Katsoinpa äskettäin tuoreen Spartacus-sarjan (linkin takainen arvostelu on vuodelta 2013) viimeisen jakson. Sarja perustuu tositapahtumiin, ja sen keskiössä on traakialainen gladiaattori Spartacus, joka aloitti orjakapinan Rooman tasavaltaa vastaan. Tämä nk. kolmas orjasota raivosi Italiassa vuosina 73-71 eKr.
Spartacus on minun sankarini. Orjakapinan aloittaminen ja orjuutta vastaan taisteleminen aseellisesti ovat mielestäni myönteisiä asioita. Spartacus joukkoineen myös voitti tiettävästi monta roomalaista armeijaa, myös kaksi Rooman korkeimpien virkamiesten konsuleiden johtamaa armeijaa. Spartacus oli sotilaallinen nero, joka onnistui monikansallisesta sekalaisesta joukostaan muokkaamaan iskukykyisen armeijan.
Sarjassa kiinnitti huomiota estoton suorasukaisen seksitoiminnan runsaus. Siihen tottuminen itse asiassa kesti minulta (ja yhdeltä hyvältä tutultani) jonkin aikaa. Sarjassa myös veren roiskuminen on tärkeässä osassa. Silti tarinassa ja juonessa on järkeä ja syytä tuntea mielenkiintoa sarjaan.
Seksiin liittyen sarjassa on sellainen hieman erikoinen juonenpiirre, että heteropäähenkilöitten (homoseksuaalejakin kyllä löytyy lisäksi) sukupuolielämä ei näytä ikinä johtavan naispuolisen osapuolen raskaaksi tulemiseen. Ihan kuin yritettäisiin painottaa sitä, että kyllä 70-luvun eKr. Italiassa oli käytössä 2000 vuotta myöhemmin käyttöön otettuja melko tehokkaita ehkäisymenetelmiä.
Jaksoin katsoa sarjan alusta loppuun hyvin ilman mitään pahempia nikotteluita. Sarjan tapahtumiin eläytyminen on/oli ollut minulla itse asiassa hyvin runsasta.
Olen jokusen vuoden ajan omistanut roomalaisen gladius-miekan kopion. Viime ajat se on roikkunut huotrassaan kirjahyllyni päädyssä. Se on hieno koriste. Kun olen viime vuodet seurannut tiiviisti tätä Spartacus-sarjaa, niin minulle on aina tullut mieleen hieno ilmaisu "miekkani janoaa roomalaisten verta". Tosin ne vanhan kunnon ajan roomalaiset, jotka voisivat olla tylsäteräisen miekkakopioni kohteena, ovat olleet nurmen alla jo jonkin aikaa.
Sarja noudattaa tapahtunutta historiaa ainakin joten kuten. Toki taiteellisia vapauksiakin on otettu. Ja kun historiallisesta Spartacuksesta ja hänen orjakapinastaan me tiedämme oikeastaan hurjan vähän, niin on ymmärrettävää, että käsikirjoittajien on täytynyt myös keksiä paljon yksityiskohtia sarjaan. Spartacus-sarjassa on sentään vähemmän keksittyä materiaalia kuin Rooma-sarjassa, jota olin aikoinaan myös seurannut. Sen päähenkilöt Lucius Vorenus ja Titus Pullo nimittäin ovat historiallisia henkilöitä, mutta heistä tiedetään vain sen pienen tekstin verran, mitä Gaius Julius Caesar oli suvainnut heistä kirjoittaa historialliseen kertomukseensa Kertomuksia Gallian sodasta (Commentarii de Bello Gallico). Ja sitä paitsi Titus Pullo ei ollut ollut oikeasti tavallinen legioonalainen, kuten sarjassa, vaan upseeri. Titus Pullon nimeä mukailemalla olin muuten muodostanut salanimen Vitus Pullo yhdelle aikoinaan kuolleelle puolikaverilleni, josta olen häveliäästi kertonut blogissani.
Sarjassa on muun ohella roomalaisten legioonalaisten varusteisiin liittyvää hämminkiä, sillä sarjassa näkyvät gladiukset näyttävät olevan ensimmäisen vuosisadan jKr. mallia, ja samoin turhan usein sarjassa legioonalaisilla on yllään levyhaarniska, kun tuohon aikaan käytettiin vanhaa kunnon rengashaarniskaa.
