Bomfunk MC's -yhtyeen ikivanhan "Freestyler" -kappaleen videon
alussa on mulatin tai arabin näköinen huligaani, joka yrittää
ilkeästi häiritä valkoista nuorta miestä. Nykyään ei tällaisen kuvan
esittämistä mulateista ja arabeista enää Suomessa suvaita.
Lisäksi video antaa ymmärtää, että kaukosäätimen väärinkäyttö on
väärin. Tätä opetusta en kyllä millään saa koettua rasistiseksi.
Niin kauan kuin se tuolla pysyy, saat katsottua pätkän esim. seuraavan linkin kautta Youtubessa:
Freestyler-video
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
tiistai 9. heinäkuuta 2013
Rasistiset arabimaat boikotoivat israelilaisia näyttelijöitä
Tällä viikolla Jerusalemissa alkaneilla elokuvafestivaaleilla näytetään libanonilaisen ohjaajan Ziad Doueirin elokuva nimeltään The Attack. Elokuva on saanut alkutaipaleellaan paljon huomiota osakseen. Yli 20 arabimaata boikotoi elokuvaa.
Elokuva kertoo Tel Avivissa asuvasta kirurgista, jolle paljastuu, että hänen varakas vaimonsa on itsemurhapommittaja.
Libanonin presidentin mukaan elokuvan boikotti johtuu muun muassa siitä, että elokuva on kuvattu Israelissa israelilaisilla näyttelijöillä.
Rasistinen Arabiliitto oli toukokuussa pyytänyt jäsenmaitansa liittymään elokuvan boikottiin.
Elokuva kertoo Tel Avivissa asuvasta kirurgista, jolle paljastuu, että hänen varakas vaimonsa on itsemurhapommittaja.
Libanonin presidentin mukaan elokuvan boikotti johtuu muun muassa siitä, että elokuva on kuvattu Israelissa israelilaisilla näyttelijöillä.
Rasistinen Arabiliitto oli toukokuussa pyytänyt jäsenmaitansa liittymään elokuvan boikottiin.
maanantai 8. heinäkuuta 2013
"Pukumiehet keräävät kerjäläisten hyödyt"
Tanskassa kerjääminen on kielletty, ja siitä saa sakot, jos jatkaa kerjäämistä poliisin antaman varoituksen jälkeen. Kerjäläinen voidaan myös käännyttää maasta. Kokoomuslainen kansanedustaja Outi Mäkelä sanoo kaipaavansa tätä Tanskan mallia Suomeenkin.
Mäkelä antaa ymmärtää, että nykytilanteessa kerjäläinenkin on heikoilla:
– Kun pukumiehet bemareineen keräävät kerjääjien saamat roposet, jotain on pielessä. Tähän on puututtava ennen kuin ongelma räjähtää käsiin.
Kansanedustaja Mäkelä näyttää kuitenkin unohtaneen, että vapaa kerjäläisyys kuuluu Suomeen ja on osa Kokoomus-puolueen ideologiaa, sillä Kokoomus kuten melkein kaikki nykyiset eduskuntapuolueet pitää monikulturismia pyhänä.
Monikulturismi on ideologia, jonka mukaan on tarpeellista, että yhteiskunnan ilmapiirin määrittävät keskenään ristiriitaiset arvojärjestelmät, jotta saataisiin yhteiskunnan sisäinen luottamus rapautumaan ja hulinaa kaduille.
PS Seuraavan linkin kautta pääset lukemaan kotisivuillani olevaa laajempaa tekstiä monikulttuurisuudesta: Monikulturismi ja nuiva aate
Mäkelä antaa ymmärtää, että nykytilanteessa kerjäläinenkin on heikoilla:
– Kun pukumiehet bemareineen keräävät kerjääjien saamat roposet, jotain on pielessä. Tähän on puututtava ennen kuin ongelma räjähtää käsiin.
Kansanedustaja Mäkelä näyttää kuitenkin unohtaneen, että vapaa kerjäläisyys kuuluu Suomeen ja on osa Kokoomus-puolueen ideologiaa, sillä Kokoomus kuten melkein kaikki nykyiset eduskuntapuolueet pitää monikulturismia pyhänä.
Monikulturismi on ideologia, jonka mukaan on tarpeellista, että yhteiskunnan ilmapiirin määrittävät keskenään ristiriitaiset arvojärjestelmät, jotta saataisiin yhteiskunnan sisäinen luottamus rapautumaan ja hulinaa kaduille.
