Kristinuskon ja Anonyymien Alkoholistien liikkeen yhteys

Olen miettinyt vakavasti sellaista asiaa, että kristinusko ei välttämättä olisi ainoa autuaaksi tekevä uskonto. Jos voitaisiin osoittaa, että jossain toisessa uskonnossa tai aatteessa olisi samantapainen henkinen temppu kuin Kristuksen sovitustyöhön turvautuminen ja suhteen Jumalaan perustaminen yksin siihen ja joka myöskin vielä toimisi samalla tavalla yhtä hyvin kuin kristinuskossa, niin ajatus kristinuskon ainutlaatuisuudesta kärsisi haaksirikon.

Mutta sellainen aatehan jo on olemassa. Nimittäin Anonyymien Alkoholistien aate. AA:n jäsenistöstä kun varsin suuri osa uskoo löytäneensä ratkaisun juomaongelmalleen, ei tahdonvoimaa käyttäen ja kovasti vain yrittämällä, vaan itseämme suuremman voiman avulla, kerta kaikkiaan luopumalla omista keinoistaan.

Kun päätin ruveta pyytämään anteeksi eläimiltä

Kävin jokin aika sitten pistäytymässä veljeni ja hänen perheensä luona. Kun saavuin paikalle, niin keittiössä jossain astiassa sojotti aimo joukko kananjalkoja varpaineen. Näky oli minun kannaltani vähemmän esteettinen.

Minulle tarjottiin paikan päällä maistiaiseksi kiinalaista leipää, joka oli kuin isokoinen lettu ja maistuikin siltä. Myöhemmin, kun ruvettiin aterioitsemaan yhdessä pöydän ääressä, niin nautittiin samantapaista leipää, mutta tuoreempaa versiota, jonka taikina oli saatu kiinalaisesta juhlasta ylijääneenä. Tässä versiossa oli sisällä jotain vihreätä, olikohan purjoa. Leivän kanssa nautittavaksi tarjottiin kananlihasiivuja ja paprikasiivuja.

Kun siinä pöydän ääressä nautin sen antimia, niin mieleeni tuli sellainen, että tästä lähtien pyydän anteeksi eläimiltä, kun syön heitä.

Perheen emäntä sanoi minulle, että hän voi antaa minulle tätä leipää mukaani lähtiessäni. Hän sanoi, että voin laittaa leivän väliin vaikka kanaa, kurkkua ja ketsuppia.

Kun olin jo lähtenyt pois pöydästä ja istuin olohuoneen sohvalla, niin toinen perheen kiinalaisista rupesi syömään varpailla varustettuja kananjalkoja. Sanoin hänelle: "Lempiruokaani!"

Perheen emäntä unohti antaa minulle leipää mukaani, kun lähdin menemään kotiini. Mutta olisin kuitenkin laittanut leivän sisään ainoastaan kuorettomia nakkeja tulisen ketsupin kanssa, en mitään parempaa tai terveellisempää.

Mutta tästä alkaen olen pyrkinyt aina pyytämään anteeksi niiltä eläimiltä, joiden lihaa syön. Vaikka varmaankaan ne eivät osaa antaa ajatukselleni arvoa, mutta silti. Tämä on ihmisen mieleen liittyvä asia. Kunnioittavathan ihmiset vainajien tuhkauurniakin, vaikka ei vainaja siitä mitään hyödy.

En ole vielä kauhean hyvin onnistunut hankkeessani. On jotenkin luontevaa vain iskeä ruoan kimppuun kuin sika limppuun.

Katson, että en nykyisellään kykenisi kokonaan lopettamaan eläinten syömistä. Anteeksipyytäminen heiltä on korvike sille, että lopettaisin. Vielä vähemmän kykenisin ryhtymään vegaaniksi eli lopettamaan kaiken eläinperäisen ravinnon nauttimisen. Jälkimmäinen olisi melko vaikeaakin, sillä ihminen on biologisesti sekasyöjä, joka tarvitsee ainakin jonkin verran eläinperäistä ravintoa. Ja vegaanit joutuvat sitä paitsi syömään B12-vitamiininsa purkista, kun kasvisperäinen ravinto ei sitä sisällä. Ilman B12:ta tulee ennen pitkä aivovaurioita. Minusta jatkuvalla syötöllä lisäravinnepurkista ruokaileminen on hassua liioittelua.