Tämän viikon tiistaina toin kerholle tullessani mukanani tuoksukynttilän. Nautittuani lounaan myös sarjaa seurannut toverini sytytti kehotuksestani kynttilän, Spartacuksen ja hänen orjakapinansa muistoksi.
Ehdotin kerran keskiaikaisen aseidenkäytön asiantuntijalle ja kristinuskon kriitikolle Tuomo "Squirrel" Hämäläiselle miehen blogin lukijakommenteissa Spartacus-sarjan arvostelemista. Hän ei ollut ikinä katsonut sarjaa, mutta hienoiseksi yllätyksekseni otti välittömästi vaarin ehdotuksestani ja kävi läpi videomateriaalia sarjasta, minkä perusteella kirjoitti sitten varsin syvällekäyvän tekstin aiheesta. Pääset lukemaan hänen kriittistä katsastustaan klikkaamalla seuraavaa linkkiä: Roomahdus.
...
PS 4.7.2014: Tein tekstiin lisäyksen heteronormatiivisesta sukupuolielämästä.
...
PS 18.5.2016: Spartacus ja hänen orjakapinansa.
perjantai 27. kesäkuuta 2014
torstai 26. kesäkuuta 2014
Syvähenkinen elämä ja Boko Haram
Islamilaista valtiota ajava Boko Haram on arvioiden mukaan murhannut, teloittanut ja surmannut jopa 14.000 ihmistä Pohjois-Nigeriassa viimeisten kolmen vuoden aikana.
Vuosien väkivaltaisuudet ja hallituksen kyvyttömyys suojella kansaa ovat nyt aiheuttaneet aseistautumisen kierteen. Paikalliset järjestäytyvät nyt kotikutoisiksi armeijoiksi, jotka varustautuvat luotiliivein ja kotitekoisin kiväärein.
Viimeisen vuoden aikana erityisesti kolme kodinturvajoukkoa on kasvanut kokoa. Yhdessä ryhmillä, jotka ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, on noin 11.000 jäsentä.
Nigerian viranomaiset pelkäävät, että kodinturvajoukot heikentävät entisestään maan pohjoisosien vakautta. Mutta kun Nigerian hallinto ja puolustusvoimat eivät kykene suojelemaan ihmisiä kiilusilmäisten fanaatikkojen veritöiltä, niin ei ihme ole, että ihmiset haluavat ottaa asiat omiin käsiinsä.
Toivotan mitä parhainta onnea työssään vittuperseitten tuhoamisessa nigerialaisille kodinturvajoukkojen ihmisille. Ja olen aivan varma siitä, että kaikki maltilliset muslimit toivottavat kanssani samaa.
Toivoisinpa voivani itse sanoa:
Kuka minä olen? Olen Tom Kärnä, Seppo ja Sirpa Kärnän poika. Olen koston oikea käsi ja saapas joka tulee potkimaan vitun perseenne koko matkan takaisin Arabiaan. Olen lihaksi tullut kuolema, ja viimeinen elävä asia jonka tulette ikinä näkemään. Jumala lähetti minut.
Ja sama pätee itse asiassa Pohjois-Koreaankin.
Vuosien väkivaltaisuudet ja hallituksen kyvyttömyys suojella kansaa ovat nyt aiheuttaneet aseistautumisen kierteen. Paikalliset järjestäytyvät nyt kotikutoisiksi armeijoiksi, jotka varustautuvat luotiliivein ja kotitekoisin kiväärein.
Viimeisen vuoden aikana erityisesti kolme kodinturvajoukkoa on kasvanut kokoa. Yhdessä ryhmillä, jotka ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, on noin 11.000 jäsentä.
Nigerian viranomaiset pelkäävät, että kodinturvajoukot heikentävät entisestään maan pohjoisosien vakautta. Mutta kun Nigerian hallinto ja puolustusvoimat eivät kykene suojelemaan ihmisiä kiilusilmäisten fanaatikkojen veritöiltä, niin ei ihme ole, että ihmiset haluavat ottaa asiat omiin käsiinsä.
Toivotan mitä parhainta onnea työssään vittuperseitten tuhoamisessa nigerialaisille kodinturvajoukkojen ihmisille. Ja olen aivan varma siitä, että kaikki maltilliset muslimit toivottavat kanssani samaa.
Toivoisinpa voivani itse sanoa:
Kuka minä olen? Olen Tom Kärnä, Seppo ja Sirpa Kärnän poika. Olen koston oikea käsi ja saapas joka tulee potkimaan vitun perseenne koko matkan takaisin Arabiaan. Olen lihaksi tullut kuolema, ja viimeinen elävä asia jonka tulette ikinä näkemään. Jumala lähetti minut.
Ja sama pätee itse asiassa Pohjois-Koreaankin.
Kansalaisaloite nk. tasa-arvoisesta avioliittolaista floppasi
Nykylain mukaisen kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyyn tarvitaan 50.000 allekirjoitusta. Nk. tasa-arvoista avioliittolakia valmisteleva aloite oli kerännyt 166.851 allekirjoittajaa.
Jotkut ovat nyt kauheasti kauhistuneet eduskunnan lakivaliokunnan äänestettyä tasa-arvoista avioliittolakia vastaan.
Mielipidekyselyiden perusteella suurin osa suomalaisista kannattaisi lakia, joka mahdollistaisi homoseksuaalien keskinäiset avioliitot. (Tästä laista sen kannattajat käyttävät tuota nimitystä "tasa-arvoinen avioliittolaki", vaikka sellainen on ollut olemassa tähänkin asti, kun kerran vastakkaisia sukupuolia edustavat yksilöt ovat aivan vapaasti voineen solmia avioliiton keskenään.)
Lakivaliokunnan päätöstä haukutaan epädemokraattiseksi.
Minusta kuitenkin huomattavan paljon epädemokraattisempaa on se, että Suomen laki ei mahdollista päättäjiä sitovia kansanäänestyksiä edustuksellista demokratiaa täydentämään. Eduskuntapuolueista päättäjiä sitovia kansanäänestyksiä kannattaa ainoastaan piskuinen Muutos 2011 -puolue.
Kokoomus-puolueen käytännössä ainoa maahanmuuttokriittinen jäsen Ilkka Partanen, jonka mielestä ihmisten tulisi äänestää Kokoomusta, blogimerkinnässään "Eipäs homoilla siellä" otti kantaa irvistelemällä myös siihen, että Muutos 2011 -puolueen kansanedustaja James Hirvisaari oli asettunut "kansalaisten tekemää aloitetta vastaan". Mutta kuten Miikka Satama Partasen blogimerkinnän lukijakommenttien puolella ilmaisikin, niin kansalaisaloite ei ole kansan mielipide, vaan ainoastaan kansanosan ehdotus.
Jotkut ovat nyt kauheasti kauhistuneet eduskunnan lakivaliokunnan äänestettyä tasa-arvoista avioliittolakia vastaan.
Mielipidekyselyiden perusteella suurin osa suomalaisista kannattaisi lakia, joka mahdollistaisi homoseksuaalien keskinäiset avioliitot. (Tästä laista sen kannattajat käyttävät tuota nimitystä "tasa-arvoinen avioliittolaki", vaikka sellainen on ollut olemassa tähänkin asti, kun kerran vastakkaisia sukupuolia edustavat yksilöt ovat aivan vapaasti voineen solmia avioliiton keskenään.)
Lakivaliokunnan päätöstä haukutaan epädemokraattiseksi.
Minusta kuitenkin huomattavan paljon epädemokraattisempaa on se, että Suomen laki ei mahdollista päättäjiä sitovia kansanäänestyksiä edustuksellista demokratiaa täydentämään. Eduskuntapuolueista päättäjiä sitovia kansanäänestyksiä kannattaa ainoastaan piskuinen Muutos 2011 -puolue.
Kokoomus-puolueen käytännössä ainoa maahanmuuttokriittinen jäsen Ilkka Partanen, jonka mielestä ihmisten tulisi äänestää Kokoomusta, blogimerkinnässään "Eipäs homoilla siellä" otti kantaa irvistelemällä myös siihen, että Muutos 2011 -puolueen kansanedustaja James Hirvisaari oli asettunut "kansalaisten tekemää aloitetta vastaan". Mutta kuten Miikka Satama Partasen blogimerkinnän lukijakommenttien puolella ilmaisikin, niin kansalaisaloite ei ole kansan mielipide, vaan ainoastaan kansanosan ehdotus.
tiistai 24. kesäkuuta 2014
Intian suurin vähemmistö on myös syrjityin
maailma.net:n uutisartikkelissa Intian suurin vähemmistö on myös syrjityin kerrotaan Intian suuresta nykyongelmasta, joka on oikeastaan myös vanha ongelma. Valtaa Intiassa aikoinaan pitäneet britit olivat kieltäneet leskienpolttamisen. Vuonna 1947 itsenäistyneessä Intiassa on alusta asti ollut perinteikäs kastilaitos periaatteessa kiellettyä. Silti vanhat tavat ovat maassa tiukassa, ja ennen kaikkea kastittomiin mutta myös alakastisiin kohdistuu nykyäänkin voimakasta syrjintää ja he joutuvat usein myös väkivallan uhreiksi.
Artikkelissa kerrotaan myös, että "alikehityksellä" on Intiassa naisen kasvot, ja että maan vähäväkisimpien ja syrjityimpien kansalaisten parissa naiset muodostavat selvän enemmistön. Ja lapsityöläisistäkin tytöt ovat sorretuimpia.
Intiassa tapahtuu tuoreille vaimoille runsaasti myötäjäismurhia. Tässä on kyse siitä, että morsiamen vanhemmat joutuvat maksamaan sulhasen perheelle runsaat myötäjäislahjat, ja jos rahasummaa ei pystytä maksamaan, sulhasen suku katsoo oikeutetuksi tappaa morsiamen.
Tyttösikiöitten abortit ovat Intiassa runsaampia kuin poikasikiöitten. Valitettavasti vain asialle ei voida tehdä mitään, sillä sikiöt ovat vain sikiöitä, ja aborttioikeus on pyhä.
Intiassa myöskin syytetään raiskattuja naisia ja tyttöjä raiskatuksi tulostaan sen sijaan, että syytettäisiin raiskaajia. Tässä suhteessa meininki on vähän samantapainen kuin islamilaisen kulttuurin piirissä.
Ja poliisikin on keskimäärin hyvin asenteellinen maassa. Lisäksi Intian asevoimat tapaa kohdistaa naissukupuolen edustajiin mittavasti väkivaltaa.
Artikkelissa mainitaan myös äärihindut, jotka ovat ihan oikeasti "ääri"-, eivätkä mitään kilttejä perussuomalaisia.
Eikö hindulaisuus olekaan niin kovin suvaitsevainen oppi?
Artikkelissa kerrotaan myös, että "alikehityksellä" on Intiassa naisen kasvot, ja että maan vähäväkisimpien ja syrjityimpien kansalaisten parissa naiset muodostavat selvän enemmistön. Ja lapsityöläisistäkin tytöt ovat sorretuimpia.
Intiassa tapahtuu tuoreille vaimoille runsaasti myötäjäismurhia. Tässä on kyse siitä, että morsiamen vanhemmat joutuvat maksamaan sulhasen perheelle runsaat myötäjäislahjat, ja jos rahasummaa ei pystytä maksamaan, sulhasen suku katsoo oikeutetuksi tappaa morsiamen.
Tyttösikiöitten abortit ovat Intiassa runsaampia kuin poikasikiöitten. Valitettavasti vain asialle ei voida tehdä mitään, sillä sikiöt ovat vain sikiöitä, ja aborttioikeus on pyhä.
Intiassa myöskin syytetään raiskattuja naisia ja tyttöjä raiskatuksi tulostaan sen sijaan, että syytettäisiin raiskaajia. Tässä suhteessa meininki on vähän samantapainen kuin islamilaisen kulttuurin piirissä.
Ja poliisikin on keskimäärin hyvin asenteellinen maassa. Lisäksi Intian asevoimat tapaa kohdistaa naissukupuolen edustajiin mittavasti väkivaltaa.
Artikkelissa mainitaan myös äärihindut, jotka ovat ihan oikeasti "ääri"-, eivätkä mitään kilttejä perussuomalaisia.
Eikö hindulaisuus olekaan niin kovin suvaitsevainen oppi?
maanantai 23. kesäkuuta 2014
Olin äskettäin mökillä
Olin keskiviikosta perjantaihin lähisukulaisteni kanssa mökillä. En omista siitä palaakaan, mutta olen lainopillisesti katsoen rasite kiinteistölle.
