Sosialismi = sosiaalisuus?

Minun tulkintani mukaan woke- ja cancel-kulttuurit sekä ajatus kulttuurisesta omimisesta eivät kuulu liberalismiin, koska liberalismi on vapauden ideologia. Rapakon takana Yhdysvalloissa voidaan kuitenkin nimittää myös ei-liberaaleja aatemaailmoita liberaaleiksi, koska maassa on 1930-luvulta alkaen väärennetty liberalismin ideologiaa. Tämä on sotkenut keskustelua myös Amerikan mantereen ulkopuolella, koska Yhdysvalloista ennen pitkää leviää moni niin hyvä kuin pahakin asia eteenpäin.

Liberalismi on ollut perinteisesti ja se voi olla nykyäänkin erittäin porvarillinen ideologia. Maltillisessa muodossaan puhutaan nk. sosiaalisesta liberalismista.

Voi toki puhua myös suhteellisen liberaalista sosialidemokraattisesta aatteesta, jos vasemman puolen aatteista voi tällä lailla puhua.

Itse kannatan ainakin varsin suurta osaa liberalismin aatesisällöistä. Lisäksi minussa elelee myös jonkinlainen kunnioitus marxilaisen ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen perintöä kohtaan. Tai ainakin sitä, mitä nimitetään bernsteinilaisuudeksi.

Liberalismi on siis parhaimmillaan sosiaalinen ideologia.

Sellaiseen jotenkin liittyen, Yhdysvalloissa on tavattu nimittää sosialismiksi pohjoismaista, laajassa mielessä sosialidemokraattista hyvinvointivaltiota. Olen aikaisemmin vastustanut tällaista nimittelyä. Sittemmin olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että sosialismissa on kyse vain pitkälle viedystä yhteiskunnallisesta sosiaalisuudesta.

Eli mitä enemmän sosiaalinen, niin sitä enemmän sosialistinen, ja kääntäen.

Tässä täytyy muistaa, että kommunistiset diktatuurit ovat olleet ja ovat edelleen toisaalta varsin epäsosiaalisia maiden muodollisesta sosialismista riippumatta, koska niissä on työläisiltä viety näiden poliittiset oikeudet aina sananvapautta myöten.

Pohjoismaisessa yhteiskuntajärjestelmässä on siis tämän tulkinnan mukaan kyse sosiaalisuudesta ja samassa määrin sosialismista. Mutta koska tässä järjestelmässä kuitenkin varsin pitkälle säilytetään yksityiset yritykset, niin sosialismia eli sosiaalisuutta ei ole näissä maissa viety hirvittävän pitkälle.

Pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on siis tämän tulkinnan mukaan osittain sosialistinen eli sosiaalinen ja osittain ei-sosialistinen eli ei-sosiaalinen.

Voidaan toki kysyä, että millainen olisi maa, joka olisi täysin sosiaalinen eli sosialistinen ja jossa ihmisillä olisi myös kaikki poliittiset oikeudet. Tällaiset maat ovat olleet harvinaisuuksia viimeksi kuluneiden 150 vuoden aikana.