Kannatan periaatteessa tuotantoeläinten hyvää kohtelua. Jos siihen päästään globaalisti, niin liha ja lihatuotteet kallistuvat, ehkä runsaastikin. Mutta toisaalta nythän paraikaa ollaan kehittämässä aitoa keinolihaa. Kaksi ja puoli vuotta sitten olin kirjoittanut aiheesta blogiinikin. Se on minun toivoni.

Ruusunpunaisin silmälasein

Liberaali Tuukka Kuru oli jokin aika sitten kertonut blogissaan, miten maahanmuuttoseminaarissa oli harjoitettu fiktion kertomista. Ja kyllä juu, aihetta oltiin tarkasteltu ruusunpunaisten linssien läpi.

Mutta tästä juontuikin mieleeni sellainen, että kansallissosialistisen Saksan johtajalla Adolf Hitlerillä oli myös eräänlainen linssivääristymä todellisuuden suhteen. Nimittäin hän kuvitteli, että kun hänellä on erittäin voimakas tahto, niin riittää, että hän valuttaa sen jokaiseen armeijoidensa sotilaaseen. Hän aktiivisesti unohti sen, että sodassa tarvitaan paitsi miesvoimaa, niin myös sen kouluttamista ja varustamista sekä hyvää, toimivaa kalustoa. Ja sitä paitsi vastustajallakin on oma tahtonsa.

Ja tällä en todellakaan halua vihjatakaan mitään siihen suuntaan, että maahanmuuttokritiikittömät kannattaisivät Hitleriä. Vihjaan ainoastaan sellaista, että ne maahanmuuttokritiikittömät, jotka demonisoivat ja dehumanisoivat vastustajiaan, ovat Hitlerin kannattajia. Ainakin hengessä.

Miksi olla (uus)marxilainen, jos ei ole pakko?

Kun itäisen Euroopan maat saivat karistettua kansandemokratiuden ikeen harteiltaan vuonna 1989, niin meillä vauraissa länsimaissa monet aprikoivat, että ne varmaankin nyt siirtyvät kannattamaan sosialidemokratiaa. Mutta ne ihmiset ajattelivat, että he eivät halua mitään sellaista, mikä muistuttaa liikaa marxismilenininismistä.

Voidaan keskustella siitä, että jos yksi aate on paha, niin onko sen vastakohta sitten hyvä. Kun Etelä-Afrikan rotusortohallinto kaatui, niin maan kansalaisten rodullinen valtaenemmistö äänesti African National Congress -puoluetta (joka tunnetaan tuttavallisemmin nimellä ANC), joka oli mainostanut kannattavansa jonkinlaista sosialismia. Eli vähän samalla tavalla ajatus kävi sielläkin, että kaukana aidan toisella puolella on ruoho viheriämpi.

Mutta nämä entiset itäisemmän Euroopan maat olivat myöskin entisen komennon aikana saaneet rokotuksen kaiken maailman poliittista unelmahöttöilyä vastaan. Ja nyt sitten meillä entisessä lännessä monet aidosti ihmettelevät, että miksi noiden maiden kansalaisten mielestä heidän maansa eivät kuulu kaikille.

Virolaisten sosialidemokratiankin vieroksunnalle antoi selityksen takavuosina eräs virolainen, joka oli todennut: "Miksi olla marxilainen, jos ei ole pakko?"

Uni, jossa olin yhdysvaltalainen kenraali

Näin useita päiviä sitten sellaista hieman Red Alert -maista unta, jossa olin yhdysvaltalaisia joukkoja komentava kenraali. Meidän piti perustaa hyvin puolustautumiseen kykenevä tukikohta. Päätin siirtää tukikohdan uuteen paikkaan ja muutenkin muuttaa alun perin ajateltua konseptia.

En tiedä, mitä öttiäisiä vastaan meidän oli määrä puolustautua, mutta unessa oli vakava tunnelma.

En ole koskaan aikaisemmin unissani ollut kenraalin arvoinen upseeri. Uni jätti minuun lähtemättömän jäljen.

Joskus tuon unen jälkeen näin sellaista unta, että olin osa jotain siviiliporukkaa, jonka piti matkustaa jollakin kulkuneuvolla jonnekin. Porukkaamme kuitenkin soluttautui ihmismuotoinen kasvi, mutta hän/se paljasti itsensä, kun rupesi jonottaessamme pääsyä ao. kulkuneuvoon puremaan minua. Ymmärrän kyllä, että jos pitää pärjätä yhteyttämisellä ja juurien kautta saatavilla aineksilla, niin voi tulla nälkä, jos pitää paitsi seistä, myös liikkua.

Elohopea tekee homoseksuaaliksi

Lueskelin tuossa Napoleonin kompleksit -blogin muutaman vuoden takaista merkintää Elohopeamyrkytys!.

Siinä kerrotaan BBC:n meille välittämästä tiedeuutisesta, että tiedemiehet ja mahdollisesti -naisetkin olivat keksineet hyvän tutkimuksen aiheen: että mitä iibislinnuille tapahtuu, kun niille syötetään metyylielohopeaa. Tutkimuksen tulos oli sellainen, että koirasiibikset alkoivat käyttäytyä homoseksuaalisella tavalla.

Ja kyseinen blogikirjoittaja totesi, että tämä tulos voi saada "konservatiiveja" kiinnittämään enemmän huomiota ympäristönsuojeluun.

Mutta en ole huomannut, että elohopean homoseksuaalistavasta vaikutuksesta olisi ollut juttua kristillisissä lehdissä. Ehkä islamilaisista lehdistä löytyisi, mutta minä en lue niitä.

Niin, tuossa artikkelissa sanotaan, että elohopea vaikuttaa iibiksillä hormonien tuottamiseen. Siinä kerrotaan myös, että vetisessä hapettomassa haudassaan elelevät bakteerit muuttavat löytämänsä elohopean metyylielohopeaksi, joka on elohopean myrkyllisin, niin iibiksille kuin ihmisille vaarallinen muoto.

Ja tässä voi vielä mainita, että rokotteissa käytetty elohopea ei suinkaan ole tuota metyylielohopeaa. Niiden sisältämä elohopea on ollut sellaista lajia, että se ei varastoidu elimistöön, vaan menee nopsasti läpi, eli se ei periaatteessa voi aiheuttaa homoseksuaalisuutta edes iibislinnuille.

Kyllä minä tällaisesta hämmentyisin

Kun useat feministit ovat näköjään huutaneet, että he eivät tarvitse länsimaista tai suomalaista miestä puolustamaan heitä, niin mitä jos kävisi seuraavalla tavalla:

Kuljen kaupungilla. Näen, että lähistöllä joukko pyhän sodan sotureita ahdistelee länsimaista/suomalaista naista tai tyttöä. Oletetaan nyt, että minulla olisi pari hyvää kaveria mukana, etten joutuisi yksin aivan kokonaan telotuksi. Me menisimme naiselle tai tytölle apuun. Tämä kuitenkin huutaisi, että hän ei tarvitse meidän apuamme.

Kyllä minä kovasti hämmentyisin.

Vastustan raiskauskulttuureja.

Asiaan liittyen Sarastus-verkkolehdessä julkaistui Ann Sterzingerin suomennettu kirjoitus, jossa todetaan, että Kölnin (ja Stuttgartin, ja Hampurin...) tapahtumien jälkeen ketään turvapaikanhakijoiden toimeenpanemaa raiskauskaustia kieltävää ei enää pidä ottaa vakavasti. Kirjoittaja sanoo, että näissä tapahtumissa on kysymys sodankäynnistä. Oi, katso:

Kuoliko feminismi Kölnissä?