Kirkossakäynti, paha tapa

Ja mikä sai minut nyt menemään sinne?

Kävin taas kirkossa. Tällä kertaa tallustelin Vihdintien varrelle asti, koska olin keksinyt, että kirkon luo menee sitä kautta vitusti busseja. Ja ei minun kauaa tarvinnut odottaakaan, kun bussi 324 saapui kohdalle. Kysyin kuskilta, että meneekö tämä Askiston kautta. Kuski vastasi myöntävästi. Jatkoin sitten tällä bussilla loppumatkan.

Kirkon olisi tullut alkaa puoli seitsemältä. Saavuin paikalle puoli tuntia etuajassa. En ollut odottanutkaan, että joku olisi tähän mennessä ehtinyt avata kirkon oven. Tein sitten pienen kävelylenkin. Asetuin sen jälkeen kirkon viereen odottamaan.

Katselin niitä harvoja tähtiä, jotka näkyivät valosaasteen seasta. Olin pirteällä päällä.

Muutamaa minuuttia ennen puoli seitsemää ovi avattiin. Tänään oli vuorossa sama nainen, joka oli ollut äänessä ennen joulua, kun olin ensimmäistä kertaa käynyt paikalla.

Ensin meille keitettiin teetä. Siis vetäjälle, tämän kyydissä tulleelle vanhemmalle naiselle ja minulle. Muita ei saapunut paikalle, joten kirkko oli yhtä tyhjä kuin oli ollut edelliselläkin kerralla.

Otin kanelilla maustettua rooibosia.

Tänään käsiteltiin viittä viisasta ja viittä tyhmää neitsyttä. Kyse oli siis Uuden testamentin hääjuhlavertauksesta. Siitä saatiin jotain irtikin. Vanhempi nainen näytti olevan vähemmän avaramielinen kuin vetäjä. Minäkin sain välillä sanottua jotain enemmän tai vähemmän viisasta.

Miniläppäri voisi olla kaikkein paras väline muistiinpanojen tekemistä varten.

Mieleeni johtui eräs asia, joka on aiheuttanut haavan sieluuni. Se voi olla este isommalle jumalauskolle.

Mieleeni tuli, että ehkä muistan Uuden testamentin juttuja nykyään aika vähän. Enhän ole 90-luvun jälkeen kovinkaan paljoa lueskellut sitä.

Kaikenlaista muutakin välillä puhuttiin. Vetäjä ei osannut vastata kysymykseeni, onko Vapaakirkolla nykyään naispuolisia pastoreita.

Vetäjä heitti lopulta minut kotiini. Sain pullapuolta mukaani.

Olen päättänyt, että käyn kirkossa vielä toistaiseksi, vaikka se ei kirkolta ulkopuolelta näytäkään. Taidan haarukoida ne Vihdintietä kulkevat bussit, joilla parhaiten pääsen paikan päälle sopivaan aikaan eli esim. klo 18.20.

En aio edelleenkään kuitenkaan käydä kirkossa sunnuntaisin, sillä sunnuntai on minulle lepopäivä.

Toki olen verkossa menettänyt nyt maineeni ahkeran kirkossakäymiseni vuoksi. Mietin, että nuokin kakarat tuossa taatusti miettivät heittämistäni hevosenkakkaroilla.

...
PS 5.2.2014: Sain jonkinlaisen vastauksen kysymykseeni naispuolisten pastoreiden olemassaolosta Suomen vapaakirkon seurakunnissa. Voit lukaista sen täältä.