Perustulosta eli kansalaispalkasta

Ihmisillä on monissa yhteiskunnissa, kuten Suomessakin, halua auttaa hädässä olevia tulonsiirroin, mutta sitä on ennen kaikkea silloin, kun tulonsiirron kohteiden koetaan olevan vaikeuksissa ilman omaa syytään. Ristiriidassa tällaisen mallin kanssa on paljon puhuttu perustulojärjestelmä.

Perustuloksi nimitetään sellaista, että kansalaisille maksetaan jokaiselle tietty summa rahaa säännöllisesti vastikkeetta ja että perustulon määrä ei laske ihmisen tulojen noustessa. Idean sanovat jotkut olevan peräisin yhdysvaltalaiselta taloustieteilijältä Milton Friedmanilta.

Oikeasti Friedman ei keksinyt perustulon ideaa, mutta hän on se, joka onnistui tuomaan ajatuksen laajoille massoille julkisuuteen. Ensimmäinen tunnettu idean esittäjä on yksi Yhdysvaltain nk. perustajaisistä Thomas Paine, joka vuonna 1795 julkaisi ajatuksen kirjassaan Agrarian Justice. Näiden kahden lisäksi ajatuksen luojia on ollut muitakin.

Friedmanilla on ollut ajatuksilleen muitakin motiiveja, mutta yhtenä valitettavan harvoin mainittuna tarkoituksena lienee ollut siirtää palkanmaksuvelvollisuutta työnantajilta valtiovallalle ja siten veronmaksajille, sillä kun kaikki saisivat perustuloa, niin työnantajat voisivat maksaa pienempiä palkkoja, jolloin yritysten tuloksista riittäisi enemmän osinkoihin. Ja nehän taas häviäisivät verottajan ulottumattomiin joihinkin veroparatiiseihin. Vai olenko epäoikeudenmukainen?

...Olen muuten sitä mieltä, että veroparatiisit tulee nujertaa.

Mutta perustulon on myöskin tarkoitus sekä yksinkertaistaa sosiaaliturvaa että tehdä työnteko aina kannattavaksi. Siinä on vain sellainen ongelma, että jos perustulosta tulee niin korkea, että se korvaa kaiken tai ainakin melkein kaiken sosiaaliturvan, niin siitä tulee käsittämättömän kallis. Jos taas perustuloa maksetaan kansalaisille kovin vähän, niin se ei kauheasti silloin yksinkertaista sosiaaliturvaa.

Myöskin yksi perustulon lausutuista tarkoituksista on se, että se irrottaa ihmiset ehdottomasta pakosta tehdä aina palkkatyötä. Se näin ollen periaatteessa vaikeuttaa yritysten harjoittamaa sanelupolitiikkaa työntekijöitä kohtaan. Ja perustulo vapauttaa ihmiset tekemään vapaaehtoistyötä tai taidetta. Lisäksi se on hyvä tuki ja turva myös pien- ja miniyrittäjille.

Perustulojärjestelmän toimimista edesauttavat homogeeninen väestö ja hyvä yhteiseen arvomaailmaan perustuva työmoraali. Nykyään, kun moni vaikutusvaltainen ihminen median ihmisiä myöten kannattaa monikulturismia eli poliittista monikulttuurisuutta ajavaa ideologiaa, ei voi olettaa, että perustulolla olisi kultainen tulevaisuus edessä.

Perustulojärjestelmä vaatii toimiakseen sen, että riittävän suuri osa väestöstä haluaa olla työelämässä. Jos perustulon varaan jättäytyminen kiinnostaa riittävän monia, niin perustulojärjestelmä romahtaa. Toiseksi, perustulon varaan jättäytyvät menettävät yleensä ennen pitkää kykynsä tehdä palkkatyötä.

Ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa halu vapaamatkustamiseen on melko yleistä. Tästä syystä perustulojärjestelmä ei voi kovin hyvin toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa, koska sellaisessa ihmiset eivät koe olevansa samassa veneessä eivätkä koe toisiinsa yhteisyyttä, tai no, ehkä kokevat, mutta vain oman heimonsa, rotunsa, sosiaaliluokkansa tai uskontokuntansa ihmisiin. Ajatelkaapa, miten tulehtuneet välit ovat Vihreillä ja Perussuomalaisilla.

Toiseksi perustulo on voimakas vetovoimatekijä haittamaahanmuutolle. Jos Suomeen muuttaa paljon sellaisia ihmisiä, joilla ei ole ammattitaitoa, kielitaitoa eikä halua integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan, niin perustulojärjestelmä saa paljon takkiinsa. Kun kaiken maailman epämääräisiä tulijoita on jo nyt enemmän kuin voimme vastaanottaa, niin ei ole mitään järkeä kasvattaa muiden kuin hyvien ja kunnollisten maahanmuuttajien vastaanottoa.

Milton Friedmanin alkuperäinen malli oli käsittääkseni negatiivinen tulovero. Kyseessä on verotuksen malli, jossa verovelvollinen maksaa yhteiskunnalle tuloveroa, kun hänen tulonsa ylittävät tietyn tason, verotettavan tulon alarajan. Verotettavan tulon alarajan alittavista tuloista valtio maksaa verovelvolliselle taloudellista tukea eli negatiivista tuloveroa.

Negatiivisen tuloveromallilla on jossain määrin samat ongelmat kuin perustulomallilla, mutta jonkin verran enemmän se kuitenkin miellyttää minua.

Ehkä parasta olisi kuitenkin luopua kaikenlaisista perustulon malleista. Sosiaaliturvaan voitaisiin siltikin rakentaa mukaan jonkinlaista automaatiota. Se vaatisi kyllä sitten senkin, että kansalaiset tulisi saada ymmärtämään, että jos julkinen valta maksaa liikaa etua, niin liikaosa voidaan periä takaisin. Toiseksi, jonkinlainen automaattinen palkkatuki huonopalkkaisille voisi auttaa kovasti monia. Työ on monelle parasta sosiaaliturvaa. Myös yhteiskunnan kannalta.

Olen aikaisemmin ajatusta automaattisesta palkkatuesta vierastanut. Kuitenkin nykyään, kun työttömyys on todella suurta, ja robotisaatio, automatisaatio ja digitalisaatio tulevat viemään tulevaisuudessakin ihmisiltä töitä, niin olisi hyvä saada mahdollisimman moni työnsyrjään kiinni suojaan syrjäytymiseltä, joka aiheuttaa pahoinvointia ja joskus epäsosiaalista käyttäytymistäkin yhteiskunnassa.

Kannatan myöskin työn jakamista. Kahdeksan tunnin työpäivästä voitaisiin siirtyä seitsemäntuntiseen. Tämä toki laskisi usein palkkoja, mutta useampi ihminen saataisiin mukaan kasvattamaan kansantuloa ja saamaan omaan elämäänsä merkitystä ja arvokkuutta.

Lisäksi vetovoimatekijät haittamaahanmuutolle tulee kitkeä pois mahdollisimman tarkasti. Myöskin maasta tulee poistaa kaikki sellaiset maahanmuuttajat, jotka perseilevät. Tämä tekisi hyvää ulkomaalaisperäisten Suomessa asuvien maineelle ja parantaisi yleensäkin ihmisten elämää.