George Floyd oli yhdysvaltalainen musta mies, joka kuoli Minneapolisissa 25. toukokuuta 2020 sydäninfarktiin poliisin painettua polvella hänen kaulaansa yhdeksän minuutin ajan. Tämä herätti Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa suurta vihastusta, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona. On järjestetty paljon mielenosoituksia, joiden yhteydessä välillä ovat ikävä kyllä rikolliset ainekset päässeet riehumaan. Mutta mielenosoitukset lähtivät kuitenkin liikkeelle elävästä tarpeesta.
Floydin sanoma lause "I can’t breathe" eli "En pysty hengittämään" nousi protestien iskulauseeksi.
Pidätetyn kuoleman aiheuttaminen, ja se että muut paikalla olevat poliisit vain katsoivat päältä, on onneksi saanut aikaan myös sen, että päätekijä joutuu vastaamaan lain edessä teostaan. Muut neljä poliisia erotettiin poliisivoimista.
Mielenosoituksien aiheuttaja on oikeastaan saanut aikaan myöskin uuden negridisiä piirteitä omaavan väestön kansalaisoikeusliikkeen. Sen iskulause on "black lives matter" eli suomeksi "mustilla elämillä on väliä". Tavallaan liike oli syntynyt jo ennen tätä, mutta nyt se laajeni valtavasti. Liikkeeseen on nyt osallistunut paljon myös valkoisia.
Yhdysvalloissa rotuerottelun purkamisesta on jo vuosikymmeniä. Meidän täällä Suomessa voi silti olla vaikea tajuta, mitä on yhdysvaltalainen todellisuus rapakon takana neekereillä tai mulateilla, varsinkin miespuolisilla.
Neekeripiirteet liittyvät Yhdysvalloissa huomattavan paljon köyhyyteen. Maan valkoisella väestöllä on paljon enemmän varallisuutta ja tuloja noin keskimäärin kuin jossain määrin negridisellä väestönosalla. Yhdysvaltain pohjoisessa rajanaapurissa Kanadassa neekeriyttä taas ei samassa määrin yhdistetä köyhyyteen.
Yhdysvalloissa on näköjään tavallista, että poliisi kyttää tiettyjä rodullisia tai rodullis-etnisiä piirteitä omaavia miespuolisia ihmisiä.
Yhdysvaltain kammottava historia orjanomistajien maana leimaa myös negridisiä piirteitä omaavia ihmisiä. Neekeriys on maassa orjuuden merkki.
Ja on huomattava, kuinka Yhdysvalloissa on nimitetty presidentti Obamaa maan ensimmäiseksi "afroamerikkalaiseksi" presidentiksi. Tämä on outoa, koska Obaman äiti oli valkoinen, mutta liittyy siihen, että Yhdysvalloissa ihminen on perinteisesti menettänyt valkoisen statuksensa, jos hänessä on todettu pisarakin muuta kuin "valkoista" verta. Kyse on siis rasismista.
Kuvaava oli Ylen Areenalta löytyvä (vielä yli puolitoista vuotta nähtävissä oleva) dokumentti Ulkolinja: USA:n syvä kahtiajako. Siinä yksi jos toinenkin poliittinen kommentaattori nimitti presidentti Obamaa mustaksi tai afroamerikkalaiseksi. Rasisteja vai idioottejako nämä ovat?!
Vaikka on silti todettava, että on sentään jonkinlainen edistysaskel se, että maahan valittiin presidentiksi ihminen, jossa on selvä osuus muutakin kuin "valkoista" verta.
Julkiset koulut Yhdysvalloissa suuressa määrin rahoitetaan kiinteistöveron tuotoilla, ja köyhillä alueilla ihmisten koulutukseen ja hyvinvointiin panostetaan heikommin kuin rikkaammilla alueilla. Maassa neekeripiirteiset asuvat enemmän vuokra-asunnoissa ja valkoiset taas enemmän omistusasunnoissa. Rodulliset vähemmistöt joutuvat kärsimään maan koulutusjärjestelmän puutteista.
Sama pätee tietenkin myös köyhiin valkoisiin, joita on kuitenkin suhteessa huomattavan paljon vähemmän. Mutta selvää on, että Yhdysvaltain koulutusjärjestelmä ei palvele kovin hyvin köyhiä, ja sen täysremontti lienee tarpeen. Koulujen rahoitus pitää saada paljon tasa-arvoisemmaksi.
Yhdysvalloissa poliisien koulutus on keskimäärin hyvin lyhyt, yleensä alle vuoden pituinen. Suomessa taas poliisikoulutus kestää kolme vuotta. Jotta poliisi voisi Yhdysvalloissa palvella paremmin myös köyhiä asukkaita, pitempi, kunnollinen poliisikoulutus varmastikin voisi auttaa paljon tilannetta.
Voi vielä mainita sen, että Yhdysvalloissa poliisin työ on keskimäärin paljon vaarallisempaa kuin Suomessa. Kunnollinen koulutus voisi auttaa poliiseja myös paremmin kohtaamaan vaikeita tilanteita.
Vielä on sitten sekin, että Yhdysvalloissa on valtava tarve sosiaalityöntekijöille. Sitä puutetta joutuu parhaansa mukaan paikkaamaan huonosti koulutettu poliisi.
Yhdysvalloissa köyhien ihmisten asemaa auttaisi paljon myös julkinen sairausvakuutus. Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmä näyttää olevan huonommin kansalaisille terveyttä tuottava kuin OECD-maissa keskimäärin, siis jos tulosta vertaa käytettyyn rahamäärään.
Jos Yhdysvalloissa ei haluttaisi siirtyä julkisesti tuotettuihin terveyspalveluihin, niin maa voisi ottaa mallia Kanadasta, jossa on julkinen terveydenhuolto, mutta sen hoitavat yksityiset yritykset.
Yhdysvaltain kannattaisi myös vähentää suuren rahan valtaa vaaleissa, jotta köyhempien ihmisten tarpeet tulisivat paremmin esille politiikassa. Tosin vaaleilla valittuja edustajia voi olla vaikea saada mukaan tällaiseen korjausliikkeeseen, koska monet näistä ovat riippuvaisia suuresta rahasta.
Ihmisarvo on joka tapauksessa kaikilla.
Yhdysvallat on monikulttuurinen maa, ja yhteiskunnan väestön moninaisuus vähentää sen sisäistä luottamusta. Siksi ymmärrän, että suurempiin remontteihin Yhdysvaltain järjestelmän valuvikojen poistamiseksi voi olla vaikea ryhtyä. Toivo on kaikki, mitä meillä on.
...
PS. 1.7.2020: Lisäsin tekstiin maininnan poliisin työn suhteellisesta vaarallisuudesta Yhdysvalloissa.
...
PS. 5.7.2020: Lisäsin tekstiin kappaleen sosiaalityöntekijöiden huutavasta tarpeesta. Lisäsin myöskin kappaleen, jossa mainitsen "black lives matter" -kansalaisoikeusliikkeen syntymisen.
...
PS. 8.7.2020: Lisäsin seuraavan virkkeen tekstiin: "Tavallaan liike oli syntynyt jo ennen tätä, mutta nyt se laajeni valtavasti."
...
PS. 9.7.2020: Lisäsin seuraavan kappaleen tekstiin: Floydin sanoma lause "I can’t breathe" eli "En pysty hengittämään" nousi protestien iskulauseeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti