Evans on opiskellut historiaa yliopistossa pääaineena ja hän edustaa tieteellistä raamatuntutkimusta. Kirjan nimen suomennoksesta voi kyllä saada väärän kuvan kirjan sisällöstä. Evans kritisoi siinä teologien löysiä tulkintoja Jeesuksesta ja Raamatun maailmasta.
Kirjan lopun Viitteet-osiosta löysin hyvän kohdan, joka kuvaa hyvin Evansin agendaa tämän kirjan kirjoittamisessa:
Lopulta minulle selvisi, että monet niistä, jotka tutkivat historiallista Jeesusta, ovat opiskelleet Raamattua ja teologiaa, mutta eivät historiaa. Nämä Jeesus-tutkijat eivät ole missään mielessä historioitsijoita. Tämä koulutuksen puute näkyy heidän oudoissa oletuksissaan, menetelmissään ja johtopäätöksissään. Uskallan väittää, että jos kaikki Uuden testamentin tutkijat käyttäisivät asianmukaisia historiallisia menetelmiä, tätä kirjaa ei olisi tarvinnut kirjoittaa.Evansin kritiikin kärki kohdistuu ennen kaikkea Jeesus-seminaarin tutkijoihin. Jeesus-seminaari on vuonna 1985 perustettu noin parin sadan akateemisen Uuden testamentin eksegetiikan tuntijan tutkijaryhmä. Seminaarin tarkoituksena on ollut määritellä, mitä Jeesus on historiallisena henkilönä saattanut opettaa tai tehdä. Evans myöskin käsittelee kirjassaan gnostilaisiksi kutsuttujen evankeliumitekstien aitoutta historiallisessa mielessä.
Olen sitä mieltä, että Evans esittää asiansa varsin asiantuntevasti. Hän myöskin oli saanut kirjastaan aikaiseksi melko vetävänoloisen kokonaisuuden. En voi sanoa pahemmin tylsistyneeni sitä lukiessani.
Sain kirjasta myöskin uutta tietoa, jota käytin jo 1990-luvulta alkaen nettisivuillani olleen Jeesuksen elämä ja raikkaudet -sivuni uudentamiseen. Sain siitä tietää mm., että Jeesuksen kotikylä Nasaret ei ollutkaan unelias minikylä (vaikka pienehkö olikin) ja että Nasaretin läheisyydessä sijainnut suurkaupunki Sepforis oli läpeensä juutalainen kaupunki. Näistä kahdesta seikasta saatoin päätellä sitten sen, että Jeesus ei mahdollisesti osannutkaan kunnolla kreikkaa, mikä oli minulle kova pala.
Evans puhuu kirjassaan myös varsin mielenkiintoisia asioita Pontius Pilatuksesta, maaherrasta, joka tuomitsi Jeesuksen kuolemaan, ja ruhtinas Herodes Antipatroksesta (Antipas), joka tuomitsi Johannes Kastajan päätä lyhyemmäksi ja joka sai nähdä Jeesuksen ennen tämän edelleentoimittamista Pilatuksen eteen.
Kiitoksia, Anna-Maija!
Mitä olen lukenut, suurin ongelma Jeesuksen todellisen historiallisen tiedon löytäminen on jokseenkin mahdotonta, koska häntä ei mainita missään muualla kuin Raamatussa. Ehkä joitain epämääräisiä viittauksia saattaa olla suurinpiirtein samalta ajalta joihinkin toisennimisiin tai nimeämättömiin henkilöihin, joiden voi hyvällä mielikuvituksella arvailla viittaavan Jeesukseen.
VastaaPoistaNo, ainakin jeesuslaisiin kuulumattomat juutalaiset pitivät häntä todella olleena henkilönä. Siitä syystä vittuilivat Talmudissakin hänelle.
PoistaLukemattomista muista ihmisistä on kirjoitettu muistiin vielä vähemmän eri lähteissä.