Sitä kutsutaan halventavalla nimityksellä manspreading, että miesoletettu ihminen istuu julkisessa tilassa haara-asennossa.
Kuulemma Laila Laurel -niminen designalan opiskelija on nyt keksinyt ratkaisun ongelmaan: miestuolin, joka estää miestä istumasta haara-asennossa tuolin laitojen avulla.
Itse olen sitä mieltä, että tässä on kyse siitä, että kun oikeita ongelmia on niin kovin vähän, niin niitä pitää keksiä tyhjästä.
Jos joku nainen pitää "manspreadingia" ongelmana, niin eikö hän voisi reagoida siihen levittämällä omat jalkansa istuessaan leveälle?
keskiviikko 31. heinäkuuta 2019
maanantai 29. heinäkuuta 2019
Uneni asevoimissa olemisesta ensimmäisessä maailmansodassa
Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin asevoimissa, ilmeisesti vielä Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimissa, ensimmäisen maailmansodan aikana.
Parakista tai jostain meidän sotilaiden piti mennä ulos. Ulos talutettiin samalla hevonen. Minulla oli kuitenkin jotain tärkeää, mitä minun piti ensin tehdä parin hetken ajan. Kun pääsin lopulta ulos, niin jouduin ihmettelemään, että missä sotilastoverini ovat.
Löysin lopulta heidät kentältä, jolla he olivat juosseet laajahkoa ympyrää. En tiedä, kuinka monta kierrosta heillä oli jo takana. Liityin itse mukaan, mutta samassa urheilu päättyikin siihen. Kukaan ei tullut haukkumaan minua siitä, että olin hidastellut paikalle saapumisen kanssa.
Itse olen 49-vuotias. Ja joukkoihimme kuului ainakin yksi seitsemänkymppinenkin tavallinen sotilas. Melko outo armeija.
Täytyy mainita vielä, että kun olen erään yhdistyksen aktiivi, niin sen ihmisiä oli unessa tässä kohtaa sotilaina.
Mutta seuraavassa vaiheessa ei enää ollutkaan.
Joku toi sotilastovereilleni kirjallisuutta, mutta minä jäin ilman. Koska en kuulemma lue mitään. Väitin vastaan sanomalla, että englanninkielista kirjallisuutta en niinkään harrasta, vaan...
Sitten muistikuvat unesta menevät hämäriksi. Muistan kyllä räjähdyksiä. Varmaankin kaikkea mielenkiintoista tapahtui.
Olen kuitenkin varma, ettei unessa taisteltu juoksuhaudoissa. Tämä on mielestäni sääli, etten päässyt kokemaan juoksuhautasodan helvettiä.
Parakista tai jostain meidän sotilaiden piti mennä ulos. Ulos talutettiin samalla hevonen. Minulla oli kuitenkin jotain tärkeää, mitä minun piti ensin tehdä parin hetken ajan. Kun pääsin lopulta ulos, niin jouduin ihmettelemään, että missä sotilastoverini ovat.
Löysin lopulta heidät kentältä, jolla he olivat juosseet laajahkoa ympyrää. En tiedä, kuinka monta kierrosta heillä oli jo takana. Liityin itse mukaan, mutta samassa urheilu päättyikin siihen. Kukaan ei tullut haukkumaan minua siitä, että olin hidastellut paikalle saapumisen kanssa.
Itse olen 49-vuotias. Ja joukkoihimme kuului ainakin yksi seitsemänkymppinenkin tavallinen sotilas. Melko outo armeija.
Täytyy mainita vielä, että kun olen erään yhdistyksen aktiivi, niin sen ihmisiä oli unessa tässä kohtaa sotilaina.
Mutta seuraavassa vaiheessa ei enää ollutkaan.
Joku toi sotilastovereilleni kirjallisuutta, mutta minä jäin ilman. Koska en kuulemma lue mitään. Väitin vastaan sanomalla, että englanninkielista kirjallisuutta en niinkään harrasta, vaan...
Sitten muistikuvat unesta menevät hämäriksi. Muistan kyllä räjähdyksiä. Varmaankin kaikkea mielenkiintoista tapahtui.
