Rakastan klassista latinan kieltä, koska se kuulostaa niin kovin komealta, paitsi yhtä piirrettä siinä: muinainen roomalainen kulttuuri oli perin juurin sovinistinen, ja tämä näkyi kielessäkin.
Jos latinan kielen substantiivi tarkoitti oliota, jolla on sukupuoli, niin se tyypillisesti tarkoitti miespuolista. Naispuolista tarkoittavaksi substantiivi saatiin erityisellä päätteellä.
Lisäksi latinan kielessä oli kaksi eri hän-pronominia, yksi kummallekin sukupuolelle.
On mainittava vielä sekin roomalaisen kulttuurin piirre, että nainen sai etunimensä isänsä sukunimen mukaan. Esim. Gaius Julius -nimisen miehen tyttären nimeksi tuli Julia. Jos tyttäriä oli kaksi, niin he olivat nimeltään Julia vanhempi ja Julia nuorempi. Jos tyttäriä oli useampia, niin heidät numeroitiin.
Mutta sitten onneksi oli keisari Caracalla, joka oli virassa 211–217 jKr. Vuonna 212 tämä antoi Rooman himoitun kansalaisuuden kaikille vapaille valtakunnan asukkaille. Koska kaikki lukemattomat uudet miespuoliset kansalaiset saivat sukunimekseen nyt keisarin sukunimen Septimius, uudistus romutti roomalaisen sovinistisen nimijärjestelmän.
Tosin naisen asema oli Rooman valtakunnassa ollut paranemaan päin jo ennen ajanlaskun alkua.
Ehdotukseni on siis, että latinaa voisi alkaa käyttää sukupuolineutraalisti. En ymmärrä ylipäätään niin kovin monen indoeurooppalaisen kielen päähänpinttymää sukupuolesta, joka pitää olla substantiiveilla ja sukupuolista olentoa tarkoittavilla pronomineilla.
Ehdotan, että latinan maskuliinista tarkoittavat substantiivit oletettaisiin jatkossa sukupuolisesti neutrisiksi.
Otan esimerkkinä konia tai kaakkia tarkoittavan sanan 'caballus'.
'caballus' olisi siis mikä tahansa hevonen sukupuolesta riippumatta.
"caballus mas" olisi urospuolinen hevonen. "caballa" taas olisi naaraspuolinen hevonen. Yleensä naaraspuolista tarkoittavat sanat eivät tarvitsisi seurakseen erityistä määritettä, vaan a-pääte riittäisi.
Lisäksi ovat ne substantiivit, jotka tarkoittavat ihmistä. Mutta minun puolestani voidaan käyttää eläimille tarkoitettua määrettä "mas" ihmisistäkin puhuttaessa, koska masculinus ja masculus ovat vähän turhan pitkiä sanoja käytettäväksi rutiininomaisesti.
Ja muita ehdotuksia:
Diftongit tulisi mielestäni lausua diftongeina: 'Caesar', 'foederatio'.
C-kirjain tulisi lausua aina kuten K.
En voi kuitenkaan ehdottaa, että latinan kielestä tehtäisiin kansainvälistä apukieltä. Sillä latina olisi sellaiseksi liian vaikea sujuvasti useimpien omaksua.
PS. Minun olisi pitänyt viime aikoina kerrata latinaa ja oppia sitä hiukan lisääkin, mutta valitettavasti koronarajoitusaika on rasittanut mieltä sen verran kovasti, että olen projektin jatkamisen lykännyt luovasti huomiseen.
torstai 3. kesäkuuta 2021
Latinan kieli sukupuolineutraaliksi?
Tunnisteet:
historia,
ihmisarvo,
ihmisoikeudet,
ihmispaska,
kielet ja kielenhuolto,
kulttuuri,
kyky tehdä valintoja,
maat ja kansat,
suomalaisten etu,
syvähenkinen elämä,
värähtelytaso,
yhteiskunnat
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti