Hallituksen korporativismi ääriajattelua?

Kuulemma Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen pitää työmarkkina- ja talouspolitiikan kolmikantaista valmistelua vaarallisena demokratian kannalta. Hän lausuu:

Suomi liikkuu jännällä tavalla eri suuntaan kuin Skandinavia. Muualla parlamentarismi vahvistuu, mutta Suomi menee äärikorporatiiviseen suuntaan – työmarkkina- ja talouspolitiikka on ulkoistettu kabinettien varjohallitukselle, jolla ei ole kansan mandaattia

Toki tuohan korporativismi mieleen Italian fasistien politiikan. Ja Lapuan liikkeen seuraajaksi perustetun Isänmaallisen kansanliikkeen aatteen (joka oli kuitenkin edellisistä poiketen demokratiamyönteinen liike). IKL lakkautettiin 1940-luvulla.

Sosialismistakin voidaan sanoa, että se on pahaa, koska Pol Pot, Pohjois-Korean hallinto ja Adolf Hitler ovat kannattaneet sitä.

Eläintensuojelustakin voidaan sanoa, että koska Hitler kannatti maailmanhistorian edistyksellisintä eläintensuojelulainsäädäntöä ja oli sitä paitsi kasvissyöjä ja tupakoimatonkin, niin siksi se ja kaikkinainen vihreys sekä tupakoimattomuus on väärin.

Mutta jos tällaisten yhteyksien vuoksi tuomitsee toisen, niin mielestäni sellaisen tekevä syyllistyy argumentointivirheeseen nimeltä syyllistäminen assosiaatiolla.

Jos palaamme vielä itse Vartiaisen väitteeseen, niin itse sanoisin, että tyytyminen pelkkään edustukselliseen demokratiaan lisäämättä sitä täydentämään suoraa demokratiaa, on vaarallista demokratian kannalta. Edustuksellinen demokratia ei itsessään sisällä kovin täydellistä kansan mandaattia. Valituksi tultuaan kukin kansanedustaja irtoaa äänestäjiensä tahdosta.