lauantai 24. maaliskuuta 2018

Pitääkö saamelaisten kulttuuria kunnioittaa?

Ylen sivuilla julkaistussa Hanna Hanhisen kirjoittamassa uutisartikkelissa kerrotaan Jäämeren rata -suunnitelman kirvoittaneen kipakoita kommentteja Twitterissä. Eräs Twitter-kommentti kuuluu näin:
Miten saamelaiskulttuuria voidaan edes mitata euroissa?
Minulle se on korvaamaton.
Mutta kun Suomen tosiasiallinen valtionuskonto kerran on monikulturismi, ja sen mukaan tuollainen oman kulttuurin puolustaminen on pahaa nationalismia, niin miten edes periaatteessa saisi edesauttaa saamelaisen kulttuurin säilyttämistä?

Itsehän minä olisin valmis sellaista kannattamaan, vaikka se olisi varsin impivaaralaista, mutta kun sellainen olisi kalastamista maahanmuuttokriittisyyden sameissa vesissä, joiden mukaan saamelaiskulttuurilla olisi joku monikulttuurisuutta korkeampi itseisarvo.

PS. Serkkutytön biologinen isä oli saamelainen.

perjantai 23. maaliskuuta 2018

SS-muslimidivisioonasta ja natsien harjoittamasta islamin nuoleskelemisesta

Voisi muistella Adolf Hitlerin ja hänen kansallissosialistiensa perustamaa nk. muslimidivisioonaa, viralliselta nimeltään 13. Waffen-SS-vuoristodivisioona Handschar. Sen tunnuksessa oli islamilainen käyrämiekka. SS ei muissa joukko-osastoissaan hyväksynyt sotilaspappeja, mutta tätä SS-divisioonaa varten perustettiin muslimipappien virka.

Ajatella, Saksa oli perinteisesti ollut kristitty maa, mutta koska natsit olivat vallassa, niin sotilaspappeja ei enää hyväksytty, tai ei ainakaan puolueen omissa joukoissa SS:ssä. Elleivät he kannattaneet islamia. Hitler ilmeisesti arvosti islamissa sen sotilaallista henkeä ja juutalaisvastaisuutta. Ja toiseksi, natsit eivät arvostaneet kristinuskossa sitä mitä he kutsuivat sen säälimoraaliksi eivätkä kyllä sitäkään, että kristinuskon keskushenkilö Jeesus oli ollut juutalainen.

En tiedä, ottiko Hitler kaavailuissaan ollenkaan huomioon sitä, että natseihin verrattuna muslimit keskimäärin suhtautuivat melko vihamielisesti eläinten hyvinvointiin. Toisaalta kansallissosialistit olivat jo syyttäneet kristittyjä sekä juutalaisia eläinten huonosta kohtelusta. Eli jos natseista se oli kiinni, niin joka tapauksessa islam pesi kristinuskon ja juutalaisuuden kuusi-nolla.

torstai 22. maaliskuuta 2018

Kaikki liberaalit ovat puolustaneet Hannu Salaman, Jussi Halla-ahon ja Salman Rushdien tuhmien puhumisen oikeutta

Venäjällä pidettiin sunnuntaina presidentinvaalit. Koska Venäjän poliittinen poliisilaitos oli hallitsevan juntan johtajan Vladimir Putinin tahdosta tehnyt hallaa riippumattomien ehdokkaiden mahdollisuuksille tulla valituksi ja jopa asettua ylipäätään ehdolle sekä tiedotusvälineiden riippumattomuudelle, herra Putin "voitti" "vaalit" ylivoimaisesti.

Mutta minun piti puhua siitä, että Venäjän presidentinvaaleja tarkkaillutta kansainvälistä neuvonantajaryhmää johtanut Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva oli MTV:n sivuilla ennen sunnuntaita julkaistun uutisartikkelin mukaan lausunut, että oikeuslaitos ei saisi ratkaista ehdokkuuksia.

Itse olen täsmälleen samaa mieltä Ilkka Kanervan kanssa. Olen myös sitä mieltä, että roskajoukkokaan ei saisi ratkaista ehdokkuuksia.

Nykyisin Perussuomalaisten puheenjohtajana toimiva Jussi Halla-aho oli joitakin vuosia sitten saanut tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja ns. kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Jälkimmäinen lain pykälä on siitä jännä, että ei tarvitse olla kiihottanut kansanryhmää vastaan, että tulee tuomituksi siitä. Tällaisen suorastaan orwellilaisen lainpykälän ei pitäisi olla käytössä liberaalissa yhteiskunnassa. Sama pätee pykälään uskonrauhan rikkomisesta, tai ainakin silloin pätee, jos kyse on vain jonkin opin tai uskonnon pyhien arvojen kyseenalaistamisesta eikä hautakivien kaatelusta, ruumiiden esiin kaivamisesta tai jumalanpalveluksen tai hautajaismenojen häiritsemisestä.

Jussi Halla-ahon tuomio ei johtanut siihen, että hänet olisi suljettu eduskuntavaaleista pois. Mutta roskajoukko vaati sellaista kovasti.

Itse olen sitä mieltä, että jos myöskin aikoinaan tuhmien puhumisesta tuomion saanut kirjailija Hannu Salama haluaisi kansanedustajaehdokkaaksi, niin hänellekin se oikeus tulisi suoda.

Ja jos myöskin tuhmia puhunut intialaisbrittiläinen kirjailija Salman Rushdie haluaisi nykyään kansanedustajaehdokkaaksi, niin hänellekin se oikeus pitäisi suoda. Rushdie oli myöskin saanut islamin perustaneeseen profeetta Muhammadiin uskovilta muslimeilta kuolemantuomion. Hyvä että nämä täydelliset kusipäät eivät ole onnistuneet aikeissaan tappaa tuhmienpuhujakirjailija.

Kaikki liberaalit ovat puolustaneet Hannu Salaman, Jussi Halla-ahon ja Salman Rushdien tuhmien puhumisen oikeutta.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Pieni sotatapahtumauni

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista melko rajua unta:

Olin jossain maastossa. Olin sotilas tai sissi. Muutama vihollisen sotilas tuli lähelle. Nämä tutkivat paikkoja. Yritin pitää itseni mahdollisimman näkymättömissä. Jännitys oli lopulta sietämätön. Vihollisen sotilaat olivat kaikki neljä jo varsin lähellä minua. Ajattelin pystyväni ampumaan heidät kaikki ennen kuin nämä ehtisivät kunnolla reagoida. Nousin pystyyn ja annoin aseeni laulaa. Mutta yllättäen ammuntani toimikin vihollisiin melko huonosti. Iskin lopuksi kiväärissäni kiinni olevalla pistimellä yhtä vihollissotilaista vatsaan.

Oikeasti tuossa taisi käydä minulle huonosti.

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Kirja-arvostelu: Jukka M. Heikkilä: Germaani ja leijona

Luin Jukka M. Heikkilän viimeisimmän viime vuonna 2017 julkaistun romaanin Germaani ja leijona. Kirjailijan koko kirjallinen tuotanto on antiikkiin sijoittuvia historiallistaustaisia romaaneja. Germaani ja leijona ei ole tästä poikkeus.

Kirjan päähenkilöt ovat Germaniasta orjaksi Rooman valtakuntaan myyty nuori mies Ramnulf ja Afrikan provinssista kotoisin oleva leijona Leo.

Ramnulf joutuu Roomassa sijaitsevaan ludukseen eli gladiaattorikouluun. Hänestä koulutetaan venator eli eläintaistelija. Kirjan toinen päähenkilö Leo päätyy myös ennen pitkää Roomaan.

Kirjan taustana ovat keisari Trajanuksen (virassa 98-117 jKr.) järjestämät tavallista mittavammat eli sata päivää kestäneet kisat Flavius-keisareitten – Vespasianus, Titus ja Domitianus – mukaan nimetyssä amfiteatterissa, joka tunnetaan nykyisin paremmin nimellä Colosseum. Kisoihin kuului kilpa-ajoja, eläintaisteluita ja gladiaattoritaisteluita. Sekä tietenkin rikollisten teloituksia. Väitetysti kisoissa menetti henkensä kaikkiaan 11.000 ihmistä sekä tietysti lukematon määrä eläimiä.

Keisari Trajanus jää kirjassa valjuksi taustahahmoksi. Enemmän esillä on hänen tuleva seuraajansa Hadrianus. Heikkilä myös tuo esiin roomalaisten tuntemia keisarin ja Hadrianuksen suhdetta koskevia juoruja.

Heikkilä ei maalaa päähenkilö Ramnulfista kauhean miellyttävää kuvaa. Mutta ei kyseessä ole silti sen kauheampi tyyppi kuin ihmiset tuohon aikaan olivat olleet muutenkaan. Elämä oli kovaa ja raakaa tavallisille ihmisille tuohon aikaan joka tapauksessa.

Hän myös kuvaa aika ajoin maukkaalla tavalla Leo-leijonan mielenliikkeitä.

Itseäni häiritsi kirjassa se, että toinen sen tärkeimmistä päähenkilöistä on eläin. Eläimet ovat kuitenkin viattomia, ja oli kovin ikävää joutua tuntemaan minulle väistämätöntä myötätuntoa leijonaa kohtaan, leijonaa, jolle kylläkin kelpasi ihmisten tappaminen ja nälän sammuttamiseksi syöminen. Mutta kuten sanoin, niin eläimet ovat viattomia.

Kaameaa on myös yleensä tämä wanhojen kunnon roomalaisten jatkuva hinku katsella areenalla ihmisten verenvuodatusta. Nykyään ihmiset ovat tässäkin suhteessa parempia.

Minusta oli sääli myöskin se, että Jukka M. Heikkilä ei ollut ottanut päähenkilöksi venatorin ja leijonan sijaan gladiaattoria. Minua on pitemmän aikaa kiehtonut historiallisen gladiaattorin ja orjakapinallisen Spartacuksen (k. 71 eKr.) tarina, ja gladiaattorit olisivat olleet kannaltani kova sana.

Mutta taidan antaa kuitenkin kirjailijalle anteeksi hänen "hairahduksensa". Germaani ja leijona on kerta kaikkiaan mainio tapaus. Myöskin lähellä kirjan loppua oli kohtaus, joka sai minut itkemään, ja minä kun tapaan itkeä kovin harvoin.

Kirja sisältää myöskin pornografisia elementtejä, mutta en minä sitä niiden takia lukenut loppuun saakka.

 

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Tokaisu sitä koskien, että kristillisillä seurakunnilla menee sittenkin vähän paremmin Suomessa

Näin kristillisen pyhäpäivän sunnuntain ratoksi ihmettelen Ylen sivuilla julkaistunutta uutisartikkelia Jo kolmasosa seurakunnista on lakkautettu 2000-luvulla – Tuuloksessa loppu häämöttää: "Tuntuu, että katto lähtee talosta". Olen sitä mieltä, että jos kaikki kristilliset seurakunnat laskettaisiin mukaan, niin uutisen otsikko ei pitäisi läheskään niin hyvin paikkaansa.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Nordean ruotsalaisia pienomistajia elähdyttää nationalistinen tunto siitä, että Nordean Suomeen muuttaminen on väärin

Ylen sivuilla julkaistussa uutisartikkelissa kerrotaan osan ruotsalaisista pienomistajista vastustavan kansallistunteella pari päivää sitten vahvistettua Nordean pääkonttorin siirtoa Ruotsista Suomeen.

Ilmiselvästi tapauksessa on kyse ruotsalaisessa keskustelussa usein esiin nostetusta pahasta nationalismista. Nyt vain sitten odottelemaan, että vastuulliset ruotsalaiset puolueet ja korkeat tahot sanoutuvat irti kaikesta yhteistyöstä tällaisten ihmisten kanssa.