Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri John Major, Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin olivat allekirjoittaneet Budapestissa vuoden 1994 joulukuun 5. päivänä yhdessä Ukrainan presidentin Leonid Kutshman kanssa ydinsulkusopimuksen, jossa Ukraina luopui sille jääneistä Neuvostoliiton ydinaseista.
Ydinaseettomuutensa ehdoksi Ukraina oli silloin vaatinut turvallisuustakuut.
Sopimuksen mukaan Yhdysvallat, Venäjä ja YKK eivät saa käyttää, tai uhata käyttää, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja Kazakstanin, Ukrainan ja Valko-Venäjän pakottamiseen tai rajojen muuttamiseen. Itsepuolustus ja muut YK:n perustamiskirjan määrittämät tapaukset ovat tämän kohdan ulkopuolella. Vastineeksi Kazakstanin, Ukrainan ja Valko-Venäjän oli määrä luopua ydinaseistaan vuoteen 1996 mennessä.
Sopimuksessa siis myös Kazakstan ja Valko-Venäjä luopuivat ydinaseista. Valko-Venäjällä ei ollut ollut itse ydinaseita, vaan ainoastaan niiden laukaisuun tarvittavia alustoja. Kazakstanilla taas oli ollut hallussaan ydinkärkiä, mutta Neuvostoliiton romahdettua maa päätti luovuttaa ne pikimmiten Venäjälle.
Kazakstania oli kokouksessa edustanut sen presidentti Nursultan Nazarbajev ja Valko-Venäjää presidentti Aljaksandr Lukašenka.
Vuonna 2014 yksi sopimuksen allekirjoittajista eli Venäjä oli kuitenkin ilman sodanjulistusta valloittanut Ukrainalta Krimin niemimaan ja sitten liittänyt sen itseensä. Se ryhtyi myös saman tien huseeraamaan sotilaillaan Itä-Ukrainassa.
Ei Yhdysvallat eikä myöskään YKK ryhtynyt silloin toimiin taatakseen Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden. Puhumattakaan Valko-Venäjästä ja Kazakstanista.
Vuonna 2022 helmikuun 24. päivänä Venäjä taas aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan. Kun Ukrainan puolustus ei nopeasti romahtanutkaan, se yhä enemmän siirtyi tuhoamissotaan tuhotakseen Ukrainan ja ukrainalaisten mahdollisuuden olemassaoloon kansakuntana.
Yhdysvallat, YKK, Kazakstan ja Valko-Venäjä eivät taaskaan ryhtyneet toimiin Ukrainan puolustamiseksi. Valko-Venäjä sen sijaan jopa antoi Venäjän käyttää aluettaan yhtenä hyökkäyksen tukipisteenä.
Mitä merkitystä on turvatakuilla, joiden perusteella ei toimita? Luultavasti puolustusliitto NATO:n jäsenmailleen tarjoamat turvatakuut ovat toimivammat, mutta kysymys on silti esitettävä.
Onneksi länsimaat sentään heräsivät Ruususen unestaan Venäjän aggression laajentamisen johdosta ja alkoivat antaa Ukrainan tueksi paitsi julkilausumia, niin myös jotain konkreettisesti aineellista tukea.
Ukrainan tilanne on juuri sitä, missä Suomi halusi ehdoin tahdoin elää Kylmän sodan päättymisen jälkeen:
VastaaPoistaimperialistisen roistovaltion naapurissa pelkillä epämääräisillä lupauksilla, että jos hätään joudutte, kyllä teitä autetaan.
Sama tilanne oli Puolalla 1939:
Britannia ja Ranska olivat antaneet samantasoiset turvatakuut, että kyllä me teitä autetaan.
Missään ei oltu määritelty, miten autetaan missä tilanteessa kuinka paljon.
No, onneksi Suomen kansa heräsi Ruususen unesta ja vaati poliittista johtoa liittymään todellisten ja olemassaolevien turvatakuiden piiriin.
Sellaisten, joiden toimivuus on Baltian ja Puolan itärajoilla jo testattu.
Onneksi presidenttinä oli myös reservin kapteeni Sauli Väinämö pistämässä sikin sokin sotkevan hallituksen tyttölauman kuriin.
Niinistö pari hetkeä funtsattuaan päätti ryhtyä johtamaan Suomen tietä kohti puolustusliiton jäsenyyttä.
Poista