Olen kuitenkin varma, ettei unessa taisteltu juoksuhaudoissa. Tämä on mielestäni sääli, etten päässyt kokemaan juoksuhautasodan helvettiä.
lauantai 27. heinäkuuta 2019
Runoni: Maailma rovioksi
Kerberos-koira
Prometheus
Vanha maailma tuhotaan
Sauna lämpiää
Myös omani
Juhannustanssit
Riemullinen uusi maailma!
Kirjoitin tämän runoni Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut.
Ryhmänvetäjä oli tehtävänannossa antanut minulle listan sanoja, joiden pohjalta tekisin runon. Käytin kuudesta sanasta kolme. Ne olivat: 'sauna', 'juhannustanssit' ja 'riemullinen'.
...Niin, ja tästä viikosta alkaen runoni julkaistuvat jonkin aikaa joka viikko kahtena perättäisenä päivänä, perjantaisin ja lauantaisin. Niitä kun on syntynyt sen verran lujaa tahtia. Anteeksi.
PS. 25. elokuuta alkaen Herran vuonna 2019 kuitenkin tulen julkaisemaan suurimman osan uusista runoistani vasta syntyneessä runoblogissani Osa runoistani.
Prometheus
Vanha maailma tuhotaan
Sauna lämpiää
Myös omani
Juhannustanssit
Riemullinen uusi maailma!
Kirjoitin tämän runoni Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut.
Ryhmänvetäjä oli tehtävänannossa antanut minulle listan sanoja, joiden pohjalta tekisin runon. Käytin kuudesta sanasta kolme. Ne olivat: 'sauna', 'juhannustanssit' ja 'riemullinen'.
...Niin, ja tästä viikosta alkaen runoni julkaistuvat jonkin aikaa joka viikko kahtena perättäisenä päivänä, perjantaisin ja lauantaisin. Niitä kun on syntynyt sen verran lujaa tahtia. Anteeksi.
PS. 25. elokuuta alkaen Herran vuonna 2019 kuitenkin tulen julkaisemaan suurimman osan uusista runoistani vasta syntyneessä runoblogissani Osa runoistani.
perjantai 26. heinäkuuta 2019
Runoni: Syvähenkinen sota
Näin unta
sotaunta
toimintaunta
Sota Suomen ja
Neuvostoliiton välillä
Lopussa
olemme Leningradissa
ja kaadamme lenininpatsaita
Kirjoitin tämän runoni Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut.
Olin todellakin juuri nähnyt kyseisenlaista unta. Toukokuun 24. ja 25. päivien välisenä yönä. Kerroin siitä 25. päivänä luokseni kyläilemään tulleille vierailleni.
...Niin, ja tästä viikosta alkaen runoni julkaistuvat jonkin aikaa joka viikko kahtena perättäisenä päivänä, perjantaisin ja lauantaisin. Niitä kun on syntynyt sen verran lujaa tahtia.
PS. 25. elokuuta alkaen Herran vuonna 2019 kuitenkin tulen julkaisemaan jatkossa suurimman osan uusista runoistani vasta syntyneessä runoblogissani Osa runoistani.
sotaunta
toimintaunta
Sota Suomen ja
Neuvostoliiton välillä
Lopussa
olemme Leningradissa
ja kaadamme lenininpatsaita
Kirjoitin tämän runoni Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut.
Olin todellakin juuri nähnyt kyseisenlaista unta. Toukokuun 24. ja 25. päivien välisenä yönä. Kerroin siitä 25. päivänä luokseni kyläilemään tulleille vierailleni.
...Niin, ja tästä viikosta alkaen runoni julkaistuvat jonkin aikaa joka viikko kahtena perättäisenä päivänä, perjantaisin ja lauantaisin. Niitä kun on syntynyt sen verran lujaa tahtia.
PS. 25. elokuuta alkaen Herran vuonna 2019 kuitenkin tulen julkaisemaan jatkossa suurimman osan uusista runoistani vasta syntyneessä runoblogissani Osa runoistani.
keskiviikko 24. heinäkuuta 2019
Presidentinvirasta puolimonarkiallinen?
Minusta on selvää, että monarkki yhdistää kansaa paljon paremmin kuin presidentti-instituutio. Olenkin keksinyt, miten presidentinvirasta saataisiin tehtyä hieman monarkiallisempi.
Tämä tapahtuisi siten, että vaaleilla valitun presidentin virkakauden pituutta ei olisi etukäteen määritelty. Hän istuisi virassaan niin kauan kuin kykenee, ellei sitten määrätty osuus kansalaisista, esim. 30 prosenttia, vaatisi kansalaisaloitepalvelussa uusia presidentinvaaleja. Jos näin kävisi, pidettäisiin uudet presidentinvaalit.
Jos tällainen presidentinvirka olisi olemassa, niin presidentillä tulisi olla mielestäni ainoastaan seremoniallista valtaa yhteiskunnallisista terveyssyistä. Ja oma arvovaltansa.
Tämä tapahtuisi siten, että vaaleilla valitun presidentin virkakauden pituutta ei olisi etukäteen määritelty. Hän istuisi virassaan niin kauan kuin kykenee, ellei sitten määrätty osuus kansalaisista, esim. 30 prosenttia, vaatisi kansalaisaloitepalvelussa uusia presidentinvaaleja. Jos näin kävisi, pidettäisiin uudet presidentinvaalit.
Jos tällainen presidentinvirka olisi olemassa, niin presidentillä tulisi olla mielestäni ainoastaan seremoniallista valtaa yhteiskunnallisista terveyssyistä. Ja oma arvovaltansa.
maanantai 22. heinäkuuta 2019
Uneni siitä, että näytän teille yli-ihmisen
Noin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:
Unessa oli voimakkaasti parrakas mies, joka oli olevinaan isäni. Tosiasiassa hän ei näyttänyt yhtään isältäni. Ja sitä paitsi, isäni ei koskaan kasvattanut edes partaa.
Mutta sanoin tälle miehelle unessa: "Palaan takaisin sitten, kun olen saanut Suomen jälleen vapaaksi." Kun tein lähtöä, niin mieleeni tuli, että kirjailija Leo Tolstoi oli ollut väärässä ajatellessaan, että kansanjoukot luovat historian, kun oikeasti sen tekevät poikkeusyksilöt.
Oikeasti en koskaan ihan näin paljoa sentään korosta yksilöä omissa ajatuksissani.
PS. Pienempänä olin ollut varsinainen Tolstoi-asiantuntija, sillä olin lukenut kaiken, mitä Tolstoilta oli suomeksi ilmestynyt ja mikä löytyi kaupunginkirjastojen kokoelmista.
PS. 13.2.2020: Lisäsin tietolaatikkoon kohdan: "Toisaalta natsitkaan harvemmin olivat mitään yli-ihmisiä."
Unessa oli voimakkaasti parrakas mies, joka oli olevinaan isäni. Tosiasiassa hän ei näyttänyt yhtään isältäni. Ja sitä paitsi, isäni ei koskaan kasvattanut edes partaa.
Mutta sanoin tälle miehelle unessa: "Palaan takaisin sitten, kun olen saanut Suomen jälleen vapaaksi." Kun tein lähtöä, niin mieleeni tuli, että kirjailija Leo Tolstoi oli ollut väärässä ajatellessaan, että kansanjoukot luovat historian, kun oikeasti sen tekevät poikkeusyksilöt.
Oikeasti en koskaan ihan näin paljoa sentään korosta yksilöä omissa ajatuksissani.
PS. Pienempänä olin ollut varsinainen Tolstoi-asiantuntija, sillä olin lukenut kaiken, mitä Tolstoilta oli suomeksi ilmestynyt ja mikä löytyi kaupunginkirjastojen kokoelmista.
| TIETOLAATIKKO Saksalainen filosofi Friedrich Nietzsche (1844-1900) kehitti ajatuksen yli-ihmisestä. Jotkut ajattelevat, että siinä on kysymys yksinkertaisesti itsensä ylittämisestä. Itse haluaisin tuoda tässä yhteydessä esiin myös pikkuporvarillisen omanvoitonpyynnin hylkäämisen, koska se kuulostaa hienolta ja kannatettavalta. Nietzsche ajatteli ihmisen surmanneen Jumalan. Siksi ihmisten tulisi hänen mukaansa luoda uudet arvot. Nietzsche arvosti muinaisen kreikkalaisroomalaisen kulttuurin jumalmytologiaa, koska hän ajatteli, että muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset palvoivat jumalissaan itseään. Natsit kunnioittivat suuresti Nietzscheä. Filosofin aatteissa olikin jotain natsimaista, nimittäin kristinuskon nk. säälimoraalin hylkääminen. Niin natsit kuin Nietzsche nimittäin halveksivat heikkoutta. Toisaalta natsit ymmärsivät Nietzschen ajattelun myös melko perusteellisesti väärin. Kyseenalainen ansio tästä kuuluu filosofin sisarelle Elisabethille (1846–1935). Elisabeth hoiti veljeään ja tämän asioita miehen ollessa viimeisinä vuosinaan henkisen heikkouden tilassa. Tänä aikana ja filosofin kuoleman jälkeenkin Elisabeth väärensi veljensä aatteet. Historiallisen Friedrich Nietzschen aatteellista ajatusmaailmaa natsit eivät olisi voineet kokonaisuudessaan hyväksyä. Nietzsche ei ollut rasisti ja hän halveksi massojen aatteita ja olisi myös inhonnut natsismille tärkeää johtajaperiaatetta. Elisabeth taas liittyi natsipuolueeseen. Vaikka Nietzsche oli viimeisinä aikoinaan heikko ja muiden autettava ja siten vastakohta hänen yli-ihmisihanteelleen, niin miehestä tuli sattuman eli siskonsa oikusta natsien suojeluspyhimys. Toisaalta natsitkaan harvemmin olivat mitään yli-ihmisiä. Kansallissosialistisen Saksan diktaattori Adolf Hitler oli läsnä Elisabethin hautajaisissa. |
PS. 13.2.2020: Lisäsin tietolaatikkoon kohdan: "Toisaalta natsitkaan harvemmin olivat mitään yli-ihmisiä."
perjantai 19. heinäkuuta 2019
Runoni, kertomusruno: Maailman pihamaat
"No niin tietysti. Ruokaa vaikka komppanialle. Mutta käykää katsomassa kuitenkin."
Ja nainen kertoi kaikenlaista, miten oli joutunut elämässään hotelliinkin.
Heiltä kun oli kerran ennen joulua hävinnyt yksi ruumiskin.
Hän oli jo vanha mies, kasvot täynnä syyliä.
Voiko tätä runoksi, tai itse kirjoittamakseni, edes sanoa, mutta kokoilin sen Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Oikeasti kyse on käsiini saamani aineiston sivujen tekstiosista koostamastani kertomusrunosta. Käytin siinä saksia.
Runoksi kokoamani tekstinpätkät ovat Eeva Joenpellon vuonna 1982 julkaistuneesta romaanista 'Elämän rouva, rouva Glad'. En ole itse lukenut kirjaa, mutta ao. runoryhmän vetäjän käytettäväksi antamia irtosivuja käydessäni läpi tunnistin kirjan.
Ja nainen kertoi kaikenlaista, miten oli joutunut elämässään hotelliinkin.
Heiltä kun oli kerran ennen joulua hävinnyt yksi ruumiskin.
Hän oli jo vanha mies, kasvot täynnä syyliä.
Voiko tätä runoksi, tai itse kirjoittamakseni, edes sanoa, mutta kokoilin sen Herran vuonna 2019 alkaneessa runoryhmässä, johon olen osallistunut. Oikeasti kyse on käsiini saamani aineiston sivujen tekstiosista koostamastani kertomusrunosta. Käytin siinä saksia.
Runoksi kokoamani tekstinpätkät ovat Eeva Joenpellon vuonna 1982 julkaistuneesta romaanista 'Elämän rouva, rouva Glad'. En ole itse lukenut kirjaa, mutta ao. runoryhmän vetäjän käytettäväksi antamia irtosivuja käydessäni läpi tunnistin kirjan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)