München, Ukraina ja Putin

Eilen torstaina 24. helmikuuta Jeesuksen vuonna 2022 Putinin omistama Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Pari päivää aikaisemmin Putin ja hänen Venäjänsä olivat virallisesti tunnustaneet Itä-Ukrainan "kapinallisalueiden" itsenäisyyden Ukrainasta.

Vuonna 2014:han Venäjä oli Ukrainalta vuokraamassaan Sevastopolin laivastotukikohdassa olleilla sotilaillaan valloittanut Krimin niemimaan. Myöhemmin herra Putin oli järjestänyt siellä "kansanäänestyksen" liittymisestä Venäjään, jonka tulos oli "luonnollisesti" ollut se, että Krim liitetään Venäjään. Venäjä myös alkoi tukea kapinallismielisiä Itä-Ukrainassa. Ilmeisesti myös Venäjän asevoimien sotilaita mukaan lukien panssarivaunuja ja muuta kalustoa osallistui sotaan Ukrainaa vastaan.

Venäjä on taatusti ainoa maa maailmassa, jossa sotilaat voivat lomalla ollessaan ottaa varikolta panssarivaunun ja huristella sillä rajan yli sotimaan veljeskansan maata vastaan.

Mutta, Ukraina oli siihen aikaan täysin valmistautumaton sotaan, joten sekä Venäjä että Ukraina näyttelivät, ettei Putin Venäjineen ollut ryhtynyt sotaan Ukrainaa vastaan.

Kuvaavaa on, että Krimin niemimaan Venäjään liittämisen jälkeen Venäjällä muutettiin lakia sellaiseksi, ettei jatkossa yksikään Venäjän alue voisi äänestää toiseen maahan liittymisen puolesta.

Mutta nyt siis Venäjä oli aloittanut täysin avoimen sodan Ukrainaa vastaan. Joka puolelta, mukaan lukien Krimin niemimaa ja Valko-Venäjä, Venäjän asevoimat iskivät Ukrainan kimppuun. Muun ohella myös Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa pommitettiin. Satamat vallattiin tai saarrettiin.

Rauha on tärkeä asia. Kukaan ei halua sodan hyökyjen vyöryvän omien rajojen yli.

Münchenin sopimus oli vuonna 1938 solmittu sopimus Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamisesta natsi-Saksalle. Münchenin konferenssi pidettiin ja sopimus allekirjoitettiin 29.–30. syyskuuta sinä vuonna. Paikalla olivat Adolf Hitlerin edustama Saksa, Neville Chamberlainin edustama Yhdistynyt kuningaskunta, Édouard Daladierin edustama Ranska sekä Benito Mussolinin edustama fasistinen Italia.

Kammottava kokonaisen sukupolven miehiä ruhjonut ensimmäinen maailmansota oli vielä ihmisillä tuoreessa muistissa. Siksi Münchenin sopimuksen aikaansaamista tervehdittiin laajoissa piireissä ilolla. On ikonista, kuinka Chamberlain palasi kotiin heiluttaen lappusta ja ilmoittaen: "Rauha meidän aikanamme!"

Tšekkoslovakian saksankieliset asukkaat asuivat ennen kaikkea sudeettialueella. Mutta myös maan rajalinnoitukset sijaitsivat alueella. Niinpä sopimuksen seurauksena natsi-Saksan oli varsin helppo ottaa ja liittää myös tynkä-Tšekkoslovakia alueeseensa.

Putinin virallinen Venäjä oli suuttunut siitä, että Ukraina oli halunnut lähestyä Euroopan unionia ja puolustusliitto Natoa. Putinin mielestä maan länsisuuntaus oli ja on uhka Venäjälle. Vaikka oikeasti Ukrainan länsisuuntaus on uhka ainoastaan Putinin kyvylle ja mahdollisuuksille alistaa se. Jos Ukraina olisi osa Natoa, hyökkäys Ukrainaan olisi ollut hyökkäys koko puolustusliittoa vastaan. Ja EU-jäsenyyskin antaisi tiettyä ulkopoliittista selkänojaa, jonka avulla vastustaa Putinin painostusta ja uhkailuja.

Nato on ollut varsin onnistunut valinta sen jäsenmaille. Yhteenkään Naton jäsenmaahan ei yksikään maa ole koskaan sen historian aikana hyökännyt

Naton jäsenmaiden velvollisuuksiin ei muuten kuulu auttaa sotilaallisesti sellaista jäsenmaata, joka on aloittanut hyökkäyssodan kolmatta maata vastaan.

Vuonna 2008 Venäjä oli hyökännyt Georgiaan. Vuonna 2014 se oli tehnyt rajoitetun sotilaallisen haltuunoton Ukrainassa, ja eilen se oli aloittanut avoimen sotilaallisen hyökkäyksen maahan.

Monilla Neuvostoliitosta irtautuneilla sekä Neuvostoliiton alistussuhteesta irtautuneilla mailla oli ollut 1990-luvun alussa kiire järjestää puolustuksensa kuntoon. Nämä maat eivät halunneet olla enää Venäjän taikka sen suurversion alistamina. Niinpä oli luonnollista perustaa sotilaallinen turvallisuutensa liittoutuneena puolustusliitto Naton suojissa.

Georgia ja Ukraina eivät kumpikaan ole Naton jäseniä. Siksi Putinin Venäjän oli helppo hyökätä näihin maihin.

Putinin Venäjä hyökkää ainoastaan sellaisiin maihin, joihin se uskaltaa hyökätä.

Nyt olisi Suomelle oikea hetki hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Enemmistö suomalaisista oli muuten tammikuussa kannattanut Suomen jäsenyyttä Natossa, mikäli Venäjä aloittaa avoimen sodan Ukrainaa vastaan.

Putin ja hänen Venäjänsä ovat ainakin turmelleet nyt vuosikymmenien ajaksi näiden veljeskansoina toisiinsa suhtautuneiden kansojen suhteet. Putinin kuoltua kestänee ainakin puoli vuosisataa ennen kuin Ukrainan voi kuvitella suhtautuvan Venäjään ja venäläisiin mutkattomasti ja ystävällisesti. Mutta sekin riippuu täysin Putinin jälkeisen Venäjän toimista.

Venäjä on fasistinen maa ja Putin jonkinlaisena arkkikonservatiivina esiintyvä autokraatti. Välttämättä hänellä ei silti ole minkäänlaista muunlaista ideologiaa kuin oman vallan ja maallisen mammonan suojelu. Korkeintaan siihen voi lisäksi lukea kuuluvaksi myös "Venäjän suuruuden", mutta luulisin, että sekin olisi sitten alisteinen em. ideologian osille.

Tosin on hyvinkin mahdollista ja jopa ehkä todennäköistä, että Putinista on tullut harhainen isoisä.

Mutta, joka tapauksessa, Putinin Venäjä oli äskettäin vaatinut vastauksia reaalipoliittisiin kysymyksiinsä. Oma vastaukseni sille voisi kuulua seuraavalla tavalla, ja uskon, että vastaukseni on täynnä realismia: "Me uskomme Naton rauhantahtoisuuteen. Me emme usko Venäjän rauhantahtoisuuteen."

Mukavaa muuten, että Ukraina on vuoden 2014 jälkeen ilmeisesti jonkin verran onnistunut parantamaan asevoimiensa valmiutta vastata sotilaallisiin aggressioihin. Toivottavasti Ukraina pärjää. Kansojen itsemääräämisoikeutta kannattavien maiden olisi hyvä auttaa maata puolustautumisessa edes (mittavalla) materiaalisella avulla. Ja perusteellisilla vaikuttavilla lisäpakotteilla Putinin Venäjää vastaan. Ilmeisesti joitain päätöksiä tämän asian suhteen on jo tehty.

Aggressiiviset diktaattorit tulee pysäyttää.

Täytyy muuten antaa lopuksi eräille länsivalloillekin satikutia. Budapestin sopimuksessa vuonna 1994 Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat olivat taanneet Ukrainan itsenäisyyden ja rajat. Ukraina luovutti sopimuksen myötä ydinaseensa Venäjälle. Kun Venäjä oli aloittanut aggressionsa Ukrainaa vastaan vuonna 2014, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat eivät lähettäneet sotilaita sopimuksen rikkojaa vastaan. Tämä ei ollut kovin hienoa, ja ne rikkoivat täten itsekin osaltaan sopimusta vastaan.