Parisen vuotta sitten olin julkaissut täällä blogissani merkinnän 1900-luvun merkittävimmän fyysikon Albert Einsteinin jumalakuvasta. Nyt esittelen itse keksimäni version uskonnottomasta jumalakuvasta:
Kaikki mitä ihminen kuvittelee tietävänsä Jumalasta, on periaatteellisesti pelkkiä uskomuksia, tai vähintäänkin vain huonompaa, huonommin perusteltua tietoa kuin tieteellinen tieto. (Tämä tilanne toki kestää vain siihen asti kun saadaan, mahdollisesti, jonain päivänä tieteellistä tietoa Jumalasta.)
Toki minun täytyy tunnustaa, ettei tämä ajatukseni ole läpeensä omaperäinen.
Ihminen ei tietenkään voi tietää mitään jumalista, joihin uskoo:
VastaaPoistasilloinhan uskon sijalle tulisi tieto.
Vaan entäpä, jos ihminen saisi tieteellistä tietoa Jumalasta, muttei uskoisikaan sitä?
Onhan nykyäänkin sellaisia ihmisiä, jotka eivät kauheasti luota tutkittuun tiedeperustaiseen tietoon. Mutta olisiko Jumalan olemassaoloon uskomattomuudesta todellista haittaa?
PoistaEikö se juttu mennyt jotenkin tähän tapaan:
PoistaJos uskoo Jumalaan, joka on olemassa, voittaa loppupelissä suurimman palkinnon.
Jos ei usko Jumalaan, joka onkin olemassa, häviää loppupelissä suurimman tappion.
Jos uskoo Jumalaan, jota ei olekaan olemassa, saa uskostaan silti voimaa raivata tiensä läpi kaikkien elämän eteen asettamien murrosten.
Jos ei usko Jumalaan, jota ei olekaan olemassa, ei häviä mitään mutta eipä voitakaan mitään.
Meni. Mutta toisaalta Jumalia ja jumaliakin on useampaa lajia. Arvauksen pitää kahdessa ensimmäisessä tapauksessa osua oikeaan, tai itku ja hammastenkiristys. Siellä ei mato kuole eikä tuli sammu.
Poista