PS Seuraavan linkin kautta pääset lukemaan kotisivuillani olevaa laajempaa tekstiä monikulttuurisuudesta: Monikulturismi ja nuiva aate
perjantai 5. heinäkuuta 2013
Yksilönvapaudet eivät presidentti Niinistön agendalla
Entinen Yhdysvaltain hallituksen toimija Edward Snowden oli äskettäin tuonut julkisuuteen, missä määrin Yhdysvallat vakoilee liittolaisiaankin. Yhdysvallat ei ole missään vaiheessa väittänyt vääriksi Snowdenin paljastuksia, mutta haluaa saada hänet käsiinsä.
Presidentti Sauli Niinistö oli äsken ruvennut räyhäämään ministeri Heidi Hautalan Snowdenia puolustavasta yksityisajattelusta. Ihmisoikeusjärjestö Electronic Frontier Finland (Effi) oli suivaantunut presidentti Niinistön asenteesta. Järjestö pyytää presidenttiä selvittämään perusarvonsa:
– Ilmoititte kampanjassanne olevanne arvopresidentti. Effi haluaa kuulla, kuuluuko arvoihinne kansalaisten perusoikeuksien, kuten yksityisyyden, puolustaminen myös, kun oikeuksien loukkaaja on suurvalta. Haluamme myös tietää, kuuluuko arvoihinne rikollisen toiminnan ilmiantajien, kuten tässä tapauksessa Edward Snowdenin, hylkääminen hädän hetkellä ja luovuttaminen heidän vainoajiensa käsiin, Effin puheenjohtaja Timo Karjalainen kysyy.
Effin koko lausunnon pääset lukemaan Effin sivuilta. Oi, katso:
Effi: Snowden-päätös on poliittinen valinta
Effin sivuston pääsivulle pääset tästä:
Electronic Frontier Finland
Presidentti Sauli Niinistö oli äsken ruvennut räyhäämään ministeri Heidi Hautalan Snowdenia puolustavasta yksityisajattelusta. Ihmisoikeusjärjestö Electronic Frontier Finland (Effi) oli suivaantunut presidentti Niinistön asenteesta. Järjestö pyytää presidenttiä selvittämään perusarvonsa:
– Ilmoititte kampanjassanne olevanne arvopresidentti. Effi haluaa kuulla, kuuluuko arvoihinne kansalaisten perusoikeuksien, kuten yksityisyyden, puolustaminen myös, kun oikeuksien loukkaaja on suurvalta. Haluamme myös tietää, kuuluuko arvoihinne rikollisen toiminnan ilmiantajien, kuten tässä tapauksessa Edward Snowdenin, hylkääminen hädän hetkellä ja luovuttaminen heidän vainoajiensa käsiin, Effin puheenjohtaja Timo Karjalainen kysyy.
Effin koko lausunnon pääset lukemaan Effin sivuilta. Oi, katso:
Effi: Snowden-päätös on poliittinen valinta
Effin sivuston pääsivulle pääset tästä:
Electronic Frontier Finland
torstai 4. heinäkuuta 2013
Skotlannissa ei oikeasti näy keskiyön aurinkoa
Alkon luonnehdinta oluesta: Musta, täyteläinen, voimakkaasti
humaloitu, mallaskeksimäinen, kevyen pomeranssinen, kahvinen,
havuinen.
Midnight Sun on skotlantilaisen panimon Williams Bros. panema portteri. Oluen nimi on suomeksi "keskiyön aurinko". Tämä on todella hölmöä, sillä missään osassa Skotlantia ei oikeasti näy keskiyön aurinko. Skotlannin pohjoisimmasta osasesta Shetland-saariltakin, joka sijaitsee melko kaukana Britannian pääsaaresta, on vielä jonkin verran matkaa napapiirille, ja oluen paneva panimo sijaitsee Keski-Skotlannissa Alloassa.
Minun täytyy esittää haiseva vastalauseeni. Vaikka itse olut onkin aika hyvä.
Panimon sivut löytyy seuraavan linkin kautta. Valittakaa sinne:
Williams Bros: Midnight Sun
Midnight Sun on skotlantilaisen panimon Williams Bros. panema portteri. Oluen nimi on suomeksi "keskiyön aurinko". Tämä on todella hölmöä, sillä missään osassa Skotlantia ei oikeasti näy keskiyön aurinko. Skotlannin pohjoisimmasta osasesta Shetland-saariltakin, joka sijaitsee melko kaukana Britannian pääsaaresta, on vielä jonkin verran matkaa napapiirille, ja oluen paneva panimo sijaitsee Keski-Skotlannissa Alloassa.
Minun täytyy esittää haiseva vastalauseeni. Vaikka itse olut onkin aika hyvä.
Panimon sivut löytyy seuraavan linkin kautta. Valittakaa sinne:
Williams Bros: Midnight Sun
keskiviikko 3. heinäkuuta 2013
Ranskalaista puoluejohtajaa Marine Le Peniä uhkaa syyte "rotuvihan" lietsonnasta
Aina välillä hieman älyvapaa EU-parlamentti on kumonnut Ranskan kansallismielisen Kansallinen Rintama -puolueen (Front National (FN)) johtajan, europarlamentaarikko Marine Le Penin syytesuojan.
Syytesuojan kumoaminen avaa tietä "rotuvihan lietsontaa" koskevan syytteen
nostamiselle Le Peniä vastaan Ranskassa.
Syytesuojan kumoamista olivat pyytäneet ranskalaisen Lyonin kaupungin syyttäjät. He tutkivat, syyllistyikö Le Pen rotuvihan lietsontaan vuonna 2010 pitämässään puheessa, kun tämä vertasi rukoilevien muslimien näkemistä Ranskan kaduilla toisen maailmansodan natsimiehitykseen.
Marine Le Pen sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että voittaa oikeudenkäynnin. En yhtään kyllä ihmettele, sillä muslimit eivät todellakaan ole rotu, vaan erään kultin kannattajia.
Syytesuojan kumoamista olivat pyytäneet ranskalaisen Lyonin kaupungin syyttäjät. He tutkivat, syyllistyikö Le Pen rotuvihan lietsontaan vuonna 2010 pitämässään puheessa, kun tämä vertasi rukoilevien muslimien näkemistä Ranskan kaduilla toisen maailmansodan natsimiehitykseen.
Marine Le Pen sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että voittaa oikeudenkäynnin. En yhtään kyllä ihmettele, sillä muslimit eivät todellakaan ole rotu, vaan erään kultin kannattajia.
maanantai 1. heinäkuuta 2013
"Maailman vaikeimmat kielet"
Haluan höpöttää hieman kielistä. Lainaan hieman Ylen taannoista uutista:
Kielten harrastajat ovat vuosien varrella laatineet lukuisia listoja maailman vaikeimmista ja helpoimmista kielistä.
Yhden arvovaltaisimmista listauksista on tehnyt Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamiesten kielikoulutuksesta vastaava Foreign Service Institute (FSI).
FSI:n listaus perustuu arvioon siitä, kuinka monta viikkoa opiskelija tarvitsee aktiivista työaikaa saavuttaakseen kirjallisen ja suullisen kielitaidon, joka riittää työskentelyyn kyseisellä kielellä.
Listauksen perustana ovat äidinkielenään englantia puhuvat kielenoppijat. Listalla ovat maailman eniten puhutut kielet.
Vaikeimmat näistä kielistä ovat FSI:n mukaan arabia, japani, korea sekä kantonin- ja mandariinikiina.
Helppoihin kieliin lukeutuvat ruotsi, norja, tanska, ranska, hollanti, espanja ja romania.
Suomen hankaluudeksi nostetaan se, ettei sillä ole minkäänlaista yhteyttä latinalaiseen tai germaaniseen kieliperheeseen. Tästä syystä suomen kielen sanat ovat englanninkieliselle ihmiselle täysin vieraita.
Suomen 15 sijamuotoa myöskin tekevät oppimisen vaikeaksi. Pienetkin erot sanapäätteissä muuttavat sanan merkitystä huomattavan paljon.
Seuraavassa omia huomioitani:
Kiinan kielen tekee vaikeaksi sen kirjoitusmerkit. Jos kiinaa kirjoitettaisiin yleisesti länsimaisella merkistöllä, esim. käyttäen pinyin-järjestelmää, kiinaa voisi pitää suurin piirtein helpoimpana kielenä maailmassa oppia. Kiinan kielen kielioppi on hyvin minimaalinen. Kiinan suuri eroavuus niin sanastonsa kuin rakenteensakin puolesta aiheuttaa sen opiskelijoille silti aluksi suuren kulttuurishokin.
Japaninkin kielen opiskelussa suuri ongelma on kirjoitusmerkistö. Japanin kieltä kirjoitetaan kolmella kotoperäisehköllä kirjoitusmerkistöllä, joista kaksi on tavukirjoitusta ja yksi kiinalaisperäisiä sanamerkkejä. Lisäksi käytetään joskus rinnalla myös länsimaisia kirjainmerkkejä.
Japanin kieli ei ole rakenteeltaan kovin kummoinen länsimaisen opiskelijan kannalta, mutta sen sosiaalisten suhteiden esittämiseen liittyvät piirteet voivat aiheuttaa harmaita hiuksia.
Koreasta en osaa sanoa juuri mitään. Korean kieli muistuttaa kieliopiltaan japanin kieltä, ja siinä käytetään omaa äännekirjoitusta, jossa äänteet merkitään yhteen tavuittain. Lisäksi Etelä-Koreassa käytetään kirjoituksessa myös kiinalaisia sanamerkkejä.
Arabian kielen opiskelussa suuri ongelma on se, että koska siinä ei merkitä lyhyitä vokaaleja, joutuu käytännössä opettelemaan puhumaan ennen kuin voi oppia kirjoittamaan arabiaa. Ja tietenkin kirjoitusmerkistö on aivan omanlaisensa. Asiaa vaikeuttaa myös se, että ei ole olemassa yhtä ainutta "arabian kieltä", koska murteet ovat laajalla arabiaa puhuneella alueella erkaantuneet toisistaan yhä enemmän: marokkolainen ja irakilainen eivät ymmärrä toistensa äidinkieltä. Arabimaissa kuitenkin laajalti osataan klassiseen arabiaan pohjautuvaa yleiskieltä, ja egyptiläisten saippuaoopperoitten katsojat osaavat Egyptin arabiaa.
Suomen kielessä tuottaa edellä jo mainittujen piirteiden lisäksi ulkomaaneläville vaikeuksia se, että sanan taivutus usein myös muuttaa sanan vartaloa. Itse sanoisin suomen kielestä vielä, että se on hyvin säännönmukainen kieli, mutta niitä sääntöjä on sitten todella paljon. Toisaalta suomen kielessä kirjoittaminen ja ääntäminen vastaavat melko pitkälle toisiaan, mikä on aika mukava piirre.
Englannin kielessä taas vaikeaa on se, että siinä ääntäminen ja kirjoitus eivät vastaa toisiaan minkään selkeitten sääntöjen mukaan. Tämä johtuu siitä, että useat kielet - anglosaksi, muinaisnorja, normanniranska ja latina - ovat vaikuttaneet englannin sanavarastoon, ja ylipäätään historiallisesta kehityksestä. Näistä historiallisista tosiseikoista johtuu sekin, että englannin kielestä löytyy todella suuri määrä synonyymejä, lähes-synonyymejä ja kaiken maailman ilmauksia, mikä vaatii ylimääräisiä resursseja kielenopiskelijalta. Toisaalta englannin kielen rakenne on suhteellisen helppo. On sanottu, että sitä on helppo oppia puhumaan huonosti. Englannin kielen oppimista myös motivoi se, että se on de facto kansainvälinen kieli, jonka opiskeleminen kannattaa melkein kenelle tahansa.
Se pitääkö jotain kieltä vaikeana, riippuu pitkälle ihmisen omasta äidinkielestä. Toki kielen rakenteissa voi olla objektiivisia piirteitä, jotka ovat vaikeita oppia useammankin kielialueen ihmisille. Esim. Etiopiassa puhuttu amhara on kuulemma todella vaikea kieli. Suomen kielessä sanojen taivutukset lienevät objektiivisesti vaikein asia oppia.
Alussa mainittu FSI:n arvio kielistä koski tietenkin vain suurimpia kieliä. Maailma lienee kuitenkin täynnä sellaisia muutaman tuhannen puhujan kieliä, joiden oppiminen hyvin on todella syvältä.
Kielten harrastajat ovat vuosien varrella laatineet lukuisia listoja maailman vaikeimmista ja helpoimmista kielistä.
Yhden arvovaltaisimmista listauksista on tehnyt Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamiesten kielikoulutuksesta vastaava Foreign Service Institute (FSI).
FSI:n listaus perustuu arvioon siitä, kuinka monta viikkoa opiskelija tarvitsee aktiivista työaikaa saavuttaakseen kirjallisen ja suullisen kielitaidon, joka riittää työskentelyyn kyseisellä kielellä.
Listauksen perustana ovat äidinkielenään englantia puhuvat kielenoppijat. Listalla ovat maailman eniten puhutut kielet.
Vaikeimmat näistä kielistä ovat FSI:n mukaan arabia, japani, korea sekä kantonin- ja mandariinikiina.
Helppoihin kieliin lukeutuvat ruotsi, norja, tanska, ranska, hollanti, espanja ja romania.
Suomen hankaluudeksi nostetaan se, ettei sillä ole minkäänlaista yhteyttä latinalaiseen tai germaaniseen kieliperheeseen. Tästä syystä suomen kielen sanat ovat englanninkieliselle ihmiselle täysin vieraita.
Suomen 15 sijamuotoa myöskin tekevät oppimisen vaikeaksi. Pienetkin erot sanapäätteissä muuttavat sanan merkitystä huomattavan paljon.