Paikalla oli kolme kiinalaista. He ovat sukulaisiani.
Kun joku kuukausi sitten oli varsin isokokoinen puu kaatunut aittarakennuksen päälle, niin nyt sitten jatkettiin aitan katon korjaamista. Se vaati paljon työtä, mutta homma saatiin lopulta valmiiksi.
Minua häiritsi eniten mökkireissussa se, että minua kaiken aikaa siellä valvoi eräänlainen ihmissyöjäkoira. Sen kanssa olisi voinut leikkiä "syö käteni" -leikkiä. Kaikkiin muihin mökkiläisiimme hän suhtautui asiallisesti.
Toiseksi eniten minua häiritsi viileä, usein sateinen, ilma ja kylmät yöt.
En tehnyt yhtä paljon töitä kuin muut täysi-ikäiset osallistujat. Jonkin verran katsoin pienen veljentyttäreni perään. Kerran myös kävin autolla hakemassa kaupalta juomakelpoista vettä kanisteriin.
Myöhemmin tänä kesänä tehdään mökillä vähemmän töitä, eli saadaan viettää oikeaa mökkiaikaa. Tai eivät minua mökkityöt sinänsä häiritse, mutta toivon, ettei niitä ikinä ole paljon, että ehtii tehdä muutakin...
Paikalla oli kolme kiinalaista. He ovat sukulaisiani.
Kun joku kuukausi sitten oli varsin isokokoinen puu kaatunut aittarakennuksen päälle, niin nyt sitten jatkettiin aitan katon korjaamista. Se vaati paljon työtä, mutta homma saatiin lopulta valmiiksi.
Minua häiritsi eniten mökkireissussa se, että minua kaiken aikaa siellä valvoi eräänlainen ihmissyöjäkoira. Sen kanssa olisi voinut leikkiä "syö käteni" -leikkiä. Kaikkiin muihin mökkiläisiimme hän suhtautui asiallisesti.
Toiseksi eniten minua häiritsi viileä, usein sateinen, ilma ja kylmät yöt.
En tehnyt yhtä paljon töitä kuin muut täysi-ikäiset osallistujat. Jonkin verran katsoin pienen veljentyttäreni perään. Kerran myös kävin autolla hakemassa kaupalta juomakelpoista vettä kanisteriin.
Myöhemmin tänä kesänä tehdään mökillä vähemmän töitä, eli saadaan viettää oikeaa mökkiaikaa. Tai eivät minua mökkityöt sinänsä häiritse, mutta toivon, ettei niitä ikinä ole paljon, että ehtii tehdä muutakin...
sunnuntai 22. kesäkuuta 2014
Tänään 22.6. on syntymäpäiväni, repikää siitä!
Vuorokausi on vaihtunut, ja tänään on syntymäpäiväni. Noin 44 vuotta sitten synnyin. En muista, missä, enkä senhetkisiä tunnelmiani. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että synnyin kovin nuorena. Nollan päivän ikäisillä lapsilla lienee vielä sen verran kehittymätön hermosto, ettei selkeitä muistikuvia synny syntymistapahtumasta. Ja vaikka niitä syntyisikin, niin varhaislapsuudessa syntyy niin kovasti uusia hermosoluja, että vanhat muistijäljet hukkaantuvat.
22. kesäkuuta on myös Hitlerin Saksan Neuvostoliittoon hyökkäämisen vuosipäivä. Se ei kuitenkaan ole minun syyni. Adolf Hitler tykkäsi päivästä siksi, että samoihin aikoihin oli myös Napoleon hyökännyt Venäjälle, 129 vuotta aikaisemmin. Eli Napoleon on melko lailla lopullinen syyllinen päivämäärään. Ei kuitenkaan minun syntymääni.
Toivon, että molemmat veljeni sekä Tapio Tuuri muistavat onnitella minua. Mutta saavat onnitella muutkin, ken sen estäisi.
22. kesäkuuta on myös Hitlerin Saksan Neuvostoliittoon hyökkäämisen vuosipäivä. Se ei kuitenkaan ole minun syyni. Adolf Hitler tykkäsi päivästä siksi, että samoihin aikoihin oli myös Napoleon hyökännyt Venäjälle, 129 vuotta aikaisemmin. Eli Napoleon on melko lailla lopullinen syyllinen päivämäärään. Ei kuitenkaan minun syntymääni.
Toivon, että molemmat veljeni sekä Tapio Tuuri muistavat onnitella minua. Mutta saavat onnitella muutkin, ken sen estäisi.
lauantai 21. kesäkuuta 2014
Ennen kaikkea minua häiritsee entropia
Olen tehnyt itsestäni sellaisen havainnon, että kaiken maailman kriittisesti kristinuskoon suhtautuvien tai jopa kristinuskonvastaisten kirjojen, lehtien, nettisivujen ja blogien lukeminen ei tee minuun syvempää vaikutusta. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka minulla olisi miten pieni ja väröilevä kristillinen usko tahansa, niin olen silti kristitty.
En muuten kuitenkaan ikinä haaveile iankaikkisesta elämästä. En osaa nähdä sellaisen arvoa. Olen silti varma, että jos elämäni tulisi olemaan jossain määrin mielekästä muuten, niin minusta olisi kiva tarkkailla vuosimiljoonien ja -miljardien vuosien ajan ihmiskunnan jälkeläisten elämää ja kehitystä.
Itse asiassa eniten minua maailmankuvallisissa kysymyksissä häiritsee entropia. Entropiaksi kutsutaan sitä luonnonilmiötä, että maailmankaikkeudessa vähenee käyttökelpoisen energian määrä. Paikallisesti entropia voi vähetäkin, kuten Maapallolla käy, mutta se vaatii ulkopuolelta tulevaa energiaa. Ilman sitä elämä olisi mahdotonta. Maapallo ei ole kokonaan suljettu järjestelmä. Suljetuissa järjestelmissä entropia aina lisääntyy.
Minua häiritsee entropiassa se, että se merkitsee pitemmällä tähtäimellä kaiken elämän päättymistä ja vielä pitemmäs katsoen maailmankaikkeuden lämpökuolemaa. Jos maailmankaikkeus ei äkkiä vaihdu toiseen, niin lopulta maailmankaikkeudessa ovat lämpötilaerot tasoittuneet ja kaikki on ikävää, harmaalaatuista mössöä, josta ei ole iloa kenellekään.
Olisin hyvin iloinen, jos entropian maailmankaikkeudessa jatkuessa ihmiskunnan jälkeläiset joskus hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa kykenisivät pysäyttämään lämpökuoleman. Toinen vaihtoehto olisi minulle sitten se, että olemassaoleva maailmankaikkeus pyyhkiytyisi kerralla pois.
En muuten kuitenkaan ikinä haaveile iankaikkisesta elämästä. En osaa nähdä sellaisen arvoa. Olen silti varma, että jos elämäni tulisi olemaan jossain määrin mielekästä muuten, niin minusta olisi kiva tarkkailla vuosimiljoonien ja -miljardien vuosien ajan ihmiskunnan jälkeläisten elämää ja kehitystä.
Itse asiassa eniten minua maailmankuvallisissa kysymyksissä häiritsee entropia. Entropiaksi kutsutaan sitä luonnonilmiötä, että maailmankaikkeudessa vähenee käyttökelpoisen energian määrä. Paikallisesti entropia voi vähetäkin, kuten Maapallolla käy, mutta se vaatii ulkopuolelta tulevaa energiaa. Ilman sitä elämä olisi mahdotonta. Maapallo ei ole kokonaan suljettu järjestelmä. Suljetuissa järjestelmissä entropia aina lisääntyy.
Minua häiritsee entropiassa se, että se merkitsee pitemmällä tähtäimellä kaiken elämän päättymistä ja vielä pitemmäs katsoen maailmankaikkeuden lämpökuolemaa. Jos maailmankaikkeus ei äkkiä vaihdu toiseen, niin lopulta maailmankaikkeudessa ovat lämpötilaerot tasoittuneet ja kaikki on ikävää, harmaalaatuista mössöä, josta ei ole iloa kenellekään.
Olisin hyvin iloinen, jos entropian maailmankaikkeudessa jatkuessa ihmiskunnan jälkeläiset joskus hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa kykenisivät pysäyttämään lämpökuoleman. Toinen vaihtoehto olisi minulle sitten se, että olemassaoleva maailmankaikkeus pyyhkiytyisi kerralla pois.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)