Voisin kannattaa kuolettavan tylsää sosiaalisen median yhteisöpalvelua

Facebook on kaupallisten periaatteiden mukaan toimiva hirvittävän suosittu sosiaalisen median yhteisöpalvelu.

Facebookin ja esimerkiksi lyhytviestipalvelu Twitterin algoritmit on ohjelmoitu suosimaan kuohuttavinta ja sitä myöten keskustelua herättävintä sisältöä.

Samalla algoritmit suosivat salaliittoteorioita ja disinformaatiota. Ja siksi ne leviävät meemien tavoin, tai kun koronaviruspandemia on vielä päällä, niin yhtä hyvin voidaan sanoa, että virusten tavoin.

Facebook myös tekee ihmisiä jossain määrin henkisesti riippuvaisiksi "tykkäyksistä", joita palvelun käyttäjät voivat tehdä toistensa julkaisuille.

Onkin sanottu, että koko Facebook perustuu hyvin pitkälti nimenomaan huomiohuoraamiseen.

Koska Facebook on voittoa tuottamaan pyrkivä liikeyritys, sen ei kuitenkaan kannata ruveta säätelemään kovin voimakkaasti sisältöjä, joita ihmiset julkaisevat palvelussa. Siinä nimittäin sulaa voitto.

On kuvaavaa, että yhtiö – nykyään se on nimeltään Meta –  on pyrkinyt vaikenemaan kuoliaaksi sen itsensä tilaaman tutkimuksen tulokset, että palvelun käyttö aiheuttaa masennusta ja riittämättömyyden tunnetta nuorille ja varsinkin nuorille naisille, kun he vertailevat itseään toisiin ihmisiin.

On järkevää sanoa, että Facebookin käyttäjät eivät ole Metan asiakkaita, vaan maksavat mainostajat. Näiden ehdoilla koko palvelua viime kädessä kehitetään.

En pidätä hengitystä odottaessani Facebookin parantumista, mutta seuraavassa joitakin ajatuksia siitä, millainen olisi minun mieleni mukainen sosiaalisen median yhteisöpalvelu.

Minä olen muuten yrittänyt blogijulkaisuissani olla aina maltillinen ja jossain määrin myös sosiaalisen median yhteisöpalveluissa, joita olen käyttänyt. En ole pyrkinyt kuohuttamaan. Paitsi että ehkä pari kertaa olen. En ole täydellinen.

Kannatan ehdottomasti sellaista, että sosiaalisen median yhteisöpalvelun algoritmit suosisivat vähemmän kuohuttavia julkituloja. Tällainen varmaankin johtaisi parempaan lopputulokseen koko maailman kannalta. Kannatan oikeastaan sitä, että palveluiden algoritmit suosisivat tylsää sisältöä. Niin, ja söpöjä kissa- ja muita eläinvideoita tarvitaan lisäksi silti aina, vaikka ne eivät olisi tylsiä, koska ne ovat melko harmittomia.

Kannatan myös sellaista, että sosiaalisen median yhteisöpalvelun ei tulisi toimia samanmielisten kaikukoppana. Niiden ei pidä tukea ihmisten kuplaantumista. Palveluiden ei minusta tulisi hirveän paljon oletuksena suositella juuri ao. käyttäjälle "eniten sopivaa" sisältöä.

Kannatan sitä, että oletuksena palvelun käyttäjän julkaisut olisivat julkisia. Kuitenkin kannatan myös sitä, että palvelussa tulisi voida erikseen määrittää, haluaako julkaisunsa näkymään vain valituille henkilöille, kaikille palvelun käyttäjille taikka olevan myös WWW:n hakupalveluiden indeksoitavissa. Jokaisella julkaisulla tulee olla oma internet-osoitteensa, jotta sen voi halutessaan jakaa myös palvelun ulkopuolelle.

Kannatan "tykkäysten" piilottamista niiden kohteelta, ettei niihin tule himo.

Kannatan sitä, että sosiaalisen median yhteisöpalvelussa on mahdollista julkaista pitkiä viestejä.

