Keskustellaan *slamin alkuperästä

Hieman verkkokatsausta näin päivän ratoksi. Sain herätteen tämän kirjoittamiseen erään tuotteliaan ja fiksun lukijakommentoijani lukijakommentista.

Ibn Matin blogissa oli vuonna 2015 julkaistunut merkintä, jossa hän käsitteli Tiede-lehden artikkelia profeetta Muhammadista. Islamin mukaan tämä henkilö oli 600-luvulla jKr. perustanut islamin.

Ko. Tiede-lehden artikkelissa suhtauduttiin kritiikittömästi ja suhteellisen epätieteellisesti profeetta Muhammadiin oletettuna historiallisena henkilönä.

Ibn Matti toteaa blogimerkinnässään, että Muhammadin tarina perustuu vain ja ainoastaan islamin pyhiin kirjoituksiin, sen pyhään kirjaan Koraaniin, Koraanin ulkopuoliseen islamilaiseen perimätietoon eli haditheihin ja Muhammadin elämäkertoihin. Hän sanoo, että historiallisia tai edes arkeologisia todisteita näistä tarinoista ei ole. Ei mitään. Blogisti kysyy: "Miksi tämä kirjoitus on Tiede-lehdessä? Jos se olisi Seitsemän Päivää -lehdessä tai Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä tai vaikkapa Mitä Vittua-lehdessä, minulla ei olisi mitään sitä vastaan." Eri asia tietysti on, jos sellainen artikkeli julkaistaan lehdessä, joka esittää esittelevänsä tieteen tuloksia.

Muistan itse, että samassa lehdessä yli 30 vuotta sitten oli julkaistu artikkeli, jossa annettiin ymmärtää, että islam on hyvä uskonto, koska se kannattaa abortteja, kun taas kristinusko on huono uskonto, koska se vastustaa abortteja.

Ibn Matti siis sanoo, että Tiede-lehti esittää uskonnollisen myytin historiallisena tosiasiana. Seuraavaksi hän esittelee Jeesus Nasaretilaisesta kertovan kuvitteellisen artikkelin, joka voitaisiin yhtä hyvin julkaista lehdessä. Hän sanoo, että tosiasiassa Jeesuksesta on olemassa enemmän historiallisia todisteita kuin profeetta Muhammadista.

Suomen vapaa-ajattelijoiden liiton sivuilla oli myös julkaistunut vuonna 2020 artikkeli otsikolla Mikä on Koraanin asiayhteys?, jossa emerituspfofessori Timo Saloviita ottaa kantaa profeetan historiallisuuteen. Mies esittää, ettei kukaan tiedä, kuka oli kirjoittanut Koraanin. Hän myös esittää, että islam oli syntynyt vasta Koraanin jälkeen ja sen päälle joskus 700-luvun lopulta alkaen.

Koraanin asiayhteys ei siten olisikaan islam, vaan jokin islamin esivaiheena ollut itäinen kristillinen lahko, joka esiintyi arabipaimentolaisten keskuudessa. Kirjoitukset olisivat nousseet valtionuskonnon asemaan, kun valta siirtyi Lähi-idän paimentolaisille 600-luvulla.

Vuonna 2017 ruotsalaisen blogistin Fjordmanin kirjoitus What Were the True Origins of Islam? oli julkaistu Gates of Vienna-sivustolla. Ja Ibn Matti pian tämän jälkeen oli julkaissut blogissaan käännöksen kirjoituksesta suomeksi otsikolla Fjordman: Mikä on islamin todellinen alkuperä?.

Mies kertoo, että Kööpenhaminassa oli pidetty 9.9.2017 konferenssi, jonka aiheena oli islamin alkuperä. Järjestäjinä olivat olleet yhteistyössä International Free Press Society in Denmark sekä Human Rights Service- ja Document-järjestöt. Puhujana oli professori Robert Martin Kerr. Hän toimii Inarah-tutkimusverkostossa, joka keskittyy Koraanin, islamin alkuperän ja sen varhaisen historian filologiseen ja kriittiseen tutkimukseen.

Fjordmanin mukaan konferenssia vartioi monia poliiseja, koska profeetan historiallisuus on arka asia monille muslimeille. Mies kertoo myös, että professori Kerr ei näytä pitävän Muhammadia lainkaan historiallisena hahmona. Mitään aikalaistodistuksia ei Muhammadista ole. Ei ainuttakaan. Sana "Muhammad" voisi olla arvonimi tarkoittaen "ylistettyä", eikä suinkaan henkilökohtainen nimi.

Sunnimuslimit uskovat, että Muhammadin kuoltua muslimien johtajuus siirtyi neljälle niin sanotulle oikeaan johdetulle kalifille (seuraajalle), jotka olivat tunteneet Muhammadin henkilökohtaisesti: Abu Bakr, Umar, Uthman ja Ali. Shiiat tunnustavat ainoastaan Alin, joka oli Muhammadin vävy tämän tyttären Fatiman kautta.

Kerrin mukaan nämä neljä kalifia saattavat olla myös fiktiivisiä hahmoja. Koska ei ole löydetty ainuttakaan kolikkoa, joita nämä hallitsijat olisivat lyöneet, ja sikäli kuin tiedämme, ei rahoja lyöty Mekassa tai Medinassa ennen kuin vasta 800-luvulla. Se on kaksi vuosisataa sen jälkeen, kun islamin ja islamilaisen valtakunnan kerrotaan syntyneen. Ja:

Ibn Ishaq, jonka väitetään kirjoittaneen ensimmäisen Muhammadin elämäkerran, laati teoksensa yli vuosisata sen jälkeen, kun Muhammadin sanotaan eläneen. Elämäkerran totuudenmukaisuutta voidaan vakavasti epäillä. Hadith-kirjallisuus, kertomukset Muhammadin sanoista ja teoista, koottiin vielä myöhemmin. Jopa muslimit myöntävät, että monet haditheista ovat sepitettyjä. Ilman näitä lähteitä emme tietäisi Muhammadista käytännössä mitään.

Islamin ulkopuoliset historioitsijat, jotka kirjoittivat varhaisten arabien laajoista aseellisista aluelaajennoksista, eivät mainitse Koraania, islamia eivätkä muslimeja, ja Muhammadista on vain harvoja mainintoja. Joten ehkäpä se islam, jonka me tunnemme, luotiin vasta arabien alkuaikojen valloitusten jälkeen. Tämä jättää tietysti avoimeksi kysymyksen siitä, mikä oli ollut valloituksien todellinen syy.

Kerr oli sanonut, että arabivalloittajat eivät itsekään maininneet Koraania ensimmäisten vuosikymmenten aikana, luultavasti siksi, ettei sitä vielä ollut tunnistettavassa muodossa. Osia Koraanista on voitu myös alun perin kirjoittaa syyriaksi, joka on kristittyjen aikoinaan käyttämä aramean murre. Kerrin mukaan Koraani vaikuttaisi olevan sekoitus juutalaisista ja kristityistä lähteistä, johon perustaan on lisätty arabialaista islamille omaleimaista materiaalia.

Kerr sanoi myös, että on mahdollista, että jotkut Koraanissa siteeratut kristilliset tekstit ovat peräisin itäisiltä lahkoilta, jotka eivät uskoneet kolmiyhteyteen.

Professori Kerr mainitsi lisäksi, että tärkeimmät (sunnilaiset) hadithien kokoajat al-Bukhari ja al-Muslim eivät milloinkaan käyneet Mekassa tai Medinassa tutustumassa Muhammadin elämän lähdemateriaaliin. Kuten Patricia Crone ja muut tutkijat ovat huomauttaneet, Mekka sijaitsee aavikolla eikä lähistöllä ole jokia tai suuria vesistöjä. Ei ole mitään ei-islamilaisia lähdettä, jonka mukaan Mekka olisi ollut tärkeä kauppakaupunki varhain 600-luvulla. Se, että Mekalla on niin keskeinen rooli islamilaisessa historiankirjoituksessa, saattaa koko tarinan islamin synnystä epäilyksen alle.

Kerr ja jotkut muut tutkijat uskovat, että arabivalloituksen lähde löytyy paljon pohjoisempaa. Ei Arabian niemimaan Hijazin alueen Mekasta ja Medinasta, vaan luultavasti lähempänä nykyistä Syyriaa ja Jordaniaa. Kerr myös huomautti, että yhdenkään varhaisen Pohjois-Afrikan moskeijan qibla (rukoussuunta) ei osoita Mekkaan. Ei myöskään umaijadien moskeija Espanjan Cordobassa.

Kerr totesi, että arabivalloittajilla on saattanut olla jonkinlainen juutalaisuudesta ja kristinuskosta mallia ottanut monotoistinen uskonto, mutta valloitusten jälkeen sukupolvien ja vuosisatojen saatossa he hylkäsivät sen ja kehittivät sotaisamman uskonnon, joka toimi arabinationalismin ja -imperialismin veturina. Ehkäpä valloitukset siis muovasivat enemmän islamia kuin islam valloituksia.

Vapaata tutkimusta tietenkin tarvitaan. Eikä sitä voi kieltää vedoten joidenkin uskovaisten pyhiin tuntoihin.