Olen erään kolmannen sektorin yhdistyksen wanha aktiivi. Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin yhdistykseni väen kanssa mennyt tutustumaan kautta tervehdyskäynnille erääseen lafkaan. Meille esiteltiin paikkoja ja toimintaa. Enimmäkseen unessa oli ihan mukavaa.
Unessa esiintyi mm. yhdistykseeni kymmenen viikon ajaksi opiskelijaharjoittelijaksi tullut Jonne.
Uneni oli melko pitkä. Sen lopussa oli sitten aika lähteä ko. paikasta. Näin ulko-oven, ja kysyin paikalla olevilta ihmisiltä, että tästäkö pääsee ulos. Minulle kerrottiin, että kannattaa mennä seitsemänteen kerrokseen. Ihmettelin tätä hieman, mutta en ruvennut kyseenalaistamaan kerrottua. Kylläpä paikassa oli korkeuseroja.
Lähellä oli joukko hissejä. Yhdelläkään niistä ei päässyt kaikkiin kerroksiin. Hissien edessä päivysti todella pitkiä hissipoikia. Tavallisella ihmisellä ei ollut toivoakaan ulottua painamaan hissin kutsunappia. Kerroin olevani menossa seitsemänteen kerrokseen, ja hissipoika kutsui hissin puolestani.
Astuin seitsemännessä kerroksessa hissistä ulos. Ja, oi, katso: Kerros oli käytöstä poistettua toimistotilaa. Rupesin käymään sitä läpi. En muista, löysinkö lopulta ulospääsyä.
Onneksi, et pudonnut tyjyyteen kuitenkaan seitsämännestä kerroksesta.
VastaaPoistaKyllä, näin.
Poista