tiistai 12. joulukuuta 2023

Muinaisen Rooman "religio" ja "superstitio"

Muinaisessa pakanallisessa Rooman valtakunnassa uskonnolliset suuntaukset jaettiin kahteen eri kategoriaan riippuen siitä, onko kyseessä hyödyllisehköksi vaiko vahingollisehkoksi katsottu uskonto. Edellisenkaltaisista uskonnoista käytettiin nimitystä religio ja jälkimmäisenkaltaisista superstitio. (Jälkimmäisellä sanalla tarkoitetaan monissa länsimaisissa nykykielissä taikauskoa.)

Roomalaiset suhtautuivat vähemmän huumorintajuisesti erityisesti sellaisiin uskontoihin, joihin kuului ihmisuhrit. Myöskin kutsumatta limeksen sisälle tulleet uskonnot saattoivat sapettaa.

Ehdotan, että meillä länsimaissa otettaisiin vastaavanlainen jaottelu käyttöön ja että tällä olisi myös poliittisia seurauksia.

Kategorian superstitio alle voitaisiin minusta sijoittaa sellaiset uskonnot, jotka kannattavat

  • pyhää sotaa toisinajattelijoita vastaan, tai
  • ihmisen sitomista seurakuntaan eristämällä omaa uskoa kannattamattomista, tai
  • sukupuolten eriarvoistamista, tai
  • homoseksuaalien, transvestiittien tai transseksuaalien ihmisarvon kieltämistä, tai
  • ihmisen ihmisarvon kieltämistä hänen rotunsa, fenotyyppisen ulkonäkönsä, äidinkielensä taikka etnisyytensä vuoksi
  • julkisen vallan ja oman uskonnollisen yhdyskunnan kiinteää liittoa

2 kommenttia:

  1. Roomalaiset olivat uskontoasioissa melkoisen pitkälle suvaitsevaisia, ja edellyttivät sitä muiltakin.
    Niinpä heidän temppeleissään oli alttarit kaikille tietämilleen jumaluuksille sekä vielä yksi Tuntemattomalle Jumalalle.
    Siinä saivat toimittaa palveluksensa he, jotka tulivat niin kaukaa ettei heidän jumalaansa tunnettu.

    Kristittyjen vainot johtuivat paljolti kristittyjen ahdasmielisestä suvaitsemattomuudesta, valtavasta tarpeesta julistaa kaikille ei-kristityille päin naamaa heidän olevan pakanoita ja olemattomien epäjumalien palvojia.

    Eniten roomalaisia hiersi kieltäytyminen uskonnollisesta kunnianosoituksesta keisarille, joka oli pieni muodollisuus muille paitsi kristityille ja ehkä juutalaisille.
    Jälkimmäisten kohtalon tosin sinetöi heidän jatkuva kapinointinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juutalaiset olivat jatkuvasti vihaisia. Mutta juutalaiset eivät toisaalta käännyttäneet ihmisiä.

      Lähetysuskonnollisuus yhdistettynä ajatukseen, että on olemassa yksi ja ainoa Jumala, joka vaatii tahtonsa noudattamista, on ollut ihmiskunnan historiassa viimeiset noin kaksi vuosituhatta suuri riesa.

      Ehkä minäkään en kyllä silti vaatisi uskollisuudenosoituksena valtiolle minkään uskonnollisen toimenpiteen suorittamista.

      Poista