Yhdysvalloissa harjoitetaan paljon kouluampumisia. Lisäksi toki paljon muunkinlaisia väkivallantekoja, mutta kouluampumiset tuntuvat monista erityisen kauheilta ja raukkamaisilta. Kuten allekirjoittaneestakin.
Eräät tahot Yhdysvalloissa ajattelevat, että kouluampumisia tapahtuisi vähemmän, mikäli aseen kanto ja hallussapito olisivat tiukemmin säädeltyjä.
Jos maan tilannetta vertaa vaikka Yhdysvaltain pohjoiseen naapurimaahan Kanadaan, tai vaikka Suomeen, niin kummassakin näistä maista ihmiset omistavat paljon aseita, mutta jostain syystä niillä kuitenkin ammutaan melko vähän siviilejä saatikka lapsia.
Yhdysvaltain perustuslaki takaa aseenomistuksen. Kyseisen pykälän alkuperäinen tarkoitus on ilmeisesti ollut taata kansanmiliisi, joka pystyisi ryhtymään vastarintaan myös omaa hallintoa vastaan, mikäli se rupeaisi nk. potkimaan yli.
Nykyajan käsiaseet ovat kuitenkin tulivoimaisia tai jopa hirveän tulivoimaisia 1700-luvun tuliaseisiin verrattuna. Tuolloin sotilaallisessa käytössä olivat olleet suusta ladattavat yhdestilaukeavat sileäpiippuiset musketit, joiden lataaminen oli monivaiheinen ja aikaavievä tapahtuma. Musketit ampuivat kuulia, ja ne olivat myöskin varsin epätarkkoja aseita.
1800-luvun alkupuolella ruvettiin käyttämään vasta keksittyjä nalleja ja iskuria, jotka tekivät käsiaseista aikaisempaa varmatoimisempia.
1850-luvulta alkaen siirryttiin sotilaskäytössä aseisiin, jotka olivat aikaisempaa tarkempia piipun rihlauksen ja luodin muodon vuoksi. Rihlaus saa piipussa etenevän luodin pyörimään ympäri pituusakselinsa ympäri, ja tämä saa luodin lentämään suoremmin.
Modernin rynnäkkökiväärin käytännöllinen tulinopeus voi olla 500-900 laukausta minuutissa. "Perinteisen" konekiväärin käytännöllinen tulinopeus voi olla ollut jopa 1500 laukausta minuutissa.
Vielä modernimman konekiväärin, elikkä "Gatling"-tyyppisen Minigunin tulinopeus voi olla parhaimmillaan 6000 laukausta minuutissa ylikuumenematta. Minigun on sähkötoiminen ja siinä on kuusi piippua, joista luodit lentävät peräjälkeen piipuston pyöriessä yhteisen akselin ympäri. Minigun oli jouduttu kehittämään, koska Yhdysvaltain asevoimissa oli jouduttu huomaamaan, ettei lentävän helikopterin sisältä kokekiväärillä ampumalla osuttu Vietnamissa juuri yhtään mihinkään.
Mutta kouluampumisissa harvemmin on onneksi tuskin koskaan, ellei koskaan, käytetty konekiväärejä. "Pelkällä" rynnäkkökiväärilläkin kuitenkin tekee helposti pahaa jälkeä. Kertalaukeava ja itselataava nk. puoliautomaattinen pistoolikin on hyvin vaarallinen ase lähietäisyydeltä käytettynä.
Tämän pitkän alustusulosantini jälkeen voin siirtyä toiseen keinoon, millä Yhdysvalloissa on kuviteltu autettavan tilannetta kouluampumisien kanssa. Nimittäin rukoilu. Jokaisen kouluampumisen jälkeen lukemattomat vaikutusvaltaiset ihmiset Yhdysvalloissa julistavat, että nyt on aika rukoilla.
En kuitenkaan ole onnistunut tekemään sellaista havaintoa, että Yhdysvalloissa kansalaisten laajamittainen Jumalan rukoileminen asian puolesta olisi vaikuttanut millään lailla asiaa parantavasti.
Tästä päättelen, ettei Jumalaa ole. Tai vaihtoehtoisesti, että hän on olemassa mutta hän ei korvaansakaan lotkauta yhdysvaltalaisten ihmisten aneluille hyvän asian puolesta.
Mutta jo 1800-luvun loppupuolella oli muuten englantilainen Francis Galton (1822-1911) todistanut tieteellisesti, että rukoilemalla Jumalaa ei voida vaikuttaa rukouksen kohteen elinikää pidentävästi. Ehkä se merkitsee jotakin.
PS. Kyllä minä haluaisin joskus päästä käyttämään Minigunia valvotussa ympäristössa. Mutta vielä enemmän minä luultavasti haluaisin päästä lentämään oikealla lentokoneella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti