keskiviikko 23. maaliskuuta 2022

Venäjä ja fasismi

Italian fasismi syntyi 1910- ja 1920-luvuilla, ja siitä pitäen äärivasemmistolaiset, ennen kaikkea marxistileninistit eli kommunistit ovat haukkuneet monenlaisia vastustajiaan fasisteiksi.

Fasismin tunnus on fasces eli vitsakimppu. Fascesia kantoivat aikoinaan muinaisessa Rooman valtakunnassa liktorit korkeiden viranhaltijoiden edellä merkkinä näiden asemasta. Ja toimivat siinä sivussa myös näiden määräysten toimeenpanijoina sekä henkivartijoina ilmeisesti. Rooman kaupungin ulkopuolella fascesiin oli kiinnitetty lisäksi imperiumin eli käskyvallan merkiksi kirves.

Fasismi vastustaa demokratiaa sekä marxilaisuutta, kannattaa sotilaallisia hyveitä, poliittista väkivaltaa, nationalismia ja korporativistista talousjärjestelmää ja on kriittinen uskonnon suhteen.

Fasismi eroaa hitleriläisestä kansallissosialismista eli natsismista siinä, että se palvoo valtiota rodun, kansan ja verenperinnön sijaan eivätkä rotuopit ole kiinteä osa sitä. Fasismi ei ilmeisesti myöskään kannata valtiollista taidetta.

Neuvostoliittoa diktatorisesti hallinnut kommunistinen puolue tapasi nimitellä hitleriläisiä kansallissosialisteja fasisteiksi, koska kommunistit halusivat painottaa väitettään siitä, ettei natseilla ole oikeaa sosialismia vaan heillä.

Suomalaista Isänmaallista kansanliikettä on myös nimitelty fasistiseksi, vaikka se kannatti demokratiaa eikä poliittinen väkivalta kuulunut sen toiminnan periaatteisiin. Toisaalta valheille perustunut Neuvostoliitto oli ollut myös sitä mieltä, että Suomen puolustusvoimia tukeneet Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöt olivat olleet fasistisia. Siksi toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä Suomi joutui nämä lakkauttamaan.

Espanjassa taas vallan otti aikoinaan kenraali Francisco Franco ja falangistit. Falangistit olivat muuten melko lailla kuin fasisteja paitsi että erosivat siitä siinä suhteessa, että kannattivat ja myös valtiollisesti tukivat roomalaiskatolista kirkkoa.

Putinin Venäjän johto eli Vladimir Putin sekurokratiajunttansa kanssa kannattaa eräänlaista falangismia. Ainoastaan siinä suhteessa se eroaa Francon Espanjan virallisesta ideologiasta, että siinä katolisen kirkon tilalla on Moskovan patriarkaatin alainen osa ortodoksista kirkkoa.

Putin on tavannut haukkua ja haukkuu edelleen diktatorisen valtansa kyseenalaistajia fasisteiksi. Jonkinlaista oksymoroonia siis ilmassa.

2 kommenttia:

  1. Alf Henrikson rinnasti teoksessaan

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_tarinoita_1%E2%80%932

    liktorit poliisikonstaapeleihin;
    alkuperäistekstin termi "poliskonstapel" oli paikallaan, koska Ruotsissa pelkkä "konstapel" on tykistön alikersanttia vastaava sotilasarvo.

    Rinnastus ei ole täsmällinen, koska liktorit eivät olleet Rooman valtakunnan vaan esimiehensä henkilölkohtaisessa palveluksessa.
    Silti se kuvastaa oikeastaan aika hyvin heidän asemaansa roomalaisen virkakunnan hierarkiassa.

    IKL:llä oli suunnitelma korporatiivisesta demokratiasta, jossa 100-jäseninen eduskunta olisi valittu puolueiden sijaan ammattiryhmien edustajista.

    Vaikea sanoa, miten olisi toiminut.
    Yrjö "Sasu Punanen" Räisäsellä oli omat epäilyksensä riimitellessään asian tiimoilta:

    "Somasti viihtyvät ajatukset
    toistensa lomassa,
    mutta kovasti törmäävät asiat toisiinsa
    tosi maailmassa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voipi liktoririnnastus olla sitten ihan järkeväkin.

      Olen itse kirjoittanut joskus ammattikuntiin perustuvasta eduskunnasta. Malli on minusta mielenkiintoinen, mutta se ei toimi, jos jostain paikasta valitaan edustajistoon vain pieni määrä edustajia.

      Poista