Minut tunnetaan pahana ihmisenä eli maahanmuuttokriittisenä. Ajattelinkin siihen liittyen kirjoittaa hieman siitä, jos itse joutuisin pakenemaan Suomesta ja täten pakolaiseksi.
Jos minä pääsisin turvaan johonkin maahan, niin pyrkisin olomaan hyvä tälle maalle ja kiitollinen sen kansalaisille. Pyrkisin opiskelemaan maan kielen ja tutustumaan sen kulttuuriin ja tapoihin mahdollisimman hyvin.
Toisaalta, kuten veteraanipoliitikko Erkki Tuomioja (SDP) on viisaasti todennut, "maassa maan tavalla" -periaatetta korkeampi asia on ihmisoikeudet. Haluaisin toki päätyä sellaiseen maahan, joka pitkälle kunnioittaa niitä. Jos päätyisin toisenlaiseen maahan, niin minulla olisi oikeus olla kunnioittamatta sellaisia asioita kuin huono naisten asema, uskonnonvapauden rajoittaminen, poliisivaltio, poliittiset oikeudenkäynnit, sananvapauden rajoittaminen ja laaja korruptio. Toki viisasta olisi sitten varmaan olla hirveästi puhumatta julkisesti niistä niin kauan kuin olisin vallanpitäjien sietämä ko. maassa.
Nuo ovat siis eräänlaisia perusperiaatteita minulle. Mutta kuitenkin täytyy tässä lopuksi todeta, että tosiasiassa itse en olisi maailman parasta turvapaikanhakija-ainesta. Olen monivammainen ja joudun nauttimaan lukemattomia lääkityksiä. Lisäksi päässä vippaa. Jos vastaanottavat maat saisivat ns. kuoria kermat maahanmuuttajista päältä, niin voipi olla, etten minä olisi siinä joukossa. Mutta maailman maillahan on aikuisen oikeasti kaikilla oikeus määrätä, ketkä heille saavat muuttaa. Kuten minäkin oman kotini ovessa pidän lukkoa muustakin syystä kuin siksi, että taloyhtiö luultavasti edellyttää sitä, nimittäin siitä syystä, ettei tänne lappaa sisälle mitä tahansa kutsumattomia vieraita.
Voisin joutua pakenemaan Ruotsiin. Jos joutuisin siellä asumaan alueella, jonne Posti ja palolaitos eivät uskaltaudu, niin elämä islamilaisen sharialain alaisuudessa voisi olla täyttä helvettiä. Botswana voisi täten olla parempi vaihtoehto. Osaisin jonkin verran englantia, ja voisin mahdollisesti saada jossain vaiheessa jonkinlaisen pikkuvirkamiehen homman. Opettelisin tswanan kielen. Toivottavasti rahani riittäisivät tärkeimpiin lääkkeistäni.
Namibia olisi myös hyvä vaihtoehto.
tiistai 29. syyskuuta 2015
maanantai 28. syyskuuta 2015
Kouvolan ja Lahden ikävät tapahtumat
Mies oli heittänyt polttopullon Kouvolan Keltakankaan turvapaikanhakijoille tarkoitettujen hätämajoitustilojen ovelle pari päivää sitten. Hänet oli saatu kuitenkin kiinni. Mies vangittiin epäiltynä törkeän tuhotyön yrityksestä. Hyvä kuitenkin, ettei kukaan kuollut tai vahingoittunut. Ilmeisesti myöskään kiinteistölle ei sattunut isompaa vahinkoa.
Lahden Hennalassa taas oli joku ammuskellut ilotulitteilla (tai "heittänyt" niitä, kuten Ylen uutiset ovat todenneet) turvapaikanhakijoita kuljettanutta bussia. Myös kiviä lensi. Paikalla oli enemmänkin mielenosoittajia, ja yksi näistä oli pukeutunut Ku Klux Klaanin valkoiseen perinneasuun, johon kuuluu kasvot peittävä teräväkärkinen korkea huppu. Ko. henkilö myös piteli kädessään Suomen lippua. Ku Klux Klan on rasistinen järjestö, jolla oli Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen hyvinkin paljon jäseniä, ennen kaikkea etelävaltioissa. Järjestö pyrki estämään neekereiden äänioikeuden ja pahoinpiteli, häiritsi ja joskus tappoikin neekereitä sekä neekereiden oikeuksia tukeneita aktivisteja jossain määrin rodusta riippumatta. Sillä oli muitakin tavoitteita.
