maanantai 11. marraskuuta 2019

Saamelaiskielten puhujille yhteinen kirjakieli?

Tällä hetkellä elossa olevia saamelaiskieliä on yhdeksän. Näistä kolmea eli pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea puhutaan Suomessa. Pohjoissaamen puhujia on Pohjolassa ylivoimaisesti eniten.

Saamelaiskielet muodostavat murrejatkumon, mutta kaikki niistä eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Tämä on ymmärrettävää, koska saamenkielten esimuoto rantautui näille lakeuksille jo hieman ennen suomen kielen esimuotoa.

Saamelaiskielet ovat eriytyneet kauemmas toisistaan kuin suomen kielen eri murteet. Mutta kun kirjakieli on tuonut suomen kielen puhujien kielimuotoja hieman lähemmäs toisiaan, niin eikö sama voisi tapahtua myös saamen eri kielimuodoille?

Saamelaiskielistä kuudella on jo oma kirjakielensä. Mutta olisiko siis mitenkään mahdollista, että saamelaiskieliä osaavat tai tuntevat kielentutkijat perustaisivat komitean tutkimaan mahdollisuutta kehittää saamelaiskielten puhujille yhteinen kirjakieli?

4 kommenttia:

  1. Saamelaiskielten lukumäärästä ei vallitse yksimielisyyttä. Tuo yhdeksän on tiettävästi maksimi, mutta niinkin pientä lukua on esitetty kuin neljä. Tässä on tietenkin ajateltu tuota keskinäistä ymmärrettävyyttä. Mutta miksi pitäisi luoda uusi kirjakieli kun niitä on olemassa jo liiaksi asti. Pohjoissaamen kirjakielen voisi julistaa yksipuolisesti kaikkien saamelaisten kirjakieleksi ja kieltää muiden käyttö. Miksi pohjoissaame? Koska sen puhujia on lukumääräisesti eniten ja koska sitä puhutaan jokseenkin saamelaisalueen keskellä. Kaikki eivät pohjoissaamea tietenkään luonnostaan ymmärrä, mutta eivät sitä kaavailemaasi uutta kirjakieltäkään kaikki ilman opettelua ymmärtäisi. Ylipäätään kaikki kirjakielet ovat keinotekoisia luomuksia.

    Vähän totalitaariseltahan tämmöine ajattelu kalskahtaa, mutta tällä tavoin keskusjohtoisesti useimmat muutkin kirjakielet ovat syntyneet ja siten muovanneet kansakuntia suuriksi ja elinvoimaisiksi yksiköiksi. Näin epäilemättä saamelaisetkin tekisivät, jos heillä olisi oma valtio. Mutta kun ei ole, niin separatistinen identiteettipoliitikka rulettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten olisi sellainen, että pohjaksi valittaisiin pohjoissaame, ja siihen lisättäisiin joitakin piirteitä muista kielistä/murteista? Toisaalta pohjoissaamen valitseminen suoraan yhteiseksi kirjakieleksi olisi kyllä yksinkertaisempaa. Miksi mennä merta edemmäs kalaan, jos...

      Poista
  2. Mitä useampi kieli, sitä moninaisempi kulttuuri alueella, tosin onko sitten kyseessä yhteisten varojen hukkuminen tähän moninaisuuteen, se onkin sitten toinen asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjakielen kehittäminen mille tahansa kielelle on aina poliittinen juttu. Mutta ei suomalaisillekaan välttämättä olisi hyödyksi, jos olisi olemassa seitsemän eri standardia suomen kielelle.

      Poista