Kannatan sellaista, että kukaan ei voisi ryhtyä palvelussa toisen "kaveriksi", vaan jokainen vain tilaisi sellaista sisältöä, mitä haluaisi.

Kannattaisin sellaista, että palvelussa olisi mahdollista luoda yritykselle, yhdistykselle ja yhteisölle sivuja sekä myös fanisivuja.

Kannatan myös sitä, että sosiaalisen median yhteisöpalvelu ei tukisi äänestäjien johtamista harhaan. Palveluun tarvittaisiin siis faktojentarkistusta.

Mutta en kannata sellaista, että lainsäädännöllä sosiaalisen median yhteisöpalvelut pakotettaisiin tukemaan "totuutta". Jos lainsäädännöllä ne sellaiseen pakotettaisiin, niin tosiasiassa vallassaolijat silloin määräisivät, mikä on "totuus". Politiikassa on paljon normatiivista tai sellaista, mihin liittyy normatiivisuus. Arvoasioissa ei voida todeta sitä, mikä on "totuus". Arvoasiat ovat uskontoa ja ennakkoluuloja, vaikkakin välttämättömiä sellaisia.

Mielestäni käyttäjien sananvapauden tulee mahdollisimman pitkälle säilyä palvelussa.

Kannatan sitä, että sosiaalisen median yhteisöpalvelussa tulee olla sallittua kaikkien pyhien asioiden arvostelemisen ja pilkkaamisenkin, on sitten kysymys pyhistä teksteistä, pyhistä uskomuksista, pyhistä ihmisistä, pyhistä profeetoista tai henkilöhahmoista, jumalista tai Jumalasta tai pyhistä arvoista taikka uskonnollisesta lainsäädännöstä. Sama pätee tietenkin yleisemmin politiikan ilmiöihinkin.

Kannattaisin kuitenkin sellaista, että kaikkein kammottavin sisältö olisi kiellettyä. Tarkoitan sisältöjä, joihin sisältyy väkivallalla uhkailemista, terrorismin tukemista, lapsipornoa, kostopornoa tai "doksausta" eli toisten ihmisten henkilötietojen luvatonta jakelemista julkisuuteen.

Jotta sosiaalisen median yhteisöpalvelu voidaan järjestää kaikilta osin toimivaksi, se tarvitsee myös palkattuja työntekijöitä.

Joten kannatan sitä, että palvelu olisi mainosrahoitteinen. Toisaalta kaikkien mainosten tulee olla palvelussa vähemmän silmille pomppaavia sekä myös ja ennen kaikkea täysin kohdentamattomia. Mainosten kohdentamattomuus tuo palvelulle vähemmän rahaa, mutta säilyttää käyttäjien yksityisyyttä.

Ja mainoksilla varmistetaan myös se, ettei MeWe-palvelun tyyliin tarvitsisi mainostaa käyttäjille vähän väliä maksullista premium-versiota palvelusta. Sellainen palvelun käyttäytyminen häiritsee minua enemmän kuin kohdistamattomat mainokset.

Palvelun kännykkäsovelluksessa voisivat tosin ärsyttää mainokset enemmän, jos ne vievät ruudusta turhan suuren tilan, kuten todennäköisesti vievät, mutta sen kanssa täytyisi vain elää.

Kannatan sitä, että palvelu tulee rakentaa teknisesti sellaiseksi, ettei kukaan, erityisesti rikolliset ja mainostajatahot, kykenisi koneellisesti imuroimaan palvelun syvyyksistä käyttäjien profiilien tietoja.

Palvelun tai tuotteen mainostamisen yksityisviesteissä tulisi olla kiellettyä.

PS. Olen käyttänyt elämäni aikana sosiaalisen median yhteisöpalveluista Facebookia, Diasporaa ja MeWe:ä. Kaksi jälkimmäistä puolustavat käyttäjien yksityisyyttä. Nykyään käytän näistä vain Diasporaa, ja sekin toimii minulla nykyään ainoastaan eräänlaisena arkistona, kun palvelussa ei ole enää mukana kavereitani aktiivisina käyttäjinä. Lyhytviestipalveluista olen joskus kokeillut Twitteriä ja Gabiä.