olevan sellainen kummallinen käsitys sananvapaudesta, että kaikkea muka saa sanoa vapaasti, vai se, ettei siitä noussut valtavaa hälyä, vaan se vastaanotettiin ikään kuin luonnonlain toteamisena?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naulan kantaan. Uskon kuitenkin korjausliikkeen olevan tulossa. Toivon vain, että suvaitsevaisiin ei sitten kohdisteta vastaavanlaista vainomeininkiä.

      Poista