Poliisi etsii tätä Ku Klux Klanin asuun pukeutunutta henkilöä. En tiedä, mistä syystä, sillä väärin pukeutuminen on Suomessa laillista.
Mielenosoituksen tapahtumista otettiin kiinni kaksi henkilöä ja molemmille annettiin sakot. Toista sakotettiin räjähdysaineiden varomattomasta käytöstä. Toinen sai sakot järjestysrikkomuksesta.
Ulkoministeri Timo Soini (ps) on todennut, että Ku Klux Klan on rasistinen ja ihmisvihamielinen järjestö ja että Suomen lipun liittäminen siihen on kuvottavaa.
Soini arvelee, että suomalaisessa yhteiskunnassa ja sosiaalisessa mediassa on kasvanut erilaisia "kuplia", kun eri mieltä olevat ihmiset puhuvat toistensa ohi ja kiihottavat toisiaan.
Opposition Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö taas sanoi, ettei tällainen mellakointi kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan, mikä onkin totta.
"Puolueiden on torjuttava joka päivä ääripuhetta ja ennakkoluulojen levittämistä, ei riitä, että jälkikäteen tuomitaan", Niinistö huomautti.
Niinistö tähdensi, että "äärioikeiston" uhka on otettava vakavasti.
"Hallituspuolueiden on lopetettava vähättelevät puheet, että rasismikeskustelussa olisi kaksi ääripäätä. On vain yksi ääripää, joka levittää ihmisvihaa", Niinistö väitti.
...Laitoin sanan 'äärioikeisto' lainausmerkkeihin, koska se on blankosana, jolla ei ole itsenäistä merkitystä, vaan sillä voidaan viitata kehen tahansa sellaiseen ihmiseen, josta ei itse pidä.
Mutta en minäkään pidä rasismin ymppäämistä isänmaallisuuteen hyväksyttävänä. Itse pidän kuitenkin yhtenä ääripäänä sellaisia suomalaisia ihmisiä, jotka koko ajan tölvivät suomalaisia, suomalaista kulttuuria ja suomalaisuutta ja nostavat jalustalle turvapaikanhakijoita ja ulkomaalaisia, varsinkin jos näillä on tumma iho ja nämä tunnustavat islamia, ja selittävät islamin vihaideologiana parhain päin ja pitävät islamilaisen ja ylipäätään ei-länsimaisen kulttuurin, paitsi ehkä intialaisen ja itäaasialaisen kulttuurin, arvostelemista rasismina. Tällaiset ihmiset ovat nykyajan fariseuksia. Ja oman pesän likaajia on ollut aina.
Mutta palatakseni tuohon Ku Klux Klan -henkilöön. Ku Klux Klan on mielestäni paskamainen järjestö. Ja kun tämä henkilö vielä kantoi Suomen lippua, niin se on mielestäni häväistys. Risti on kristillinen symboli. Se symboloi Kristuksen kärsimystä ristille naulattuna ja hänen ylösnousemustaan. Se on uuden elämän symboli Jumalan yhteydessä eikä kristinuskoon ole kovakoodattu rasismia. Ku Klux Klan on toiminut yli sata vuotta sitten ja toimii edelleen myös vastoin kristinuskon periaatetta toisen asemaan asettumisesta.
PS:
Ja sattumoisin pitkään seuraamassani evoluutioteoriaa ja kreationismia käsittelemään perustetussa sfnet.keskustelu.evoluutio-nyyssiryhmässä oli äskettäin jaettu Ink Tankin ulkomaankielinen artikkeli, jossa todetaan, että Ku Klux Klan vihasi myös suomalaisia. Oi, katso halutessasi:
Finnish Ku Klux Klan clown needs to read his history. The Klan hated Finns too.
...Myöskin tulen jossain vaiheessa julkaisemaan kaksi kirjoitusta pakolaisuuteen liittyen.
Lahden Hennalassa taas oli joku ammuskellut ilotulitteilla (tai "heittänyt" niitä, kuten Ylen uutiset ovat todenneet) turvapaikanhakijoita kuljettanutta bussia. Myös kiviä lensi. Paikalla oli enemmänkin mielenosoittajia, ja yksi näistä oli pukeutunut Ku Klux Klaanin valkoiseen perinneasuun, johon kuuluu kasvot peittävä teräväkärkinen korkea huppu. Ko. henkilö myös piteli kädessään Suomen lippua. Ku Klux Klan on rasistinen järjestö, jolla oli Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen hyvinkin paljon jäseniä, ennen kaikkea etelävaltioissa. Järjestö pyrki estämään neekereiden äänioikeuden ja pahoinpiteli, häiritsi ja joskus tappoikin neekereitä sekä neekereiden oikeuksia tukeneita aktivisteja jossain määrin rodusta riippumatta. Sillä oli muitakin tavoitteita.
Poliisi etsii tätä Ku Klux Klanin asuun pukeutunutta henkilöä. En tiedä, mistä syystä, sillä väärin pukeutuminen on Suomessa laillista.
Mielenosoituksen tapahtumista otettiin kiinni kaksi henkilöä ja molemmille annettiin sakot. Toista sakotettiin räjähdysaineiden varomattomasta käytöstä. Toinen sai sakot järjestysrikkomuksesta.
Ulkoministeri Timo Soini (ps) on todennut, että Ku Klux Klan on rasistinen ja ihmisvihamielinen järjestö ja että Suomen lipun liittäminen siihen on kuvottavaa.
Soini arvelee, että suomalaisessa yhteiskunnassa ja sosiaalisessa mediassa on kasvanut erilaisia "kuplia", kun eri mieltä olevat ihmiset puhuvat toistensa ohi ja kiihottavat toisiaan.
Opposition Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö taas sanoi, ettei tällainen mellakointi kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan, mikä onkin totta.
"Puolueiden on torjuttava joka päivä ääripuhetta ja ennakkoluulojen levittämistä, ei riitä, että jälkikäteen tuomitaan", Niinistö huomautti.
Niinistö tähdensi, että "äärioikeiston" uhka on otettava vakavasti.
"Hallituspuolueiden on lopetettava vähättelevät puheet, että rasismikeskustelussa olisi kaksi ääripäätä. On vain yksi ääripää, joka levittää ihmisvihaa", Niinistö väitti.
...Laitoin sanan 'äärioikeisto' lainausmerkkeihin, koska se on blankosana, jolla ei ole itsenäistä merkitystä, vaan sillä voidaan viitata kehen tahansa sellaiseen ihmiseen, josta ei itse pidä.
Mutta en minäkään pidä rasismin ymppäämistä isänmaallisuuteen hyväksyttävänä. Itse pidän kuitenkin yhtenä ääripäänä sellaisia suomalaisia ihmisiä, jotka koko ajan tölvivät suomalaisia, suomalaista kulttuuria ja suomalaisuutta ja nostavat jalustalle turvapaikanhakijoita ja ulkomaalaisia, varsinkin jos näillä on tumma iho ja nämä tunnustavat islamia, ja selittävät islamin vihaideologiana parhain päin ja pitävät islamilaisen ja ylipäätään ei-länsimaisen kulttuurin, paitsi ehkä intialaisen ja itäaasialaisen kulttuurin, arvostelemista rasismina. Tällaiset ihmiset ovat nykyajan fariseuksia. Ja oman pesän likaajia on ollut aina.
Mutta palatakseni tuohon Ku Klux Klan -henkilöön. Ku Klux Klan on mielestäni paskamainen järjestö. Ja kun tämä henkilö vielä kantoi Suomen lippua, niin se on mielestäni häväistys. Risti on kristillinen symboli. Se symboloi Kristuksen kärsimystä ristille naulattuna ja hänen ylösnousemustaan. Se on uuden elämän symboli Jumalan yhteydessä eikä kristinuskoon ole kovakoodattu rasismia. Ku Klux Klan on toiminut yli sata vuotta sitten ja toimii edelleen myös vastoin kristinuskon periaatetta toisen asemaan asettumisesta.
PS:
Ja sattumoisin pitkään seuraamassani evoluutioteoriaa ja kreationismia käsittelemään perustetussa sfnet.keskustelu.evoluutio-nyyssiryhmässä oli äskettäin jaettu Ink Tankin ulkomaankielinen artikkeli, jossa todetaan, että Ku Klux Klan vihasi myös suomalaisia. Oi, katso halutessasi:
Finnish Ku Klux Klan clown needs to read his history. The Klan hated Finns too.
...Myöskin tulen jossain vaiheessa julkaisemaan kaksi kirjoitusta pakolaisuuteen liittyen.
perjantai 25. syyskuuta 2015
Elämä puristaa
Olen tässä miettinyt sellaista, että olen ehkä blogissani kohdellut jumaluusoppia jonkin verran kaltoin.
Mutta minkä minä sille voin, että elämä puristaa paineellaan.
Voit sanoa minua kyyniseksi paskaksi, mutta ainakin minä olen sellainen kyyninen paska, jolla on tavoitteita. Hesarin lukematta jättäminen, interlinguan oppiminen sekä italian verbiopin käsittäminen edes vähäisessä määrin.
Sillä pitää joka tapauksessa pärjätä, mitä on.
torstai 24. syyskuuta 2015
Spartacus ja hänen orjakapinansa
"Oli kevätaika Italiassa, sata vuotta ennen Kristuksen ristiinnaulitsemista."
Viimeisten 300 vuoden aikana monissa ihmisissä inspiraatiota herättänyt Spartacus on historiallinen henkilö. Hän oli tärkein Italiassa 73-71 eKr. riehuneen kolmannen orjasodan roomalaisia vastaan johtajista. Spartacus oli loistava strategi ja organisaattori ja hänellä oli luultavasti myös sydän paikallaan.
Viimeksi kuluneitten muutaman kuukauden aikana näpyttelin huvikseni pikku hiljaa tekstiä tästä aiheesta. Nyt olen julkaissut sen. Teksti oli pituudeltaan melko massiivinen, joten ei ollut käytännöllistä julkaista sitä tässä blogissani. Julkaisinkin sen nettisivuillani Tom Kärnän SUO.
Tämän blogimerkinnän ensimmäisen kappaleen käsittävä tekstinpätkä on peräisin skotlantilaisen kirjailijan James Leslie Mitchellin (alias Lewis Grassic Gibbon) teoksesta 'Spartacus', värssy jolla kirja sekä alkaa että johon se myös loppuu.
Minun kirjoittamani tekstin aiheesta pääset lukemaan seuraavan linkin kautta:
Spartacus ja kolmas orjasota roomalaisia vastaan
Siitä, että Ranskan Kansallisen Rintaman puheenjohtaja joutuu oikeuteen rinnastettuaan muslimit ja natsit
Yle tietää kertoa, että Ranskan Kansallinen rintama -puolueen (ransk. Front National, FN) puheenjohtaja Marine Le Pen joutuu lokakuussa oikeuteen rinnastettuaan toisiinsa muslimit ja natsit.
Syyte juontaa Le Penin vuonna 2010 pitämään puheeseen, jossa hän vertasi kadulla täysien moskeijoiden ulkopuolella rukoilevia muslimeja toisen maailmansodan aikaisiin natsimiehittäjiin.
Kommentista aloitettu rikostutkinta ei tuolloin johtanut syytteeseen, mutta viranomaiset tarttuivat asiaan uudelleen syyttämättäjättämispäätöksestä tehdyn valituksen jälkeen.
Le Pen pitää oikeuteen joutumista skandaalina, sillä hänen mielestään kyseessä on sananvapauteen puuttumiminen, mitä se kaiken järjen mukaan onkin.
Marine Le Penin puolue oli hänen edeltäjänsä, joka oli hänen isänsä Jean-Marie Le Pen, aikana melko paljon vihaideologian kannattaja. Tyttären puheenjohtajuuden aikana Kansallinen Rintama on pyrkinyt siivoamaan vihaideologian itsestään. Tämä johti isän ja tyttären välirikkoon ja isän erottamiseen puolueesta. Jean-Marie Le Pen oli yrittänyt oikeuslaitoksen avulla vielä estää erotetuksi tulemisensa, mutta pitemmän päälle se oli turhaa.
Muslimien ja natsien rinnastaminen on itse asiassa melko luonnollista, sillä molemmat ovat vääränlaisia ihmisiä alistamaan, orjuuttamaan ja joskus tuhoamaankin pyrkiviä vihaideologioita. Niillä on vain kaksi selkeää erotusta: Islamiin ei ole kovakoodattu rotuoppeja eikä kansalliskiihkoilua, kun taas natsismiin on. Toiseksi natsismiin, toisin kuin islamiin, ei kuulu tiukka uskonnollinen koko elämää säätelevä laki.
Voidaan toki sanoa, että monet itsensä muslimeiksi identifioivat ovat nk. maltillisia muslimeita. Mutta täytyyhän olla myös nk. maltillisia natsejakin. Nimittäin kansallissosialistisen Saksan yksipuoluediktatuurin johtaja Adolf Hitler joutui 1930- ja 1940-luvuilla hoitamaan haluamansa juutalaisten ja vammaisten tuhoamisen mahdollisimman pitkälle Saksan kansalta salassa, ja varsin monet saksalaiset olivat siihen aikaan hallitsevan puolueen jäseniä tai ainakin kannattajia. Maltilliset natsit olisivat suuttuneet, jos olisivat saaneet tietää, mitä kamalaa Hitler ja hänen lähimmät kätyrinsä puuhailivat heidän selkänsä takana.
Haluan vielä tarkentaa, että arvosteluni ei koske niinkään yksittäisiä ideologian kannattajia, jotka voivat olla kuinka mukavia ihmisiä tahansa, vaan oppijärjestelmää. Ei ole olemassa sen enempää ihmiskasvoista natsismia kuin on ihmiskasvoista islamiakaan.
Mutta tästä kaikesta tuleekin mieleeni kysymys, että miksi vakaumukselliset muslimit ja natsit eivät voisi olla hyviä ystäviä keskenään, kun molempien aatteet ovat suvaitsemattomia vihaideologioita.
PS Niillä ihmisillä, jotka kannattavat vapautta ja vastustavat sekä islamia että natsismia, on oma nimityksensä. He ovat liberaaleja.
Syyte juontaa Le Penin vuonna 2010 pitämään puheeseen, jossa hän vertasi kadulla täysien moskeijoiden ulkopuolella rukoilevia muslimeja toisen maailmansodan aikaisiin natsimiehittäjiin.
Kommentista aloitettu rikostutkinta ei tuolloin johtanut syytteeseen, mutta viranomaiset tarttuivat asiaan uudelleen syyttämättäjättämispäätöksestä tehdyn valituksen jälkeen.
Le Pen pitää oikeuteen joutumista skandaalina, sillä hänen mielestään kyseessä on sananvapauteen puuttumiminen, mitä se kaiken järjen mukaan onkin.
Marine Le Penin puolue oli hänen edeltäjänsä, joka oli hänen isänsä Jean-Marie Le Pen, aikana melko paljon vihaideologian kannattaja. Tyttären puheenjohtajuuden aikana Kansallinen Rintama on pyrkinyt siivoamaan vihaideologian itsestään. Tämä johti isän ja tyttären välirikkoon ja isän erottamiseen puolueesta. Jean-Marie Le Pen oli yrittänyt oikeuslaitoksen avulla vielä estää erotetuksi tulemisensa, mutta pitemmän päälle se oli turhaa.
Muslimien ja natsien rinnastaminen on itse asiassa melko luonnollista, sillä molemmat ovat vääränlaisia ihmisiä alistamaan, orjuuttamaan ja joskus tuhoamaankin pyrkiviä vihaideologioita. Niillä on vain kaksi selkeää erotusta: Islamiin ei ole kovakoodattu rotuoppeja eikä kansalliskiihkoilua, kun taas natsismiin on. Toiseksi natsismiin, toisin kuin islamiin, ei kuulu tiukka uskonnollinen koko elämää säätelevä laki.
Voidaan toki sanoa, että monet itsensä muslimeiksi identifioivat ovat nk. maltillisia muslimeita. Mutta täytyyhän olla myös nk. maltillisia natsejakin. Nimittäin kansallissosialistisen Saksan yksipuoluediktatuurin johtaja Adolf Hitler joutui 1930- ja 1940-luvuilla hoitamaan haluamansa juutalaisten ja vammaisten tuhoamisen mahdollisimman pitkälle Saksan kansalta salassa, ja varsin monet saksalaiset olivat siihen aikaan hallitsevan puolueen jäseniä tai ainakin kannattajia. Maltilliset natsit olisivat suuttuneet, jos olisivat saaneet tietää, mitä kamalaa Hitler ja hänen lähimmät kätyrinsä puuhailivat heidän selkänsä takana.
Haluan vielä tarkentaa, että arvosteluni ei koske niinkään yksittäisiä ideologian kannattajia, jotka voivat olla kuinka mukavia ihmisiä tahansa, vaan oppijärjestelmää. Ei ole olemassa sen enempää ihmiskasvoista natsismia kuin on ihmiskasvoista islamiakaan.
Mutta tästä kaikesta tuleekin mieleeni kysymys, että miksi vakaumukselliset muslimit ja natsit eivät voisi olla hyviä ystäviä keskenään, kun molempien aatteet ovat suvaitsemattomia vihaideologioita.
PS Niillä ihmisillä, jotka kannattavat vapautta ja vastustavat sekä islamia että natsismia, on oma nimityksensä. He ovat liberaaleja.
tiistai 22. syyskuuta 2015
Näin unta, että minusta tehtiin bakteeri
Näin edellisenä yönä sellaista unta, että rikollinen nero muutti minut ja muutaman muun ihmisen bakteereiksi estääkseen meitä sotkeentumasta asioihinsa.
torstai 17. syyskuuta 2015
Luovuin Windows XP:stä
Jokin aika sitten kävin verenkuvassa. Kesän aikana olin suhteellisen paljon syönyt salaattia ja suhteellisen vähän kaupan valmishampurilaisia sekä jäätelöä. Myöhemmin saman päivän iltana tulin syöneeksi aimo annoksen lettuja hillolla (kiitos, Wei, jälkimmäisestä!) ja sokerilla. Olen Suomen terveydenhuollon suuntaan aikamoinen silmänpalvoja!
Mutta minunhan pitikin puhua ihan muusta.
Yritän esittää asiani mahdollisimman lyhyesti. Minulla oli ennen vanhaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmälle kehitetty peli The Operational Art of War. Olin saanut sen joululahjaksi vuonna 1998. Kyseessä on vuoropohjainen sotastrategiapeli, jossa on minun kannaltani sellainen loistava ominaisuus kuin suhteellisen käyttökelpoinen skenaarioeditori. Pelin mukana oli tullut aimo liuta valmistajan tuottamia skenaarioita, mutta minä tykkäsin vaan kehitellä omia skenaarioitani ja pelata niitä. Jatkuvasti, aina vain.
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä olin pikku hiljaa vaihtanut Windowsin Linuxiin, kun Linux-käyttöjärjestelmästä oli vihdoinkin tullut enemmän sellainen, että tavallinen ihminenkin sitä saattoi käyttää. Minä olin siinä vaiheessa jo jonkinlainen tietokoneasiantuntijan taimi, mutta en minäkään olisi jaksanut Linuxin käyttöä opetella, jos se olisi vaatinut vähän väliä järjestelmän "puukottamista".
No, aluksi TOAW-pelini toimi Linuxissakin Wine-ei-emulaattorin avulla (Wine on akronyymi sanoista Wine Is Not an Emulator). Mutta sitten se lakkasi toimimasta. En kuitenkaan vaihtanut pelini takia takaisin Windowsiin, vaan nielin vuolaat kyyneleeni.
Jokunen kuukausi sitten olin kuitenkin saanut kaverilta vanhan kannettavan tietokoneen, jossa oli ollut alun perin asennettuna Windows XP, ja semmoisen minä siihen sitten asensinkin. Kohta kävi ilmi, että TOAW ei suostu toimimaan siinä, jos käyttöjärjestelmässä on mitään tuoreempaa kuin Service Pack 2 -korjauspaketti. Jouduinpa asian vuoksi jopa kerran asentamaan XP:n uudestaan. Windowsin uuden aktivoinnin jälkeen pidin sitten luonnollisesti järjestelmän irti internetistä ja olin myöskin luonnollisesti ottanut pois päältä automaattiset päivitykset. Koska Microsoft ei ole enää hyvään aikaan suonut XP:lle tietoturvapäivityksiä, minulla oli ylen määrin syytä muutenkin pitää kone irti internetistä.
Monen viikon ajan minä sitten pelasin rakasta TOAW:ia ja tein sille skenaarioita. Ostin jopa uuden halvan hiiren, jotta minun ei tarvitsisi vaihtaa koko ajan ainoaa hiirtäni koneelta toiselle.
Kaveri, jolta olin koneen saanut, kysyi minulta kuitenkin jossain vaiheessa, että suostuisinko minä luopumaan koneesta hänen ja minun yhteisen tutun hyväksi. Pääni sanoi PLIM PLOM, mutta minä olin valmis. Olin valmis luopumaan lopullisesti Windowsista, joka oli kuitenkin ollut vain välttämätön paha, mutta myöskin rakkaastani pelistäni TOAW:ista. Asiaa auttoi se, että tämä kaverini on suorittanut minulle suuria palveluksia tietokoneilun alalla. Ja syvähenkisyys asian tiimoilla.
Koneeseen tuli Mint Linux Cinnamon-työpöytäympäristöllä varustettuna, ja se on saanut uuden hyvän kodin. Sillä kaverillanikin on sama järjestelmä omassa koneessaan. Jos ketään enää kiinnostaa, niin minullakin on tässä koneessani Mint Linux, mutta siinä on XFCE-työpöytäympäristö, jota kohtaan olen oppinut vuosien varrella tuntemaan jonkinlaista rakkautta, vaikka XFCE-työpöytään kuuluu periaatteessa alhaalla olevan ohjelmapalkin, josta löytyy mm. napukka josta pääsee ohjelmavalikkoon, lisäksi myös ylhäällä oleva palkkijuttu. Onneksi Mint Linuxin tekijät osaavat ja haluavat nykyään muokata käyttöliittymän sellaiseksi, että minun XFCE-työpöytäympäristössänikin pysyy ikuisesti vain alapalkki. Cinnamon on hirveän nykyaikainen ja viilattu työpöytäympäristö, mutta XFCE on minun valintani. Nyt ja ehkä aina.
Jatkossa opettelen, jos pelata haluan, pelaamaan Linux-pelejä. Ehkä Battle for Wesnoth, josta on olemassa versiot monelle käyttöjärjestelmälle, olisi hyvä ehdokas. Vaikka olen pelaamisen suhteen äärikonservatiivi. Olen muuten muutenkin äärikonservatiivi. Tai ainakin taantumuksellinen.
...Jouduin luopumaan päätietokoneestakin jokin aika sitten, koska siinä näytti olevan pysyvää fyysistä vikaa. Nyt olen lyhyen aikaa käyttänyt toimivampaa kokoonpanoa, ja kesti täyden viikon päästä siihen, etten enää pelännyt, että tietokone voi kaatua minä hetkenä hyvänsä. On tämä onnea, silti.
Mutta minunhan pitikin puhua ihan muusta.
Yritän esittää asiani mahdollisimman lyhyesti. Minulla oli ennen vanhaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmälle kehitetty peli The Operational Art of War. Olin saanut sen joululahjaksi vuonna 1998. Kyseessä on vuoropohjainen sotastrategiapeli, jossa on minun kannaltani sellainen loistava ominaisuus kuin suhteellisen käyttökelpoinen skenaarioeditori. Pelin mukana oli tullut aimo liuta valmistajan tuottamia skenaarioita, mutta minä tykkäsin vaan kehitellä omia skenaarioitani ja pelata niitä. Jatkuvasti, aina vain.
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä olin pikku hiljaa vaihtanut Windowsin Linuxiin, kun Linux-käyttöjärjestelmästä oli vihdoinkin tullut enemmän sellainen, että tavallinen ihminenkin sitä saattoi käyttää. Minä olin siinä vaiheessa jo jonkinlainen tietokoneasiantuntijan taimi, mutta en minäkään olisi jaksanut Linuxin käyttöä opetella, jos se olisi vaatinut vähän väliä järjestelmän "puukottamista".
No, aluksi TOAW-pelini toimi Linuxissakin Wine-ei-emulaattorin avulla (Wine on akronyymi sanoista Wine Is Not an Emulator). Mutta sitten se lakkasi toimimasta. En kuitenkaan vaihtanut pelini takia takaisin Windowsiin, vaan nielin vuolaat kyyneleeni.
Jokunen kuukausi sitten olin kuitenkin saanut kaverilta vanhan kannettavan tietokoneen, jossa oli ollut alun perin asennettuna Windows XP, ja semmoisen minä siihen sitten asensinkin. Kohta kävi ilmi, että TOAW ei suostu toimimaan siinä, jos käyttöjärjestelmässä on mitään tuoreempaa kuin Service Pack 2 -korjauspaketti. Jouduinpa asian vuoksi jopa kerran asentamaan XP:n uudestaan. Windowsin uuden aktivoinnin jälkeen pidin sitten luonnollisesti järjestelmän irti internetistä ja olin myöskin luonnollisesti ottanut pois päältä automaattiset päivitykset. Koska Microsoft ei ole enää hyvään aikaan suonut XP:lle tietoturvapäivityksiä, minulla oli ylen määrin syytä muutenkin pitää kone irti internetistä.
Monen viikon ajan minä sitten pelasin rakasta TOAW:ia ja tein sille skenaarioita. Ostin jopa uuden halvan hiiren, jotta minun ei tarvitsisi vaihtaa koko ajan ainoaa hiirtäni koneelta toiselle.
Kaveri, jolta olin koneen saanut, kysyi minulta kuitenkin jossain vaiheessa, että suostuisinko minä luopumaan koneesta hänen ja minun yhteisen tutun hyväksi. Pääni sanoi PLIM PLOM, mutta minä olin valmis. Olin valmis luopumaan lopullisesti Windowsista, joka oli kuitenkin ollut vain välttämätön paha, mutta myöskin rakkaastani pelistäni TOAW:ista. Asiaa auttoi se, että tämä kaverini on suorittanut minulle suuria palveluksia tietokoneilun alalla. Ja syvähenkisyys asian tiimoilla.
Koneeseen tuli Mint Linux Cinnamon-työpöytäympäristöllä varustettuna, ja se on saanut uuden hyvän kodin. Sillä kaverillanikin on sama järjestelmä omassa koneessaan. Jos ketään enää kiinnostaa, niin minullakin on tässä koneessani Mint Linux, mutta siinä on XFCE-työpöytäympäristö, jota kohtaan olen oppinut vuosien varrella tuntemaan jonkinlaista rakkautta, vaikka XFCE-työpöytään kuuluu periaatteessa alhaalla olevan ohjelmapalkin, josta löytyy mm. napukka josta pääsee ohjelmavalikkoon, lisäksi myös ylhäällä oleva palkkijuttu. Onneksi Mint Linuxin tekijät osaavat ja haluavat nykyään muokata käyttöliittymän sellaiseksi, että minun XFCE-työpöytäympäristössänikin pysyy ikuisesti vain alapalkki. Cinnamon on hirveän nykyaikainen ja viilattu työpöytäympäristö, mutta XFCE on minun valintani. Nyt ja ehkä aina.
Jatkossa opettelen, jos pelata haluan, pelaamaan Linux-pelejä. Ehkä Battle for Wesnoth, josta on olemassa versiot monelle käyttöjärjestelmälle, olisi hyvä ehdokas. Vaikka olen pelaamisen suhteen äärikonservatiivi. Olen muuten muutenkin äärikonservatiivi. Tai ainakin taantumuksellinen.
...Jouduin luopumaan päätietokoneestakin jokin aika sitten, koska siinä näytti olevan pysyvää fyysistä vikaa. Nyt olen lyhyen aikaa käyttänyt toimivampaa kokoonpanoa, ja kesti täyden viikon päästä siihen, etten enää pelännyt, että tietokone voi kaatua minä hetkenä hyvänsä. On tämä onnea, silti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)