Seuraavassa omia huomioitani:
Kiinan kielen tekee vaikeaksi sen kirjoitusmerkit. Jos kiinaa kirjoitettaisiin yleisesti länsimaisella merkistöllä, esim. käyttäen pinyin-järjestelmää, kiinaa voisi pitää suurin piirtein helpoimpana kielenä maailmassa oppia. Kiinan kielen kielioppi on hyvin minimaalinen. Kiinan suuri eroavuus niin sanastonsa kuin rakenteensakin puolesta aiheuttaa sen opiskelijoille silti aluksi suuren kulttuurishokin.
Japaninkin kielen opiskelussa suuri ongelma on kirjoitusmerkistö. Japanin kieltä kirjoitetaan kolmella kotoperäisehköllä kirjoitusmerkistöllä, joista kaksi on tavukirjoitusta ja yksi kiinalaisperäisiä sanamerkkejä. Lisäksi käytetään joskus rinnalla myös länsimaisia kirjainmerkkejä.
Japanin kieli ei ole rakenteeltaan kovin kummoinen länsimaisen opiskelijan kannalta, mutta sen sosiaalisten suhteiden esittämiseen liittyvät piirteet voivat aiheuttaa harmaita hiuksia.
Koreasta en osaa sanoa juuri mitään. Korean kieli muistuttaa kieliopiltaan japanin kieltä, ja siinä käytetään omaa äännekirjoitusta, jossa äänteet merkitään yhteen tavuittain. Lisäksi Etelä-Koreassa käytetään kirjoituksessa myös kiinalaisia sanamerkkejä.
Arabian kielen opiskelussa suuri ongelma on se, että koska siinä ei merkitä lyhyitä vokaaleja, joutuu käytännössä opettelemaan puhumaan ennen kuin voi oppia kirjoittamaan arabiaa. Ja tietenkin kirjoitusmerkistö on aivan omanlaisensa. Asiaa vaikeuttaa myös se, että ei ole olemassa yhtä ainutta "arabian kieltä", koska murteet ovat laajalla arabiaa puhuneella alueella erkaantuneet toisistaan yhä enemmän: marokkolainen ja irakilainen eivät ymmärrä toistensa äidinkieltä. Arabimaissa kuitenkin laajalti osataan klassiseen arabiaan pohjautuvaa yleiskieltä, ja egyptiläisten saippuaoopperoitten katsojat osaavat Egyptin arabiaa.
Suomen kielessä tuottaa edellä jo mainittujen piirteiden lisäksi ulkomaaneläville vaikeuksia se, että sanan taivutus usein myös muuttaa sanan vartaloa. Itse sanoisin suomen kielestä vielä, että se on hyvin säännönmukainen kieli, mutta niitä sääntöjä on sitten todella paljon. Toisaalta suomen kielessä kirjoittaminen ja ääntäminen vastaavat melko pitkälle toisiaan, mikä on aika mukava piirre.
Englannin kielessä taas vaikeaa on se, että siinä ääntäminen ja kirjoitus eivät vastaa toisiaan minkään selkeitten sääntöjen mukaan. Tämä johtuu siitä, että useat kielet - anglosaksi, muinaisnorja, normanniranska ja latina - ovat vaikuttaneet englannin sanavarastoon, ja ylipäätään historiallisesta kehityksestä. Näistä historiallisista tosiseikoista johtuu sekin, että englannin kielestä löytyy todella suuri määrä synonyymejä, lähes-synonyymejä ja kaiken maailman ilmauksia, mikä vaatii ylimääräisiä resursseja kielenopiskelijalta. Toisaalta englannin kielen rakenne on suhteellisen helppo. On sanottu, että sitä on helppo oppia puhumaan huonosti. Englannin kielen oppimista myös motivoi se, että se on de facto kansainvälinen kieli, jonka opiskeleminen kannattaa melkein kenelle tahansa.
Se pitääkö jotain kieltä vaikeana, riippuu pitkälle ihmisen omasta äidinkielestä. Toki kielen rakenteissa voi olla objektiivisia piirteitä, jotka ovat vaikeita oppia useammankin kielialueen ihmisille. Esim. Etiopiassa puhuttu amhara on kuulemma todella vaikea kieli. Suomen kielessä sanojen taivutukset lienevät objektiivisesti vaikein asia oppia.
Alussa mainittu FSI:n arvio kielistä koski tietenkin vain suurimpia kieliä. Maailma lienee kuitenkin täynnä sellaisia muutaman tuhannen puhujan kieliä, joiden oppiminen hyvin on todella syvältä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)